Koska viimeksi olet vastannut asiakastyytyväisyyskyselyyn tai palautekyselyyn? Onko kännykkäsi piipannut vain hitusen sen jälkeen, kun olet sulkenut liikkeen oven tai sulkenut puhelun, ilmoittaakseen käyttäjäkyselyn saapuneen? Jep, jep meistä ja mielipiteistämme ollaan kiinnostuneita ja yritykset ja muut palveluntuottajat haluavat kehittää palvelujaan. Tottahan toki, näinhän sen pitää ollakin –asiakaskehittäjä, on päivän sana ja varsin tuttu muuallakin, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä.
Helsingissä on meneillään Keskustakirjasto 2018 hanke, jossa rakentamisessa sekä palveluiden ja toiminnan suunnittelussa hyödynnetään merkittävästi kuntalaisia. Miten kirjasto voisi olla vielä parempi palvelu meille kaikille? Millaisena näet kirjaston kymmenen vuoden päästä? Tällaisia asioita pohtii kirjaston kaverit –kehittäjäyhteisö, joka starttasi toimintansa kesäkuussa 2016. Kirjaston kavereiksi ryhtyi yhteensä 300 kaupunkilaista. Kavereiden toiminta on avointa yhdessä tekemistä, jonka tavoitteena on synnyttää uusia kokeiluja, tuotteita ja palveluita, eli parempi kirjasto.
Hyviä vaihtoehtoja on paljon ja entistä enemmän näille uusille avauksille tulee olemaan kysyntää ja mahdollisuuksia. Hyvis-hankkeessa pilotoidaan myös uutta syksyn 2016 aikana. Haluamme kokeilla ja kokeilemmekin kokemuksellisen tiedon keräämistä yhdessä Lapin AMK:n sosionomiopiskelijoiden kanssa. He jalkautuvat 11 eri yhdistykseen ottamaan selvää miten yhdistystoiminta vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja osallisuuden tunteeseen. Pilotointia toteutetaan kolmen eri kohderyhmän näkökulmasta, jotka ovat järjestöjen palveluiden käyttäjät (asiakkaat), järjestöjen vapaaehtoiset, jotka tuottavat palvelut sekä järjestökentän ammattilaiset. Vapaaehtoisiin kuuluvat mm. ohjaajat, valmentajat, hallituksen jäsenet ja muut järjestön aktiivit.
Nyt kokemuksellisen tiedonkeruun pilotissa haetaan vastauksia mitä järjestötoiminta ja siinä mukana oleminen merkitsee yksilön hyvinvoinnille, miten toiminnassa mukana oleminen tunnetasolla merkitsee yksilölle ja mitä sen antaa omaan arkeen. Miten yhdistystoimijat kokevat oman osallisuutensa ja vaikuttamismahdollisuudet yhdistyksen toimintaan ja sitä kautta yhteiskuntaan. Haluamme kuvauksia tunteesta, merkityksestä ja ihan oikeaa tietoa asioista, jota voi antaa vain sellainen, joka on kokenut sen.
Kokeilun avulla arvioimme myös tiedonkeruun tuloksia ja tulosten hyödynnettävyyttä kunta tasolla mm. sähköisen hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Oppia ikä kaikki ja nyt tuntuu, että olemme vasta ensi metreillä tällaisen tiedonkeruun polulla. Kokemus on aina yksilöllinen ja henkilökohtainen. Kukaan muu ei osaa sitä paremmin sanoittaa, kun hän, joka on sen itse kokenut.
Jos haluat jakaa oman kokemuksen yhdistystoiminnan merkittävyydestä sinulle, niin ole ystävällinen avaa linkki ja jaa meidän kanssa kokemuksesi.
https://fi.surveymonkey.com/r/7X9QJTL
Pidetäänhän yhteyttä vai oliko se, että ”pysy kanavalla”, tästä voi tulla vielä hyvin mielenkiintoista!
Kuva Tervolan Terveyden edistämisen työryhmän toteuttamilta messuilta 28.9.2016, joissa myös Hyvis-hanke oli esillä ja toteutti kokemusksellisen tiedon keräämistä.
Hyvis -tiimiläiset
Maarit & Marika
Järjestöblogi 