Järjestö- ja hanketoiminnasta saa sisältöä ja suuntaa elämälle

Artikkelin on kirjoittanut Essi Hepola, viestintäsuunnittelija, Lapin AMK.

Vapaaehtoistoiminta on hyvä tapa auttaa, mutta siihen osallistumalla voi myös vaikuttaa omaan elämään ja muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa.

Majakan verkostokoordinaattorina toimiva Sinikka Kähkönen kertoo, että vapaaehtoistyöstä saa elämään iloa ja tyytyväisyyttä siitä, että voi auttaa muita. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa myös ryhmähenkeä siihen osallistuvien kesken. Yhdistykset tarjoavat Sinikan mukaan sekä yhteisön että ystäviä.

-Taustayhteisö tarjoaa yksilölle tukea, eikä hänen tarvitse toimia yksin, Sinikka huomauttaa.

Tehdä hyvää tekee ihmiselle hyvää

Jokaisella vapaaehtoisella on syynsä, miksi on lähtenyt mukaan. Jotkut haluavat auttaa muita, saada sisältöä päiviinsä tai oppia uusia asioita. Järjestöistä saa koulutusta, tietoa ja ymmärrystä monista ilmiöistä. Yhdistysten antama tieto on luotettavaa ja usein se myös perustuu tutkimustietoon.

Useat tutkimukset osoittavat, että vapaaehtoistyö lisää myös sen tekijänkin hyvinvointia. Sinikka Kähkösen mukaan voidaan puhua hedonistisesta altruismista eli pyyteettömästä auttamisesta saa iloa. Aihetta ovat Suomessa tutkineet muun muassa Anne Birgitta Pessi ja Henrietta Grönlund. Vapaaehtoistyön luonteeseen kuuluu vastavuoroisuuden yhteen kietoutuneisuus, jossa saamista ja antamista on vaikea erottaa toisistaan.

Vapaaehtoistyöstä vahvistusta urapolkuun

Vapaaehtoistyön kautta monet ovat löytäneet oman työuransa. Sinikan oma yli 20 vuotta kestänyt työura alkoi kriisikeskus Turvapoijun vapaaehtoistoiminnan kautta. Hän kertoo tietävänsä monia järjestöjen työntekijöitä, joiden tausta on vapaaehtoistyössä. Toimintaa ei ohjaa raha.

– Lisäksi vapaaehtoistoiminta nostaa työnhakijan arvoa. Se tekee hyvän vaikutuksen CV:ssä, Sinikka vinkkaa.

Vapaaehtoistyö auttaa uralla eteenpäin, vaikkei avoimilta työmarkkinoilta heti löytyisikään työpaikkaa. Se tarjoaa henkisen kasvun mahdollisuuksia ja itsetunto paranee.

Ensimmäinen askel vapaaehtoistyöhön Majakasta

Pohjoisen yhteisöjen tuki – järjestökeskus Majakka ry on yhdistysten yhteinen edunvalvonta- ja kehittämisorganisaatio Kemissä. Majakka edistää yhdistysten yhteistyötä, tehostaa niiden toiminnan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta ja vahvistaa muutoinkin yhdistysten toimintaedellytyksiä. Majakka opastaa kävijöitään ottamaan yhteyttä oikeaan alueen yhdistykseen. Järjestökeskus Majakalla on 64 jäsenyhdistystä, joten kaikille löytyy niistä sopivin.

Tavallisen ihmisen taidot riittävät vapaaehtoistyöhön. Jokaisella on jotain annettavaa ja vapaaehtoistyössä hyödynnetään niitä taitoja, joita kenelläkin on.

Esimerkiksi Majakan tietotiimi tarjoaa it-palveluita. Se auttaa yhdistyksiä verkko-ongelmissa ja kotisivujen tekemisessä. Jotkut tehtävät vaativat koulutusta, nuhteettomuutta ja sitoutumiskykyä, mutta jokaiselle löytyy kuitenkin jokin tapa auttaa ja osallistua. Vapaaehtoiset saavat järjestöltä koulutusta ja työnohjausta.

Yhteyttä voi ottaa lähettämällä sähköpostia info(at)pyt.fi tai soittamalla numeroon 050 477 4328 tai 050 325 9432. Kemin Monikulman 2. kerroksessa Majakan väkeä tavoittaa joka arkipäivä kello 8 -16.

Tämä juttu on osa Opiskelijoiden mielenterveyspäivän 2022 sisältöä.

#AivanHyvä #HeltBra #GoodEnough #OpiskelijoidenMielenterveyspäivä #Mielenterveys

Sinikka Kähkönen on Majakka ry:n verkostokoordinaattori.

Advertisement

Järjestötoiminta nuoren silmin

Sosionomiopintoihini kuuluva yhdeksän viikon harjoittelu on kulunut vauhdilla. Näiden viikkojen aikana ihastuin Ylitornioon ja järjestöistä nousevaan me-henkeen, ja Meri-Lapin järjestökenttä näyttäytyi minulle aivan uudella tavalla kaiken touhuamisen keskellä. Parhaiten järjestöissä toimiviin ihmisiin tutustui tapahtumia järjestettäessä, sillä yhdessä tekeminen oli mitä parhain tapa tulla tutuiksi toistensa kanssa. Innostuin niin herkästi kaikesta siitä, missä sain olla mukana. Majakalla töitä tehdessään saa olla oikea jokapaikanhöylä, mikä on kaltaiselleni tarmokkaalle ihmiselle mieluisin tapa toimia. Kerkesin olla mukana toteuttamassa Unelmien liikuntapäivää, matkaa Kumppanuuskeskukseen sekä erinäisiä messuja ja esittelytilaisuuksia Majakalla. Parhaimpia hetkiä harjoittelun aikana olivatkin ne, kun pääsin kohtaamaan kymmenittäin alueen kahdesta tuhannesta järjestöistä. Ihmisiä kohdatessa paljastuu kaikkea sellaista uutta, mitä ei koskaan tulisi itse edes ajatelleeksi. Siinä piilee yhteistyön voiman salaisuus.

Suomalaiset ovat omalla tavallaan järjestökansaa. Lähes jokainen tuntee jonkun, joka toimii vapaaehtoisena tai on ainakin jonkin järjestön kannatusjäsen. Useimmilla järjestötoimijoilla, kuten myös minulla, on tapana olla mukana monenlaisessa toiminnassa yhtä aikaisesti. Vapaaehtoistoimintaa tehdessä ei lasketa minuutteja, ja vaikka järjestökentällä toimiessa kuluukin helposti aikaa, ei se ole koskaan hukkaan heitettyä. Jokainen järjestötoimintaan käytetty minuutti on arvokas niin myös itsensä kuin kaikkien muidenkin kansalaisten kannalta. Mielestäni hyvinvoinnin kannalta merkityksellisintä onkin se, että on mahdollisuus käyttää aikaansa mielekkäällä tavalla ja tehdä juuri sitä, missä kokee olevansa hyvä ja tarpeellinen. Hyvinvointia Meri-Lapissa yhteistyöllä -hankkeeseen osallistuessani sainkin olla mukana luomassa mahdollisuuksia niin yksilöille kuin yhteisöillekin osallistua heille mielekkääseen toimintaan. Mahdollisuudet toimintaan ovat jo olemassa, mutta enää tarvitaan sillanrakentajia toimijoiden välille. Sitä varten Majakka on olemassa.

Nykyhetken kartoittaminen on tärkeää, jotta tiedetään millä tavalla ihmisiä voidaan saattaa järjestöjen pariin. Toimiminen ihmisten parissa vaatiikin kuulevia korvia ja näkeviä silmiä, jotta pystytään tunnistamaan ihmisten aitoja tarpeita. Vapaaehtoisuus tai järjestötoiminta ei ole enää samanlaista kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten. Toimintaa luonnehtii usein projektinomaisuus ja lyhytaikainen sitoutuminen tekemiseen, mikä vaatii myös järjestökentältä kykyä reagoida uudenlaiseen jäsenyyteen. Kuinka helppoa on tänä päivänä lähteä mukaan toimintaan? Kynnys osallistumiseen kasvaa sitä myötä, mitä enemmän sitoutumista ja vastuuta toiminta edellyttää.  Toisaalta sitoutuminen toimintaan voi toimia eräänlaisena juurruttamisen keinona. Muuttaessani paikkakunnalle opiskelujen perässä olin heti etsimässä itselleni yhteisöä, johon kuulua. Kaikkeen toimintaan ei pääse noin vain mukaan, vaan tieltä on joskus raivattava paljonkin esteitä. Kaikilla ihmisillä ei ole samanlaista tahtoa ja halua lähteä mukaan järjestötoimintaan, vaan hetkellinen motivaatio voi olla pian tiessään välillisen tai välittömän torjumisen jälkeen. Sen vuoksi järjestöissä toimiessaan onkin kysyttävä kaikilta ja erityisesti itseltään, että kuinka helppoa olisi jonkin ulkopuolisen tulla mukaan toimintaan. Onko meille varmasti jokainen halukas tervetullut? Miten uudet ihmiset otetaan vastaan? Mikä muuttuu, kun riveihin astuu uusi jäsen?

Monesti järjestöihin kaivataankin uusia jäseniä toiminnan uudistamiseksi. Meissä kuitenkin herkästi herää vastarinta silloin, kun vanhan ja vakiintuneen toimintatavan tilalle ehdotetaan jotain uutta. Innostuminen ja uusin silmin näkeminen ovat kuitenkin taitoja, joita on mahdollista oppia. Eihän koko järjestöä tarvitse pistää saman tien uusiksi, vaikka päätettäisiinkin tehdä asioita toisin. Ja mikäli vanhassa vara parempi on aina mahdollista palata tekemään asioita tutulla ja turvallisella tavalla. Toimintaan voi kuitenkin saada nostetta kun päättää tehdä asioita totutusta poiketen. Sen sijaan, että pyrkisi toimimaan kaiken kattavasti, voikin välillä keskittyä katsomaan sitä, mitä tapahtuu juuri tällä hetkellä ympärillä. Ehkäpä voisi pyytää jotain tuttuaan tutustumaan omaan toimintaansa tai kysyä, haluaisiko kaverin edustama järjestö lähteä mukaan seuraavaksi järjestettävään tapahtumaan. Kokeilemalla ainoastaan voidaan löytää ne toiminnan muodot, jotka palvelevat järjestötoimijoita parhaiten. Ja mikäli järjestöt eivät ole ennestään tuttuja ei ole edes mahdollista haaveilla kaikesta siitä, mitä yhdessä voitaisiin saada aikaiseksi. Uutta mietittäessä ei voida kulkea samoilla vanhoilla urilla, vaan joskus onkin poikettava totutusta ja kokeiltava asioita uudella tavalla. Aina ei välttämättä onnistuta, mutta monenlaisia kokemuksia tarvitaan ideoiden jalostamiseen.

Ennen kesälomalle siirtymistä haluan kiittää kaikkia niitä, joiden kanssa sain tehdä arvokasta työtä yhdessä. Majakalta lähden vahvuuteni tuntien ja rohkeampana kuin koskaan. Omat verkostoni ovat vahvistuneet ja koen, että pystyn myös jatkossa tarjoamaan paljon järjestökentälle. Tulkaamme siis tutuiksi myös jatkossa ja toivon mukaan jatkamme yhdessä tekemistä myös tästä lähtien!

Helena Jaakola

Tehdäänkö tästä vuodesta 2016 muutoksen vuosi?

Kuten rap-artisti ja megaluokan stara Cheek tv-mainoksessa sanoo: ”Mieluummin muuttunut, kuin juuttunut.” Tämä on kyllä hyvin sanottu ja itsekin olen valmis allekirjoittamaan tuon. Kuulostaako seuraavat lausahdukset tutuilta, minusta kuulostaa… ”Me olemme aina tehneet näin”. ”Tämä on ihan sama juttu, kuin viis vuotta sitten”. ”Mitä se kannattaa, eihän ennenkään ole kukaan tullut”. ”Ihan hyvä idea, mutta kuka sen tekee”. ”Voisiko joku tehdä sen”.

Monet asiat kariutuvat jo ennen kuin niitä ehditään kunnolla edes pohtia. Vedotaan aikaisempaan kokemukseen ja suojellaan itseä. Ei haluta epäonnistumista. Ei ehkä jakseta ponnistella tai uskalleta tulla oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Tehdään asioita turvallisesti, jotka koetaan mielekkääksi ja jotka osataan. Toisaalta tämänkin ymmärtää. Kokemuksessa on monen yhdistyksen vahvuus ja pitkäjänteinen työ on antanut yhdistykselle kasvot. Uusien asioiden haltuun ottaminen vie aikansa ja vaatii oman kompuroinnin. Tuntuu, ettei juuri nyt ole siihen aikaa. On helpompaa antaa syntyneen ajatuksen ja idean vaipua unholaan, kun pähkäillä sen toteuttamista yksinään tai pienessä piirissä. Kuitenkin lähes kaikki tietävät sananlaskun ” Jos teen vain sen minkä osaan, tulen aina olemaan sitä, mitä olen tänään”. Vuosi 2016 on yhdistystoimijoiden mahdollisuuksien vuosi, jolloin käännetään katseet eteenpäin ja mietitään mitä uutta voisimme tehdä entisen rinnalla. Miten se tehdään ja kenen kanssa sen teemme. Mukana ja osallisena oleminen kehityksessä ja muutoksessa on hyvä päätös.

Nyt, kun yhteiskunta kutsuu yhdistyksiä mukaan palvelemaan ja osallistamaan kuntalaisia, integroimaan yksinäisiä ja kotouttamaan turvapaikanhakijoita, on yhdistysten toiminnalle syntynyt aivan uudenlainen yhteiskunnallinen merkitys. Samalla kuin julkinen sektori vähentää ja säästää itsensä hengiltä on jonkun otettava koppi ja kompensoitava köyhtyneitä ja saavuttamattomiin liukuvia palveluja tai tukimuotoja. Kolmannen sektorin olemassaolo muistetaan entistä varmemmin myös jatkossa ja yhteistyöpyyntöjä tullaan esittämään entistä enemmän. Valtio ja sen ”haarakonttorit” ovat tarjonneet projektirahoitusta yhdistyksille, jotta ne ottaisivat vastuuta turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta eri tavoin. Rahis etsii yhdistysten avulla voimavaroja ja ideoita yksinäisyyden torjuntaan. Lakiuudistukset vahvistavat yhdistysten toimijuutta ja roolia nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Kaiken tämän keskellä huomaammeko me, että juuri nyt kolmannen sektorin rooli voi muuttua. Se voi muuttua pysyväksi, kehittyä vuoropuhumaan paremmin julkisen sektorin toimijoiden kanssa, löytää uusia yhteistyökumppaneita ja olla kehittämässä yhteiskunnan rakenteita. Kaiken kaikkiaan kolmannen sektorin toiminnat saavat enemmän sitä arvostusta, joka sille kuuluukin.

Nyt, jos koskaan pitää yhdistystoimijoiden uskaltaa ottaa ne kehityksen askeleet, jonka avulla toimintaan saadaan jatkuvuutta, uusia näkökulmia, tuoreutta, yhteistyötä ja kullekin sitä riittävää muutosta, joka pitää mielen vireänä. Miten tämä sitten tapahtuu ja miten me täällä Majakassa voimme olla tämän kehityksen tukena? Majakka neuvoo, rohkaisee ja tukee yhdistyksiä uusien haasteiden edessä. Majakka haluaa kouluttaa yhdistyksiä sekä yhdistää eri toimijoita ja näin edistää yhdistysten keskinäisiä verkostoja. Majakan rooli on vahvistaa Meri-Lapin yhdistyksiä, luoda mahdollisuuksia ja tukea heidän toimijuuttaan. Jos tuntuu, että Majakalla olisi juuri teille annettavaa, niin kohdataan! Kohtaaminen kuuluu ihmisten ja toimijoiden perustarpeeseen, eikä mikään ole parempaa, kuin ihmisten kohtaaminen.

Majakka toteuttaa kevään 2016 aikana eri kunnissa verkostotapaamisia, joihin ovat tervetulleita alueen yhdistystoimijat, kuntien työntekijät sekä kaikki, joita edellä mainitut asiat kiinnostavat. Kevään aikataulut tapaamisista ilmoitetaan tammikuun aikana. Olisi erittäin miellyttävää nähdä teitä kasvotusten ja keskustella yhteisistä asioista ja luoda yhteisiä foorumeita, joissa keskinäistä verkostoitumista tapahtuu. Yhdessä myös yhdistykset ja yhdistystoimijat voimaantuvat ja ovat entisestään vahvempia!

 

Maarit Pulkkinen
projektipäällikkö
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa (ESR)

Kuukauden jäsenyhdistys – Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n Kemin Seudun Osasto

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry nostaa kuukausittain esiin jonkin jäsenyhdistyksistään. Joulukuun 2015 jäsenyhdistys on Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n Kemin Seudun Osasto.

Vapaaehtoisten päivänä 3.12.2015 Majakassa vietettiin avoimien ovien päivää. Paikalle oli kerääntynyt suuri joukko yhdistysväkeä varainhankintatehtäviin ja vierailijoita virtasi tasaiseen tahtiin. Päivän aikana palkittiin Meri-Lapin vuoden 2015 vapaaehtoistoiminnan muoto jota yleisö oli saanut äänestää verkossa. Palkinnon pokkasi jäsenyhdistyksemme Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n Kemin Seudun Osasto. Onnea yhdistyksen väelle, jatkakaa arvokasta työtänne.

Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n Kemin Seudun Osaston palkitseminen Majakassa:

 

Harjoittelussa VET-tiimissä

Olen sosionomi opiskelija Eila Palokangas Lapin Ammattikorkeakoulusta ja suoritin Majakassa organisaatio harjoittelun, joka oli viimeinen työharjoittelu ennen valmistumistani. Olen uudelleenkoulutuksessa työtapaturman jälkeen. Uuden uran aloittaminen sosiaalipuolella on haastavaa, mutta samalla mielenkiintoista. Itse olen suuntautunut opinnoissani yhteisö- ja perusturvaan, lisäksi olen käynyt kursseja lastensuojelun puolelta.

Harjoittelujaksoni Majakassa kesti yhdeksän viikkoa jonka vietin tiiviisti vapaaehtoistoiminnan tiimin mukana. Kävimme tutustumassa mm. Haaparannalla perheiden talolla eli Haparanda Familjens Husilla, sekä suunnittelimme Meri-Lapin vapaaehtoistoimintaa erinäisissä palavereissa ja verkostotapaamisissa. Harjoittelun ajalta mieleen on painunut parhaiten Tornion toimijatreffit ja Järjestömessut. Verkostoitumiseen suunnatut Tornion toimijatreffit sattuivat heti ensimmäiselle harjoittelupäivälleni ja Järjestömessuilla pääsi tutustumaan useisiin eri yhdistyksiin. Tässä harjoittelussa sain paljon tietoa eri yhdistyksistä, Majakan toiminnasta, sekä eri verkostoista joita voin hyödyntää myöhemmin työelämässäni.

Tulevaisuudessa haluaisin tehdä työtä kolmannella sektorilla yhdistysmaailmassa. Itse teen vapaaehtoistyötä lasten harrastusten kautta ja nyt olisi tarkoitus liittyä pariin yhdistykseen, sekä käydä ensi keväänä vapaaehtoiskoulutus jonka järjestää Suomen mielenterveysseura.

Kiitoksia koko Majakan väelle, että sain harjoitella työyhteisössänne sekä hyvää joulun odotusta kaikille!

Terveisin Eila

Kuukauden jäsenyhdistys – Yhdessä ry

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry nostaa kuukausittain esiin jonkin jäsenyhdistyksistään. Marraskuun 2015 jäsenyhdistys on Yhdessä ry.

Mielenterveysviikkoa vietetään 16.–22.11. Mielenterveysviikkoa on vietetty jo vuodesta 1974 aina marraskuun lopulla. Viikon aikana nostetaan esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuodaan esille epäkohtia, tehdään parannusehdotuksia ja pyritään vaikuttamaan asenteisiin. Mielenterveysviikon teemana on tällä kertaa Jokaisella on oikeus mielen hyvinvointiin.

Mielenterveysviikon aikana Mielenterveyden keskusliitto ja sen 160 jäsenyhdistystä järjestävät eri puolilla Suomea tapahtumia ja tempauksia. Luvassa on muun muassa seminaareja, mielenterveyskävelyjä, iltamia, konsertteja ja lausuntailtoja.

Tustustu Yhdessä ry:n toimintaan:

Kuukauden jäsenyhdistys – Keminseudun Reuma ry

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry nostaa kuukausittain esiin jonkin jäsenyhdistyksistään. Lokakuun 2015 jäsenyhdistys on Keminseudun Reuma ry. Valtakunnallista reumaviikkoa vietetään 11.-18.10. Suomen Reumaliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat viettäneet reumaviikkoa 1940-luvulta lähtien. Vuoden toimintateema ja reumaviikon teema on tällä kertaa Liikkeestä hyvinvointia.

Reumaviikon kunniaksi Majakka haluaa esitellä paikallisen reumayhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen toiminnasta kertoo puheenjohtaja Kalevi Lampinen.

Tustustu Keminseudun Reumaan: