Järjestö- ja hanketoiminnasta saa sisältöä ja suuntaa elämälle

Artikkelin on kirjoittanut Essi Hepola, viestintäsuunnittelija, Lapin AMK.

Vapaaehtoistoiminta on hyvä tapa auttaa, mutta siihen osallistumalla voi myös vaikuttaa omaan elämään ja muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa.

Majakan verkostokoordinaattorina toimiva Sinikka Kähkönen kertoo, että vapaaehtoistyöstä saa elämään iloa ja tyytyväisyyttä siitä, että voi auttaa muita. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa myös ryhmähenkeä siihen osallistuvien kesken. Yhdistykset tarjoavat Sinikan mukaan sekä yhteisön että ystäviä.

-Taustayhteisö tarjoaa yksilölle tukea, eikä hänen tarvitse toimia yksin, Sinikka huomauttaa.

Tehdä hyvää tekee ihmiselle hyvää

Jokaisella vapaaehtoisella on syynsä, miksi on lähtenyt mukaan. Jotkut haluavat auttaa muita, saada sisältöä päiviinsä tai oppia uusia asioita. Järjestöistä saa koulutusta, tietoa ja ymmärrystä monista ilmiöistä. Yhdistysten antama tieto on luotettavaa ja usein se myös perustuu tutkimustietoon.

Useat tutkimukset osoittavat, että vapaaehtoistyö lisää myös sen tekijänkin hyvinvointia. Sinikka Kähkösen mukaan voidaan puhua hedonistisesta altruismista eli pyyteettömästä auttamisesta saa iloa. Aihetta ovat Suomessa tutkineet muun muassa Anne Birgitta Pessi ja Henrietta Grönlund. Vapaaehtoistyön luonteeseen kuuluu vastavuoroisuuden yhteen kietoutuneisuus, jossa saamista ja antamista on vaikea erottaa toisistaan.

Vapaaehtoistyöstä vahvistusta urapolkuun

Vapaaehtoistyön kautta monet ovat löytäneet oman työuransa. Sinikan oma yli 20 vuotta kestänyt työura alkoi kriisikeskus Turvapoijun vapaaehtoistoiminnan kautta. Hän kertoo tietävänsä monia järjestöjen työntekijöitä, joiden tausta on vapaaehtoistyössä. Toimintaa ei ohjaa raha.

– Lisäksi vapaaehtoistoiminta nostaa työnhakijan arvoa. Se tekee hyvän vaikutuksen CV:ssä, Sinikka vinkkaa.

Vapaaehtoistyö auttaa uralla eteenpäin, vaikkei avoimilta työmarkkinoilta heti löytyisikään työpaikkaa. Se tarjoaa henkisen kasvun mahdollisuuksia ja itsetunto paranee.

Ensimmäinen askel vapaaehtoistyöhön Majakasta

Pohjoisen yhteisöjen tuki – järjestökeskus Majakka ry on yhdistysten yhteinen edunvalvonta- ja kehittämisorganisaatio Kemissä. Majakka edistää yhdistysten yhteistyötä, tehostaa niiden toiminnan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta ja vahvistaa muutoinkin yhdistysten toimintaedellytyksiä. Majakka opastaa kävijöitään ottamaan yhteyttä oikeaan alueen yhdistykseen. Järjestökeskus Majakalla on 64 jäsenyhdistystä, joten kaikille löytyy niistä sopivin.

Tavallisen ihmisen taidot riittävät vapaaehtoistyöhön. Jokaisella on jotain annettavaa ja vapaaehtoistyössä hyödynnetään niitä taitoja, joita kenelläkin on.

Esimerkiksi Majakan tietotiimi tarjoaa it-palveluita. Se auttaa yhdistyksiä verkko-ongelmissa ja kotisivujen tekemisessä. Jotkut tehtävät vaativat koulutusta, nuhteettomuutta ja sitoutumiskykyä, mutta jokaiselle löytyy kuitenkin jokin tapa auttaa ja osallistua. Vapaaehtoiset saavat järjestöltä koulutusta ja työnohjausta.

Yhteyttä voi ottaa lähettämällä sähköpostia info(at)pyt.fi tai soittamalla numeroon 050 477 4328 tai 050 325 9432. Kemin Monikulman 2. kerroksessa Majakan väkeä tavoittaa joka arkipäivä kello 8 -16.

Tämä juttu on osa Opiskelijoiden mielenterveyspäivän 2022 sisältöä.

#AivanHyvä #HeltBra #GoodEnough #OpiskelijoidenMielenterveyspäivä #Mielenterveys

Sinikka Kähkönen on Majakka ry:n verkostokoordinaattori.

Advertisement

Tehdäänkö tästä vuodesta 2016 muutoksen vuosi?

Kuten rap-artisti ja megaluokan stara Cheek tv-mainoksessa sanoo: ”Mieluummin muuttunut, kuin juuttunut.” Tämä on kyllä hyvin sanottu ja itsekin olen valmis allekirjoittamaan tuon. Kuulostaako seuraavat lausahdukset tutuilta, minusta kuulostaa… ”Me olemme aina tehneet näin”. ”Tämä on ihan sama juttu, kuin viis vuotta sitten”. ”Mitä se kannattaa, eihän ennenkään ole kukaan tullut”. ”Ihan hyvä idea, mutta kuka sen tekee”. ”Voisiko joku tehdä sen”.

Monet asiat kariutuvat jo ennen kuin niitä ehditään kunnolla edes pohtia. Vedotaan aikaisempaan kokemukseen ja suojellaan itseä. Ei haluta epäonnistumista. Ei ehkä jakseta ponnistella tai uskalleta tulla oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Tehdään asioita turvallisesti, jotka koetaan mielekkääksi ja jotka osataan. Toisaalta tämänkin ymmärtää. Kokemuksessa on monen yhdistyksen vahvuus ja pitkäjänteinen työ on antanut yhdistykselle kasvot. Uusien asioiden haltuun ottaminen vie aikansa ja vaatii oman kompuroinnin. Tuntuu, ettei juuri nyt ole siihen aikaa. On helpompaa antaa syntyneen ajatuksen ja idean vaipua unholaan, kun pähkäillä sen toteuttamista yksinään tai pienessä piirissä. Kuitenkin lähes kaikki tietävät sananlaskun ” Jos teen vain sen minkä osaan, tulen aina olemaan sitä, mitä olen tänään”. Vuosi 2016 on yhdistystoimijoiden mahdollisuuksien vuosi, jolloin käännetään katseet eteenpäin ja mietitään mitä uutta voisimme tehdä entisen rinnalla. Miten se tehdään ja kenen kanssa sen teemme. Mukana ja osallisena oleminen kehityksessä ja muutoksessa on hyvä päätös.

Nyt, kun yhteiskunta kutsuu yhdistyksiä mukaan palvelemaan ja osallistamaan kuntalaisia, integroimaan yksinäisiä ja kotouttamaan turvapaikanhakijoita, on yhdistysten toiminnalle syntynyt aivan uudenlainen yhteiskunnallinen merkitys. Samalla kuin julkinen sektori vähentää ja säästää itsensä hengiltä on jonkun otettava koppi ja kompensoitava köyhtyneitä ja saavuttamattomiin liukuvia palveluja tai tukimuotoja. Kolmannen sektorin olemassaolo muistetaan entistä varmemmin myös jatkossa ja yhteistyöpyyntöjä tullaan esittämään entistä enemmän. Valtio ja sen ”haarakonttorit” ovat tarjonneet projektirahoitusta yhdistyksille, jotta ne ottaisivat vastuuta turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta eri tavoin. Rahis etsii yhdistysten avulla voimavaroja ja ideoita yksinäisyyden torjuntaan. Lakiuudistukset vahvistavat yhdistysten toimijuutta ja roolia nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Kaiken tämän keskellä huomaammeko me, että juuri nyt kolmannen sektorin rooli voi muuttua. Se voi muuttua pysyväksi, kehittyä vuoropuhumaan paremmin julkisen sektorin toimijoiden kanssa, löytää uusia yhteistyökumppaneita ja olla kehittämässä yhteiskunnan rakenteita. Kaiken kaikkiaan kolmannen sektorin toiminnat saavat enemmän sitä arvostusta, joka sille kuuluukin.

Nyt, jos koskaan pitää yhdistystoimijoiden uskaltaa ottaa ne kehityksen askeleet, jonka avulla toimintaan saadaan jatkuvuutta, uusia näkökulmia, tuoreutta, yhteistyötä ja kullekin sitä riittävää muutosta, joka pitää mielen vireänä. Miten tämä sitten tapahtuu ja miten me täällä Majakassa voimme olla tämän kehityksen tukena? Majakka neuvoo, rohkaisee ja tukee yhdistyksiä uusien haasteiden edessä. Majakka haluaa kouluttaa yhdistyksiä sekä yhdistää eri toimijoita ja näin edistää yhdistysten keskinäisiä verkostoja. Majakan rooli on vahvistaa Meri-Lapin yhdistyksiä, luoda mahdollisuuksia ja tukea heidän toimijuuttaan. Jos tuntuu, että Majakalla olisi juuri teille annettavaa, niin kohdataan! Kohtaaminen kuuluu ihmisten ja toimijoiden perustarpeeseen, eikä mikään ole parempaa, kuin ihmisten kohtaaminen.

Majakka toteuttaa kevään 2016 aikana eri kunnissa verkostotapaamisia, joihin ovat tervetulleita alueen yhdistystoimijat, kuntien työntekijät sekä kaikki, joita edellä mainitut asiat kiinnostavat. Kevään aikataulut tapaamisista ilmoitetaan tammikuun aikana. Olisi erittäin miellyttävää nähdä teitä kasvotusten ja keskustella yhteisistä asioista ja luoda yhteisiä foorumeita, joissa keskinäistä verkostoitumista tapahtuu. Yhdessä myös yhdistykset ja yhdistystoimijat voimaantuvat ja ovat entisestään vahvempia!

 

Maarit Pulkkinen
projektipäällikkö
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa (ESR)

Kuukauden jäsenyhdistys – Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n Kemin Seudun Osasto

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry nostaa kuukausittain esiin jonkin jäsenyhdistyksistään. Joulukuun 2015 jäsenyhdistys on Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n Kemin Seudun Osasto.

Vapaaehtoisten päivänä 3.12.2015 Majakassa vietettiin avoimien ovien päivää. Paikalle oli kerääntynyt suuri joukko yhdistysväkeä varainhankintatehtäviin ja vierailijoita virtasi tasaiseen tahtiin. Päivän aikana palkittiin Meri-Lapin vuoden 2015 vapaaehtoistoiminnan muoto jota yleisö oli saanut äänestää verkossa. Palkinnon pokkasi jäsenyhdistyksemme Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n Kemin Seudun Osasto. Onnea yhdistyksen väelle, jatkakaa arvokasta työtänne.

Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n Kemin Seudun Osaston palkitseminen Majakassa:

 

Kuukauden jäsenyhdistys – Yhdessä ry

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry nostaa kuukausittain esiin jonkin jäsenyhdistyksistään. Marraskuun 2015 jäsenyhdistys on Yhdessä ry.

Mielenterveysviikkoa vietetään 16.–22.11. Mielenterveysviikkoa on vietetty jo vuodesta 1974 aina marraskuun lopulla. Viikon aikana nostetaan esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuodaan esille epäkohtia, tehdään parannusehdotuksia ja pyritään vaikuttamaan asenteisiin. Mielenterveysviikon teemana on tällä kertaa Jokaisella on oikeus mielen hyvinvointiin.

Mielenterveysviikon aikana Mielenterveyden keskusliitto ja sen 160 jäsenyhdistystä järjestävät eri puolilla Suomea tapahtumia ja tempauksia. Luvassa on muun muassa seminaareja, mielenterveyskävelyjä, iltamia, konsertteja ja lausuntailtoja.

Tustustu Yhdessä ry:n toimintaan:

Kuukauden jäsenyhdistys – Keminseudun Reuma ry

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry nostaa kuukausittain esiin jonkin jäsenyhdistyksistään. Lokakuun 2015 jäsenyhdistys on Keminseudun Reuma ry. Valtakunnallista reumaviikkoa vietetään 11.-18.10. Suomen Reumaliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat viettäneet reumaviikkoa 1940-luvulta lähtien. Vuoden toimintateema ja reumaviikon teema on tällä kertaa Liikkeestä hyvinvointia.

Reumaviikon kunniaksi Majakka haluaa esitellä paikallisen reumayhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen toiminnasta kertoo puheenjohtaja Kalevi Lampinen.

Tustustu Keminseudun Reumaan:

Järjestöjen tekemä työ näkyväksi

Lapin maakunnan alueella toimii lähes 7 000 yhdistystä, joista kotipaikkanaan Meri-Lapin alueella pitää noin 2 150. Näistä kaikista Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysnetissä olevista yhdistyksistä arvioidaan 50 % olevan aktiivisia toimijoita. Kaiken kaikkiaan erittäin merkittävä joukko toimijoita, jotka liikuttavat ja aktivoivat monin tavoin eri-ikäisiä ihmisiä.

Syksy on järjestöille uuden toimintakauden aloitusaikaa. Osalla järjestöistä on tarjolla jo tutut kuviot ja osa kokeillee uusia toimintoja. On tärkeää, että kohderyhmälle voidaan viestiä tarjolla olevista palveluista, harrastusryhmistä, aktiviteeteista ja huomioida myös asiakaslähtöisyys. Miten tavoittaa oman kohderyhmän, jotta harrasteryhmät saavat riittävästi osallistujia? Miten tavoittaa vapaaehtoisia, ohjaajia ja ryhmäjohtajia, jotta kaikki saadaan pyörimään? Alueellamme on tuhansia vapaaehtoistyöntekijöitä, mutta edelleen järjestöt kaipaavat lisää aktiivisia toimijoita, jotta yhdistysten toiminnan jatkuvuus ja kehitys voidaan taata.

Alueen järjestötoimijat tarvitsevat näkyvyyttä. Meri-Lapin alueella on useita eri mahdollisuuksia, joissa järjestöjen kannattaa olla esillä ja monet ovat olleetkin. Alueella on ollut erilaisia messuja, joissa yhdistykset ovat voineet olla tiedottamassa toiminnastaan. Tarjolla on ollut mm. Tervolassa Maaseudulta Käsin –Messut, Kemissä Harrastemessut, Järjestömessut ja Seniorimessut sekä Torniossa RajaSpotted. Erinomaisia paikkoja järjestöille tiedottaa omasta toiminnasta, hankkia vapaaehtoisia ja kertoa tarjolla olevista vapaa-ajankäyttömahdollisuuksista.

Yhdistykset tuottavat alueen asukkaille valtavan määrän eri harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Asiakkaiden on kuitenkin ensin löydettävä ne, jotta osallistuminen mahdollistuu. Tässä apuna on hyvinkin kirjava tiedotusrepertuaari. Käytettävissä ovat perinteinen seurapalsta, kirje/sähköposti, flyeri, juliste, tekstiviesti, radio ja paikallislehdet, internetin ja sosiaalisen median luomat mahdollisuudet. Kaikille varmasti on oma tilansa ja tarpeensa, mutta unohtamatta ei kannata jättää kohtaamista ja puskaradiota. Usein ihmiset tulevat toimintaan jonkun kanssa tai jonkun kautta. Näissä tilanteessa ihmisten väliset kohtaamiset ovat erittäin tärkeitä tiedottamisenpaikkoja. Toimijoiden kannattaa myös miettiä omaa kohderyhmää ja pohtia sen avulla, miten viesti parhaiten tavoittaa.

Yhtä tärkeää, kuin tiedottaminen omalle kohderyhmälle on myös se, että järjestön toiminnasta on tietoa myös muilla yhdistystoimijoilla, päättäjillä ja alueen asukkailla. Yhdistysten keskinäinen verkostoituminen on myös hedelmällistä ja toivottavaa, näin päällekkäisyyksiltä vältytään ja pystytään myös hyödyntämään mahdolliset synergiaedut. Järjestöjen panos Meri-Lapin alueen harrastetarjonnassa on merkittävin olipa kyseessä lapset, nuoret, työikäiset tai seniorit. Kaikille ikäryhmille löytyy jokaisella paikkakunnalla järjestöjen tuottamia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Tästä järjestökentässä ollaan erittäin ylpeitä ja sempä vuoksi me täällä Majakassa kannustamme järjestöjä tiedottamaan toiminnastaan monipuolisesti ja eri viestimiä hyödyntäen.

Tiedottaminen on varmaankin kaikille sektoreille haaste. Usein tapahtumista ja esim. työyhteisöviestinnästä saadaan palautetta, ettei tieto kulkenut tai, että tiedotus ei ole tavoittanut riittävästi. Aina on joku, joka ei tiedä ja sekin pitää sietää, ettei tiedottamista pysty toteuttamaan kaikkia tyydyttävällä tavalla. Tiedottamista voi kuitenkin kehittää ja oppia. Tähän tiedottamisen haasteeseen Majakka tarjoaa yhdistyksille sekä sisällöllistä että teknillistä tukea, opastusta ja koulutusta. Ota yhteyttä Majakan tietotiimiin ja pyydä apua, jos haluat tavoittaa kohdeyleisöäsi laajemmin, hyödyntää eri välineitä monipuolisemmin ja toteuttaa tiedottamisen entistä tehokkaammin. Uuden viestinnän avualla toiminta voi lähteä uuteen lentoon, kannattaa kokeilla.

Järjestöt ovat mittaamattoman arvokas yhteistyökumppani kunnille ja erityisen tärkeä toiminnantuottaja kuntalaisille. Annetaan järjestöjen tekemän työn näkyä, tehdään yhdessä se näkyväksi!

 

Tiedottamisiin
Maarit
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa

Hiljaiset miehet astuvat esiin

Majakkatalon käytävällä on eräs tavallinen työhuone muiden työhuoneiden vieressä. Vain hillitty näppäimien napsutus kuuluu käytävälle, porinaa ei juurikaan kuulu. Se on hiljaisten miesten huone. Työhuoneen ovi on kutsuvasti avoinna, kuin odottaen kävijää. Siellä ahertaa Majakan tietotiimi päivittäen ja kehittäen yhdistysten kotisivuja, suunnitellen sivustopäivityksiä tai ratkoen asiakkaan tietoteknistä ongelmaa.

Tietotiimi on ollut osa Majakan työyhteisöä ja organisaatiota vuodesta 2008. Ryhmä tekee työtä taustalla, huolehtien ja turvaten Majakan arkipäiväisen tietoteknisen toiminnan sujuvuuden. Harvemmin tietotiimin jäsenet astuvat esiin työhuoneestaan, mutta ovat aina valmiina tarjoamaan tukeansa ongelmatilanteissa.

Majakan tietotiimi koostuu osin tutuista, osin uusista kasvoista. Ryhmää vetää pisimpään mukana roikkunut Mikko Kaltiola, joka palvelee asiakkaita erilaisissa IT-tukiasioissa ja päivittää Järjestötietopalvelua varmoin ottein. Viimeisimpänä tietotiimin vahvuuteen astuneen Timo Pesosen vastuulla asiakaspalvelutyön ohessa on Majakan verkkosivujen kehitys. Heitä monien toimien työssä avustaa monitoimimies Ari Eriksson.

Tietotekniikan osaajaryhmän lisäksi huoneessa majailee Majakan viestinnällinen keskus. Janne Hallikaisen kautta sinkoilee yhdistysten tiedotteita tasaiseen tahtiin lisättäväksi Järjestötietopalveluun. Samalla Janne miettii keinoja järjestöviestinnän kehittämiseksi.

Työnjohdolla voi olla joskus haasteita toimenkuvien jakamisessa.

 

Mitä kaikkea Majakan tietotiimi tekee?

Vastaus on yksinkertainen, monenlaista. Ryhmä huolehtii kansalaistoiminnan keskus Majakan tietotekniikan toimivuudesta, olipa sitten kyseessä työntekijöiden tietokoneet tai puhelimet, tilanvuokraajien nettiyhteydet, kokousvieraiden PowerPoint –ongelmat, tai Majakan videoneuvottelulaitteet.

Tietotiimi ohjaa ja opastaa talon toimijoita kaikenlaisissa tietoteknisissä ongelmissa, toimisto-ohjelmien käytöstä kopiokoneen tulostusongelmiin.

Aikaa kiireen keskellä

Vaikka Tietotiimin huoneessa vallitsee pääsääntöisesti hiljaisuus, ei tekemisestä ole puutetta. Syksy on ollut kiireinen erinäisten kehitys- ja muutosprojektien keskellä. Näppäimistön naputus on ollut huoneessa taukoamaton. Samalla useiden yhdistysten toiminta on käynnistynyt ansaitun kesätauon jälkeen ja Järjestötietopalvelun tapahtumakalenteria päivitetään lähes jatkuvalla syötöllä. Kiireestä huolimatta ryhmäläisillä on aina aikaa ojentaa auttava käsi avun tarvitsijoille.

Mikäli sinulla tai yhdistykselläsi menee sormi suuhun tietoteknisten ongelmien edessä, niin älä epäröi olla yhteydessä osaajiimme. Ratkomme ongelmat, vaikka täydessä hiljaisuudessa.