Järjestö- ja hanketoiminnasta saa sisältöä ja suuntaa elämälle

Artikkelin on kirjoittanut Essi Hepola, viestintäsuunnittelija, Lapin AMK.

Vapaaehtoistoiminta on hyvä tapa auttaa, mutta siihen osallistumalla voi myös vaikuttaa omaan elämään ja muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa.

Majakan verkostokoordinaattorina toimiva Sinikka Kähkönen kertoo, että vapaaehtoistyöstä saa elämään iloa ja tyytyväisyyttä siitä, että voi auttaa muita. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa myös ryhmähenkeä siihen osallistuvien kesken. Yhdistykset tarjoavat Sinikan mukaan sekä yhteisön että ystäviä.

-Taustayhteisö tarjoaa yksilölle tukea, eikä hänen tarvitse toimia yksin, Sinikka huomauttaa.

Tehdä hyvää tekee ihmiselle hyvää

Jokaisella vapaaehtoisella on syynsä, miksi on lähtenyt mukaan. Jotkut haluavat auttaa muita, saada sisältöä päiviinsä tai oppia uusia asioita. Järjestöistä saa koulutusta, tietoa ja ymmärrystä monista ilmiöistä. Yhdistysten antama tieto on luotettavaa ja usein se myös perustuu tutkimustietoon.

Useat tutkimukset osoittavat, että vapaaehtoistyö lisää myös sen tekijänkin hyvinvointia. Sinikka Kähkösen mukaan voidaan puhua hedonistisesta altruismista eli pyyteettömästä auttamisesta saa iloa. Aihetta ovat Suomessa tutkineet muun muassa Anne Birgitta Pessi ja Henrietta Grönlund. Vapaaehtoistyön luonteeseen kuuluu vastavuoroisuuden yhteen kietoutuneisuus, jossa saamista ja antamista on vaikea erottaa toisistaan.

Vapaaehtoistyöstä vahvistusta urapolkuun

Vapaaehtoistyön kautta monet ovat löytäneet oman työuransa. Sinikan oma yli 20 vuotta kestänyt työura alkoi kriisikeskus Turvapoijun vapaaehtoistoiminnan kautta. Hän kertoo tietävänsä monia järjestöjen työntekijöitä, joiden tausta on vapaaehtoistyössä. Toimintaa ei ohjaa raha.

– Lisäksi vapaaehtoistoiminta nostaa työnhakijan arvoa. Se tekee hyvän vaikutuksen CV:ssä, Sinikka vinkkaa.

Vapaaehtoistyö auttaa uralla eteenpäin, vaikkei avoimilta työmarkkinoilta heti löytyisikään työpaikkaa. Se tarjoaa henkisen kasvun mahdollisuuksia ja itsetunto paranee.

Ensimmäinen askel vapaaehtoistyöhön Majakasta

Pohjoisen yhteisöjen tuki – järjestökeskus Majakka ry on yhdistysten yhteinen edunvalvonta- ja kehittämisorganisaatio Kemissä. Majakka edistää yhdistysten yhteistyötä, tehostaa niiden toiminnan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta ja vahvistaa muutoinkin yhdistysten toimintaedellytyksiä. Majakka opastaa kävijöitään ottamaan yhteyttä oikeaan alueen yhdistykseen. Järjestökeskus Majakalla on 64 jäsenyhdistystä, joten kaikille löytyy niistä sopivin.

Tavallisen ihmisen taidot riittävät vapaaehtoistyöhön. Jokaisella on jotain annettavaa ja vapaaehtoistyössä hyödynnetään niitä taitoja, joita kenelläkin on.

Esimerkiksi Majakan tietotiimi tarjoaa it-palveluita. Se auttaa yhdistyksiä verkko-ongelmissa ja kotisivujen tekemisessä. Jotkut tehtävät vaativat koulutusta, nuhteettomuutta ja sitoutumiskykyä, mutta jokaiselle löytyy kuitenkin jokin tapa auttaa ja osallistua. Vapaaehtoiset saavat järjestöltä koulutusta ja työnohjausta.

Yhteyttä voi ottaa lähettämällä sähköpostia info(at)pyt.fi tai soittamalla numeroon 050 477 4328 tai 050 325 9432. Kemin Monikulman 2. kerroksessa Majakan väkeä tavoittaa joka arkipäivä kello 8 -16.

Tämä juttu on osa Opiskelijoiden mielenterveyspäivän 2022 sisältöä.

#AivanHyvä #HeltBra #GoodEnough #OpiskelijoidenMielenterveyspäivä #Mielenterveys

Sinikka Kähkönen on Majakka ry:n verkostokoordinaattori.

Eväitä reppuun -hanke Meri-Lapissa

Tervehdys Eväitä reppuun – osallisuutta ja osaamista järjestöistä -hankkeesta! Hanke on käynnistynyt elokuun alussa ja nyt on aika kertoa tunnelmia ja kuulumisia. Tai ehkä on hyvä kertoa ensin hieman hankkeesta.

Eväitä reppuun -hanke on kohdennettu 16-29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille sekä hankealueen järjestöille, ja sen tarkoituksena on edistää nuorten ja järjestöjen kohtaamista. Hanke on kaksivuotinen ja sitä rahoittavat ESR ja STEA. Ajatuksena on siis tavoittaa nuoria, jotka haluaisivat löytää itselleen uutta tekemistä järjestötoiminnasta. Monet järjestöt kaipaavat uusia jäseniä ja toimijoita sekä miettivät, miten tavoittaisivat nuoria. Hanke toimii sekä nuorten että järjestöjen tukena toistensa löytämisessä, kohtaamisessa ja jokaiselle sopivan osallistumisen tavan hahmottamisessa.

Hanke toimii kolmen lappilaisen järjestökeskuksen alueella; Meri-Lapissa Järjestökeskus Majakasta tähyillen, Rovaniemellä Kansalaistalon ja Sodankylässä Järjestökeskus Kitisen suojissa. Me hanketyöntekijät toimimme kukin omilla alueillamme, mutta taustalla teemme paljon yhteistyötä. Onkin ollut mielenkiintoista pohtia, mitä hyviä käytäntöjä voimme toisiltamme oppia, sillä Meri-Lappi seutukuntana, Rovaniemi isona kaupunkina ja Sodankylä pienenä kuntana ovat erilaiset toimintaympäristöt ja myös toimintatavat ovat erilaisia. Toivottavasti saamme siirrettyä toimivia käytäntöjä alueilta toisille.

Tähän mennessä olemme tehneet pohjatyötä tulevalle toiminnalle. Olemme perehtyneet asioihin ja tutustuneet yhteistyötahoihin. Yhteiset keskustelut eri toimijoiden kanssa ovatkin olleet keskeinen osa omaa oppimistani tässä työssä. Ilokseni olen huomannut, että ihmiset nuorten palveluiden ympärillä tekevät tiivistä yhteistyötä Meri-Lapissa ja laajemminkin, ja he ovat toivottaneet myös Eväitä reppuun -hankkeen tervetulleeksi yhteistyöhön. Uskon tuon yhteistyön kantavan ja odotan pääseväni kuulemaan myös nuorten näkökulmia palveluiden toimivuudesta.

Mutta mitä hankkeella on tarjottavana tässä vaiheessa? Ainakin kiinnostusta aiheeseen ja tarpeiden mukaan joustavaa toimintaa. Voimme keskustella nuoren kiinnostuksenkohteista tai mahdollisuuksista hyödyntää taitoja järjestötoiminnassa. Sitten etsimme sopivan järjestön. Jos kynnys uuden aloittamisesta tuntuu korkealta, madallamme sitä yhteisellä osallistumisella; hanketyöntekijänä voin lähteä nuoren kanssa yhdessä tutustumaan järjestön toimintaan. Järjestämme nuorten ryhmille erilaisia järjestötoiminnan esittelyitä, kiinnostushan voi herätä, kun kuulee ja näkee mitä kaikkea tekemistä on tarjolla. Tarkoituksemme onkin lisätä nuorten tietoisuutta järjestötoiminnasta.

Olemme kartoittaneet myös järjestöjen toiveita ja tarpeita. He ottavat mielellään nuoria osallistumaan harrasteryhmiinsä tai toimijoiksi vapaaehtoistehtäviin. Järjestöt arvostavat nuorten digitaitoja, joten vaikkapa somemateriaalin tuottaminen järjestölle voisi olla kiinnostavaa tekemistä. Tai toisten auttamisesta saatava hyvä mieli, sitä olisi myös runsaasti tarjolla. Ensimmäiset nuoret hankkeessamme ovatkin osallistuneet EU-ruoan jakoon ja mainosten laatimiseen. Kokemukset ovat olleet hyviä!

Jos toimit järjestössä, jolla olisi tarjottavaa nuorille osallisuuden muodossa, ilmianna itsesi tai järjestösi hankkeemme työntekijälle. Jos tunnet nuoren, joka voisi hyötyä tuestamme, tai olet itse sellainen, ota rohkeasti yhteyttä. Toivomme, että voimme hankkeen aikana tarjota mahdollisimman monelle nuorelle osallisuuden, oppimisen ja innostumisen kokemuksia!

Hannele Mäkiollitervo
Eväitä reppuun -hankkeen Meri-Lapin projektityöntekijä (31.3.2022 saakka)
Anu Rastas (1.4.2022 alkaen)
anu.rastas@evaitareppuun.fi
p. 044 493 1996

Rikosuhripäivystys uhrin tukena

Rikosuhripäivystys (RIKU) tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Autamme asiakasta toimimaan oikeuksiensa mukaisesti ja tuemme hänen selviytymistään rikoskokemuksesta. Tavoitteena on rikoksen uhrin tarpeenmukainen, inhimillinen ja tasavertainen kohtelu. RIKUn palvelut ovat tarkoitettu yhdenvertaisesti kaikille rikosten uhreille.

”Autamme asiakasta toimimaan
oikeuksiensa mukaisesti ja tuemme hänen
selviytymistään rikoskokemuksesta”

Toimintamme perustuu ammatillisesti ohjattuun vapaaehtoistyöhön. Rikosuhripäivystys tarjoaa mahdollisuuden palkitsevaan vapaaehtoistyöhön. Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoiset kuulevat vapaaehtoistyössään myös vaikeita asioita. He eivät joudu kohtaamaan niitä yksin, sillä vapaaehtoisuuteen kuuluu työntekijän vahva tuki ja työnohjaukselliset keskustelut. Vapaaehtoistyöhön ei ole ammattivaatimuksia, sillä jokainen vapaaehtoinen koulutetaan tehtävään.

”Rikosuhripäivystys tarjoaa
mahdollisuuden palkitsevaan
vapaaehtoistyöhön”

Rikosuhripäivystykseen ohjautuu paljon henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia. RIKUssa tehdään töitä muun muassa pahoinpitely- ja seksuaalirikosten parissa. Palvelut ovat tarkoitettu kaikenlaisten rikosten uhreille. Viime aikoina ovat lisääntyneet erilaiset netissä tapahtuneet rikokset, esimerkiksi erilaiset huijaukset ja petokset.

”Viime aikoina ovat lisääntyneet
erilaiset netissä tapahtuneet rikokset, esimerkiksi
erilaiset huijaukset ja petokset”

Palveluja tuotetaan valtakunnallisina chat- ja puhelinpalveluina sekä henkilökohtaisina palveluina palvelupisteessämme ympäri Suomea. Rikosuhripäivystyksellä on keskustoimiston lisäksi 7 aluetoimistoa ja 31 palvelupistettä eri puolilla maata. Niissä työskentelee yli 60 ammattilaista ja vapaaehtoisena toimii noin 500 henkilöä eri puolella maata. Heistä noin 30 on juristeja. Tärkeä lisäresurssi on tiivis yhteistyö viranomaisten, esimerkiksi poliisin, ja muiden uhreja kohtaavien tahojen kanssa.

Lue lisää Rikosuhripäivystyksen toiminnasta ja palveluista: www.riku.fi

Jenni Kreivi, verkkotyön koordinaattori
Tiina Puotiniemi, toiminnanohjaaja

COVID-19 ja etätyö

Hellou!

Nimeni on Alexei. Aloitin työskentelyn Majakassa noin kuukausi sitten osana tietotiimiä. Ajattelin hieman kertoa millaista on ollut aloittaa työt koronaviruspandemian aikana.

COVID-19:n takia olen suorittanut työni täysin etänä, mikä on ollut mielenkiintoinen kokemus. Sinänsä etänä työskentelyssä ei ole mitään kummallista, mutta työn alkuvaiheessa se voi olla hieman haastavaa. Ensimmäisinä päivinä työntekijä tarvitsee paljon opastusta, jota on mielestäni vaikeampi saada etänä. Jatkuvasti joutuu olemaan muihin yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse, kun jokin on epäselvää. Minun kohdallani tämä ei onneksi ole ollut ongelma, sillä olen saanut vastaukset kysymyksiini pikaisesti ja selkeästi. Ensimmäisellä viikolla sai myös käydä läpi paljon ohjeita ja aineistoa, jotka löytyivät Majakan käyttämästä pilvipohjaisesta palvelusta.

Etäkokoukset ovat olleet iso osa etätyöskentelyä. Suuria ongelmia niissä ei ole vielä tullut vastaan (kunhan nettiyhteys on pelannut), mutta ne on ne pikkuasiat jotka täytyy pitää mielessä kokouksen aikana. Esimerkiksi kun mykistää mikrofonin, se mykistys helposti unohtuu päälle omalla puheenvuorolla. Äänenlaatu voi myös vaihdella riippuen siitä, mitä laitteita osallistuja käyttää, mutta ainakin toistaiseksi senkin suhteen kaikki on ollut ok.

Etätyöskentelyssä on kyllä hyviäkin puolia. Onhan se kiva, ettei tarvitse matkustaa joka päivä Torniosta Kemiin, varsinkin kun henkilöautoa ei ole käytössä. Saa myös työskentelyn aikana kuunnella vapaasti musiikkia muita häiritsemättä. Jatkuva kotona istuskelu ja sosiaalinen eristäytyminen voi toki olla monelle hyvin puuduttavaa, mutta introverttina nämä asiat eivät ole minua juuri haitanneet.

Järjestökeskukseen olisi tarkoitus palata elokuussa, mutta katsotaan nyt miten tilanne tästä kehittyy. Odottaako meitä koronan uusi aalto vai onko pelko aiheetonta? Joka tapauksessa on parempi olla varovainen, joten muistakaahan pestä kädet usein ja olla koskematta kasvoja!

Alexei Alexeev

Vapaaehtoisten Koulutuksessa

Majakassa pidettiin 26.1.2019 ensimmäinen yhteinen vapaaehtoisille suunnattu koulutuspäivä, joka avasi talven koulutuspolkuja eri vapaaehtoisjärjestöihin. Meri-Lapin Mielenterveysseura oli koonnut koulutuspäivään sisältöjä Halttusen Merjan johdolla ja päivässä esiteltiin myös mm. Kemikammarin, Yhdessä ry:n, Luotolan Nuorten ja Toivola-Luotola Setlementin koulutuspolkuja.

T urvapoijun Merja Halttunen avaamassa koulutuspäivän sisältöjä.

Vapaaehtoisiksi kouluttautuvat pääsivät valikoimaan avauspäivän jälkeen itseään kiinnostavia tehtäviä eri järjestöjen koulutustarjonnasta. Vaativimmat tehtävät vapaaehtoistyössä sisältävät auttamista esimerkiksi kriisipuhelinpäivystyksessä tai päihdekuntoutuksessa, kun taas keveimmillään vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi aikuiskaveritoiminta tai apuohjaajana kulkeminen kokeneemman ohjauksessa.

Mika Saarinen  esittelee Yhdessä ry:n toimintaa.

Koulutuspäivä alkoi osallistujien esittäytymiskierroksella, jonka jälkeen purettiin ennakkotehtävää pienryhmissä ennen vapaaehtoisjärjestöjen toiminnan esittelyä. Osallistujat koostuivat laajasta skaalasta niin ensikertalaisia kuin pitemmänkin vapaaehtoistyöpolun läpikäyneistä. Järjestöjen esittäytyessä kysymyksiä heräsi etenkin eri järjestöjen ohjausmuodoista ja tuesta vapaaehtoiseksi kouluttautuvalle.

Lounastauolle siirtymässä.

Ruokailun jälkeen päivä jatkui vapaaehtoistoiminnan teorialla, jossa avattiin vapaaehtoisen oikeuksia ja velvollisuuksia niin yhdistyslain kuin eri yhdistysten toimintamuotojen osalta. Lisäksi ryhmäydyttiin samoista kiinnostuksen kohteista olevien kesken kokoamaan yhteen päivän antia.

Ryhmätöissä heränneiden ajatusten purkua.

Koulutuspäivä päätettiin varmistamalla koulutukseen osallistuvien jatkosuunnitelmat omissa organisaatioissaan. Osalla koulutus jatkui jo heti seuraavalla viikolla, kun taas toisissa järjestöissä jatkokouluttautuminen on hitaampaa tai enemmän työn lomassa tapahtuvaa. Tavoitteena on jatkossakin tarjota vapaaehtoiskoulutuksen starttipäivää siten, että mahdollisimman moni voisi siihen osallistua ja sitä kautta kiinnostavia vapaaehtoistyöpaikkoja löytää.

Raportoi Marko Vapa

Julkaistu alunperin Marraskuussa 2019

Palkinnot vapaaehtoisille 2018

Meri-Lapin vapaaehtoistoiminnan vuoden 2018 tunnustuspalkinnon saivat Tornion Sydänyhdistys ry:n puheenjohtaja Hilkka Rantamölö ja Länsi-Pohjan AVH-yhdistys ry:n puheenjohtaja Eero Knuuti. Palkinnot luovutettiin 5. joulukuuta Meri-Lapin järjestökeskus Majakassa.

Kriisikeskus Turvapoijun kriisityöntekijä ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Merja Halttunen kertoi Rantamölön ansioista näin: Hilkka on aina myönteinen, asiaan tarttuva, yhteistyökykyinen, auttavainen ja iloinen persoona. Tornion Sydänyhdistys on hankkinut sydäniskurit kylille ja järjestää nyt elvytyskoulutusta kaikille Tornion 9-luokkalaisille – Hilkan panos on tässäkin asiassa ollut merkittävä.

Kiitospuheessaan Hilkka Rantamölö nosti esiin yksinäisyyden torjunnan. Hänen mielestään laajalti ilmenevää yksinäisyyttä voitaisiin ehkäistä pyytämällä seuraa tarvitsevia mukaan vapaaehtoistoimintaan: ”Yksinäinen ei osaa tulla sanomaan, että haluaa tehdä vapaaehtoistyötä, vaan meidän pitäisi heidät löytää”.
Pitkään eri yhdistyksissä toiminut Rantamölö sanoo, että vapaaehtoistoiminnan hän aloitti jo lapsena. Kipinän siihen hän sai lapsuudenkodistaan. Vapaaehtoistoiminnassa Rantamölöä kiehtoo ihmisten auttaminen, erilaisuuden kohtaaminen ja yhdessä tekeminen.

Keminmaalainen Eero Knuuti on perusteluiden mukaan toiminut aktiivisesti Länsi-Pohjan AVH-yhdistyksen puheenjohtajana, ja tehnyt oivaa valistustyötä aivoterveyden hyväksi. Vapaaehtoistoimintaan mukaan hänet on innostanut auttamisen halu. Hän on myös aktiivinen Karjala-seuran toimija ja on ollut myös aktiivisesti kehittämässä kokemusasiantuntijatoimintaa. Hänellä on valloittavat vuorovaikutustaidot ja hän tekee vapaaehtoistyötä myös luennoimalla kansanopistoissa, Halttunen kertoi.

Knuuti kertoi kiitospuheessaan yli 40 vuotta kestäneestä vapaaehtoistoiminnastaan erilaisissa yhdistyksissä, mutta jo lapsesta lähtien hän on auttanut muita ihmisiä: ”Laskin, että jos olisin tehnyt yhtämittaista työuraa jonkun yhdistyksen palveluksessa, niin minulla olisi varmaan sata vuotta täynnä”.

Meri-Lapissa tuhansia henkilöitä osallistuu vuosittain vapaaehtoistoimintaan. He toimivat lasten, nuorten, perheiden, vanhusten, vammaisten – meidän kaikkien keskuudessa. Tunnustuspalkonnolla halutaan nostaa näkyväksi kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä, jota tehdään vapaaehtoisvoimin. Tunnustuspalkinto on jaettu vuodesta 2007 alkaen. Meri-Lapin järjestökeskus Majakka ja Meri-Lapin vapaaehtoistoiminnan verkosto toivovat, että palkitseminen koetaan tunnustuksena koko vapaaehtoistoiminnalle. Ne myös toivovat, että se toisi vapaaehtoistoiminnalle näkyvyyttä, tunnettavuutta ja jaksamista.
Kirjoitteli Joni Majakan Tietotiimistä :)

Julkaistu alunperin Joulukuussa 2018

Yhdistyksistä hyvinvointia

Muutama vuosi sitten tutustuin ensi kertaa alueemme laajaan yhdistysten kirjoon. Aiemmin en tiennyt paljon mitään kolmannesta sektorista, joten yhdistysten suuri lukumäärä oli minulle yllätys… pelkästään Länsi-Pohjan alueen kunnissa on yli 1400 yhdistystä.

Sitten aloin miettimään, miten yhdistykset liittyvät ja vaikuttavat minun jokapäiväiseen elämääni. Ensin ajattelin, ettei mitenkään, mutta..

Minähän kuulun kennelliittoon, rotujärjestöön sekä eläinsuojeluyhdistykseen. Koiraharrastuksen myötä elämääni on tullut paljon sisältöä ja iloa, kuten uusia ystäviä niin Suomesta kuin Euroopastakin näyttelymatkojen myötä. Ja mitkä tahot näitä koiranäyttelyitä, koulutuksia ja näyttelyharjoituksia sitten järjestävät. Vastaus on kennelliiton jäsenyhdistykset, rotujärjestöt jne. Ilman näitä yhdistyksiä ei koiraharrastaminen olisi niin monipuolista ja hyödyllistä.

Jos yhdistykset ovat tuoneet hyvää oloa minulle koiraharrastuksen myötä, voin vain kuvitella miten paljon yhdistykset tuovat hyvinvointia ihmisten elämään niin vertaistuen kuin erilaisten harrastusten myötä. Yhdistysten vertaistukiryhmät ja kerhot antavat tukeaan sairastuneille, liikuntayhdistykset liikuttavat meitä kuntalaisia, jne. Yhdistysten tuottamat tuet ja harrastusmahdollisuudet meille kaikille kuntalaisille ovat erittäin tärkeä lisä kunnan tuottamille palveluille.  

Mitä olisi alueemme esimerkiksi ilman urheiluseuroja, kuka liikuttaisi nuoria kuntalaisia? Kuka antaisi vertaistukea sairastuneille, jos alueellamme ei olisi sydän- ja syöpäyhdistyksiä tai muita sosiaali- ja terveysyhdistyksiä? Eläkeläiset voivat tavata toisia eläkeläisiä, järjestää retkiä ja muuta toimintaa eläkeläisyhdistyksissä, joita löytyy lukuisia jokaisessa Länsi-Pohjan kunnassa. Listausta voisi jatkaa loputtomiin ja arvostan suuresti kaikkia niitä vapaaehtoisia, jotka toimivat yhdistyksissä meidän kaikkien parhaaksi.

Yhdistyksistä kirjoittamisen voikin mielestäni kiteyttää yhteen lauseeseen. Yhdistysten tarjoama tuki ja toiminta tuovat meille kuntalaisille hyvinvointia.

Ekaa kertaa bloggaava Leena

Julkaistu alunperin Joulukuussa 2018