Järjestötoiminta nuoren silmin

Sosionomiopintoihini kuuluva yhdeksän viikon harjoittelu on kulunut vauhdilla. Näiden viikkojen aikana ihastuin Ylitornioon ja järjestöistä nousevaan me-henkeen, ja Meri-Lapin järjestökenttä näyttäytyi minulle aivan uudella tavalla kaiken touhuamisen keskellä. Parhaiten järjestöissä toimiviin ihmisiin tutustui tapahtumia järjestettäessä, sillä yhdessä tekeminen oli mitä parhain tapa tulla tutuiksi toistensa kanssa. Innostuin niin herkästi kaikesta siitä, missä sain olla mukana. Majakalla töitä tehdessään saa olla oikea jokapaikanhöylä, mikä on kaltaiselleni tarmokkaalle ihmiselle mieluisin tapa toimia. Kerkesin olla mukana toteuttamassa Unelmien liikuntapäivää, matkaa Kumppanuuskeskukseen sekä erinäisiä messuja ja esittelytilaisuuksia Majakalla. Parhaimpia hetkiä harjoittelun aikana olivatkin ne, kun pääsin kohtaamaan kymmenittäin alueen kahdesta tuhannesta järjestöistä. Ihmisiä kohdatessa paljastuu kaikkea sellaista uutta, mitä ei koskaan tulisi itse edes ajatelleeksi. Siinä piilee yhteistyön voiman salaisuus.

Suomalaiset ovat omalla tavallaan järjestökansaa. Lähes jokainen tuntee jonkun, joka toimii vapaaehtoisena tai on ainakin jonkin järjestön kannatusjäsen. Useimmilla järjestötoimijoilla, kuten myös minulla, on tapana olla mukana monenlaisessa toiminnassa yhtä aikaisesti. Vapaaehtoistoimintaa tehdessä ei lasketa minuutteja, ja vaikka järjestökentällä toimiessa kuluukin helposti aikaa, ei se ole koskaan hukkaan heitettyä. Jokainen järjestötoimintaan käytetty minuutti on arvokas niin myös itsensä kuin kaikkien muidenkin kansalaisten kannalta. Mielestäni hyvinvoinnin kannalta merkityksellisintä onkin se, että on mahdollisuus käyttää aikaansa mielekkäällä tavalla ja tehdä juuri sitä, missä kokee olevansa hyvä ja tarpeellinen. Hyvinvointia Meri-Lapissa yhteistyöllä -hankkeeseen osallistuessani sainkin olla mukana luomassa mahdollisuuksia niin yksilöille kuin yhteisöillekin osallistua heille mielekkääseen toimintaan. Mahdollisuudet toimintaan ovat jo olemassa, mutta enää tarvitaan sillanrakentajia toimijoiden välille. Sitä varten Majakka on olemassa.

Nykyhetken kartoittaminen on tärkeää, jotta tiedetään millä tavalla ihmisiä voidaan saattaa järjestöjen pariin. Toimiminen ihmisten parissa vaatiikin kuulevia korvia ja näkeviä silmiä, jotta pystytään tunnistamaan ihmisten aitoja tarpeita. Vapaaehtoisuus tai järjestötoiminta ei ole enää samanlaista kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten. Toimintaa luonnehtii usein projektinomaisuus ja lyhytaikainen sitoutuminen tekemiseen, mikä vaatii myös järjestökentältä kykyä reagoida uudenlaiseen jäsenyyteen. Kuinka helppoa on tänä päivänä lähteä mukaan toimintaan? Kynnys osallistumiseen kasvaa sitä myötä, mitä enemmän sitoutumista ja vastuuta toiminta edellyttää.  Toisaalta sitoutuminen toimintaan voi toimia eräänlaisena juurruttamisen keinona. Muuttaessani paikkakunnalle opiskelujen perässä olin heti etsimässä itselleni yhteisöä, johon kuulua. Kaikkeen toimintaan ei pääse noin vain mukaan, vaan tieltä on joskus raivattava paljonkin esteitä. Kaikilla ihmisillä ei ole samanlaista tahtoa ja halua lähteä mukaan järjestötoimintaan, vaan hetkellinen motivaatio voi olla pian tiessään välillisen tai välittömän torjumisen jälkeen. Sen vuoksi järjestöissä toimiessaan onkin kysyttävä kaikilta ja erityisesti itseltään, että kuinka helppoa olisi jonkin ulkopuolisen tulla mukaan toimintaan. Onko meille varmasti jokainen halukas tervetullut? Miten uudet ihmiset otetaan vastaan? Mikä muuttuu, kun riveihin astuu uusi jäsen?

Monesti järjestöihin kaivataankin uusia jäseniä toiminnan uudistamiseksi. Meissä kuitenkin herkästi herää vastarinta silloin, kun vanhan ja vakiintuneen toimintatavan tilalle ehdotetaan jotain uutta. Innostuminen ja uusin silmin näkeminen ovat kuitenkin taitoja, joita on mahdollista oppia. Eihän koko järjestöä tarvitse pistää saman tien uusiksi, vaikka päätettäisiinkin tehdä asioita toisin. Ja mikäli vanhassa vara parempi on aina mahdollista palata tekemään asioita tutulla ja turvallisella tavalla. Toimintaan voi kuitenkin saada nostetta kun päättää tehdä asioita totutusta poiketen. Sen sijaan, että pyrkisi toimimaan kaiken kattavasti, voikin välillä keskittyä katsomaan sitä, mitä tapahtuu juuri tällä hetkellä ympärillä. Ehkäpä voisi pyytää jotain tuttuaan tutustumaan omaan toimintaansa tai kysyä, haluaisiko kaverin edustama järjestö lähteä mukaan seuraavaksi järjestettävään tapahtumaan. Kokeilemalla ainoastaan voidaan löytää ne toiminnan muodot, jotka palvelevat järjestötoimijoita parhaiten. Ja mikäli järjestöt eivät ole ennestään tuttuja ei ole edes mahdollista haaveilla kaikesta siitä, mitä yhdessä voitaisiin saada aikaiseksi. Uutta mietittäessä ei voida kulkea samoilla vanhoilla urilla, vaan joskus onkin poikettava totutusta ja kokeiltava asioita uudella tavalla. Aina ei välttämättä onnistuta, mutta monenlaisia kokemuksia tarvitaan ideoiden jalostamiseen.

Ennen kesälomalle siirtymistä haluan kiittää kaikkia niitä, joiden kanssa sain tehdä arvokasta työtä yhdessä. Majakalta lähden vahvuuteni tuntien ja rohkeampana kuin koskaan. Omat verkostoni ovat vahvistuneet ja koen, että pystyn myös jatkossa tarjoamaan paljon järjestökentälle. Tulkaamme siis tutuiksi myös jatkossa ja toivon mukaan jatkamme yhdessä tekemistä myös tästä lähtien!

Helena Jaakola

Advertisement

Järjestöjen tekemä työ näkyväksi

Lapin maakunnan alueella toimii lähes 7 000 yhdistystä, joista kotipaikkanaan Meri-Lapin alueella pitää noin 2 150. Näistä kaikista Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysnetissä olevista yhdistyksistä arvioidaan 50 % olevan aktiivisia toimijoita. Kaiken kaikkiaan erittäin merkittävä joukko toimijoita, jotka liikuttavat ja aktivoivat monin tavoin eri-ikäisiä ihmisiä.

Syksy on järjestöille uuden toimintakauden aloitusaikaa. Osalla järjestöistä on tarjolla jo tutut kuviot ja osa kokeillee uusia toimintoja. On tärkeää, että kohderyhmälle voidaan viestiä tarjolla olevista palveluista, harrastusryhmistä, aktiviteeteista ja huomioida myös asiakaslähtöisyys. Miten tavoittaa oman kohderyhmän, jotta harrasteryhmät saavat riittävästi osallistujia? Miten tavoittaa vapaaehtoisia, ohjaajia ja ryhmäjohtajia, jotta kaikki saadaan pyörimään? Alueellamme on tuhansia vapaaehtoistyöntekijöitä, mutta edelleen järjestöt kaipaavat lisää aktiivisia toimijoita, jotta yhdistysten toiminnan jatkuvuus ja kehitys voidaan taata.

Alueen järjestötoimijat tarvitsevat näkyvyyttä. Meri-Lapin alueella on useita eri mahdollisuuksia, joissa järjestöjen kannattaa olla esillä ja monet ovat olleetkin. Alueella on ollut erilaisia messuja, joissa yhdistykset ovat voineet olla tiedottamassa toiminnastaan. Tarjolla on ollut mm. Tervolassa Maaseudulta Käsin –Messut, Kemissä Harrastemessut, Järjestömessut ja Seniorimessut sekä Torniossa RajaSpotted. Erinomaisia paikkoja järjestöille tiedottaa omasta toiminnasta, hankkia vapaaehtoisia ja kertoa tarjolla olevista vapaa-ajankäyttömahdollisuuksista.

Yhdistykset tuottavat alueen asukkaille valtavan määrän eri harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Asiakkaiden on kuitenkin ensin löydettävä ne, jotta osallistuminen mahdollistuu. Tässä apuna on hyvinkin kirjava tiedotusrepertuaari. Käytettävissä ovat perinteinen seurapalsta, kirje/sähköposti, flyeri, juliste, tekstiviesti, radio ja paikallislehdet, internetin ja sosiaalisen median luomat mahdollisuudet. Kaikille varmasti on oma tilansa ja tarpeensa, mutta unohtamatta ei kannata jättää kohtaamista ja puskaradiota. Usein ihmiset tulevat toimintaan jonkun kanssa tai jonkun kautta. Näissä tilanteessa ihmisten väliset kohtaamiset ovat erittäin tärkeitä tiedottamisenpaikkoja. Toimijoiden kannattaa myös miettiä omaa kohderyhmää ja pohtia sen avulla, miten viesti parhaiten tavoittaa.

Yhtä tärkeää, kuin tiedottaminen omalle kohderyhmälle on myös se, että järjestön toiminnasta on tietoa myös muilla yhdistystoimijoilla, päättäjillä ja alueen asukkailla. Yhdistysten keskinäinen verkostoituminen on myös hedelmällistä ja toivottavaa, näin päällekkäisyyksiltä vältytään ja pystytään myös hyödyntämään mahdolliset synergiaedut. Järjestöjen panos Meri-Lapin alueen harrastetarjonnassa on merkittävin olipa kyseessä lapset, nuoret, työikäiset tai seniorit. Kaikille ikäryhmille löytyy jokaisella paikkakunnalla järjestöjen tuottamia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Tästä järjestökentässä ollaan erittäin ylpeitä ja sempä vuoksi me täällä Majakassa kannustamme järjestöjä tiedottamaan toiminnastaan monipuolisesti ja eri viestimiä hyödyntäen.

Tiedottaminen on varmaankin kaikille sektoreille haaste. Usein tapahtumista ja esim. työyhteisöviestinnästä saadaan palautetta, ettei tieto kulkenut tai, että tiedotus ei ole tavoittanut riittävästi. Aina on joku, joka ei tiedä ja sekin pitää sietää, ettei tiedottamista pysty toteuttamaan kaikkia tyydyttävällä tavalla. Tiedottamista voi kuitenkin kehittää ja oppia. Tähän tiedottamisen haasteeseen Majakka tarjoaa yhdistyksille sekä sisällöllistä että teknillistä tukea, opastusta ja koulutusta. Ota yhteyttä Majakan tietotiimiin ja pyydä apua, jos haluat tavoittaa kohdeyleisöäsi laajemmin, hyödyntää eri välineitä monipuolisemmin ja toteuttaa tiedottamisen entistä tehokkaammin. Uuden viestinnän avualla toiminta voi lähteä uuteen lentoon, kannattaa kokeilla.

Järjestöt ovat mittaamattoman arvokas yhteistyökumppani kunnille ja erityisen tärkeä toiminnantuottaja kuntalaisille. Annetaan järjestöjen tekemän työn näkyä, tehdään yhdessä se näkyväksi!

 

Tiedottamisiin
Maarit
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa

Tornion toimijatapaamisessa lapset ja lapsiperheet keskiössä

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry, Tornion Perheiden Talo ry, Tornion seurakunta ja Tornion kaupunki järjestivät yhteistyössä viime viikolla Tornion seurakunnan tiloissa toimijatapaamisen, jossa lapsien ja lapsiperheiden parempi huominen oli ideariihen keskiössä.

Tilaisuuden alussa kuultiin Tornion kaupungin Perheille parasta, sekä Majakan Yhtä köyttä –hankkeista. Lisäksi Perheiden talo tutustutti kuulijat toimintaansa.

Esittelyiden jälkeen paikalle saapunut suunnittelutyöryhmä jakautui pohtimaan millaisia kehitystarpeita, tai ongelmakohtia lapsien, lapsiperheiden ja nuorten päivittäisestä elämästä löytyy ja mitä niiden hyväksi voitaisiin tehdä.

Toimijatapaaminen tarjosi aktiivista keskustelua ja uusia ideoita kohderyhmän arjen tukemiseen. Paikalle oli saapunut monipuolinen suunnitteluryhmä pohtimaan muun muassa yhdistys – kunta yhteistyötä, sekä suunnittelemaan yhdistysten välistä yhteistyömahdollisuutta lapsien ja lapsiperheiden tukemisen kehittämiseksi.

Ryhmissä ideat sinkoilivat, puhe soljui ja olemassa olevat toimintamallit saivat uusia sisältöjä. Erityisesti, vastikään uutiskynnyksenkin rikkonut, lasten ja nuorten yksinäisyys nostettiin vahvasti esille ryhmätyöskentelyn aikana. Eri toimijoiden tarjoamat mahdollisuudet saivat ryhmissä päät raksuttamaan myös oman toiminnan kehittämiseksi. Pienryhmien työskentelyä tarkkaillessa huomasi, että alueella on selkeästi halua kehittää lapsiperheille tarjottavia palveluja. Aktiivinen ote keskusteluryhmissä toi kaikkien toimijoiden ideat esille. Samalla yhteistyömahdollisuudet alueen toimijoiden kesken paranivat ja laajalla toimijakentällä kehittämisen mahdollisuudet monipuolistuvat.

Tornion toimijatapaamisessa ideoitiin lapsien, lapsiperheiden ja nuorten voimavaroja lisäävää toimintaa.

Vastassa myös ongelmia

Kuten useasti aiemminkin vastaavissa tapaamisissa suunnittelutyön ohella tiedostettiin toimintamallien ongelmakohdat. Erityisesti yhdistysten kohdalla resurssit ovat usein vaatimattomat ja työtä on paljon. Resurssiongelmissa vedottiin kuntien yhdistyksille osoittamien tukikäytäntöjen järkeistämiseen.

Yhdistysväen keskuudessa toivottiin myös, että kuntapäättäjät ottaisivat aktiivisemman otteen kehitystyössä ja osoittaisivat kiinnostuksensa työtä kohtaan läsnäolollansa tapaamisissa. Yhdistykset toivoivat päättäjätason ymmärtävän, että panostamalla riittävän ajoissa ehkäisevään työhön syntyy säästöä korjaavassa työssä.

Ylitorniolla tähdätään tehokkaampaan yhteistyöhön

Keminmaan yhteistyöfoorumin jälkeen kuntakierrokset Meri-Lapin järjestöstrategian merkeissä jatkuivat Ylitorniolla. Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry:n järjestämään työpajaan oli kunnan valtuustosaliin kokoontunut kattava ryhmä niin kunnan edustajia kuin yhdistystoimijoitakin.

Tilaisuuden aikana selvisi, että Ylitorniolla yhdistykset toimivat aktiivisesti. Erityisesti lukuisten kyläyhdistysten toiminta on tarmokasta ja mukana on runsaasti väkeä ylläpitämässä toimintaa. Kuntaväen puheenvuoroissa nostettiin esille kyläyhdistysten toiminnan tärkeys. Tapahtuman aikana pohdittiin useampia kehityssuuntia, joita varmasti lähdetään myös jatkojalostamaan lähitulevaisuudessa. Toiminnan kehityssuunnitelmat kattoivat vahvasti koko kuntaväestön nuorisosta senioreihin, muun muassa kylätalkkarin, harrastekyyditysten, sekä kohtaamispaikkojen muodossa.

Kuntapuoli oli positiivisella mielellä mukana jo olemassa olevissa toiminnoissa, sekä valmis tukemaan kehiteltäviä toimintamuotoja tehokkaamman yhteistyön saavuttamiseksi. Tila-asiat eivät puhuttaneet Ylitorniollakaan, sillä kunta tarjoaa tiloja maksutta yhdistysten käyttöön ja kyläyhdistyksillä löytyi omiakin tiloja toimintojensa ylläpitämiseen.

Ylitornion kuntapäättäjien toiveissa on, että yhdistykset olisivat helpommin tavoitettavissa. Kunta tarvitsisi yhdistyksiä toiminnoissaan, mutta yhdistys-kunta yhteistyön haasteena nähtiin yhteydenpito. Tätä varten toivottiinkin säännöllisiä tapaamisia kunnan ja järjestöjen kesken. Tässä Majakka voisi toimia esimerkiksi järjestävänä tahona ja olla täten mukana kehittämässä yhteistyöverkostoa Ylitorniolla.

Majakka nähtiin oivana kumppanina myös vapaaehtoistoiminnan koulutuksen tarvetta pohtiessa. Yhteistyökuviossa mietittiin vaihtoehtoa, jossa vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksen toimesta toteuttaan koulutus yhteistyönä Ylitornion toimijoiden kanssa.

Meri-Lapin alueen pienet kunnat toimivat vahvana suunnannäyttäjänä suuremmilleen. Ylitornion tapaamisen positiivinen ilmapiiri valaa uskoa siihen, että kunnan ja kolmannen sektorin väen on mahdollista tehdä tiivistä yhteistyötä toimivalla pohjalla, jolloin jokainen taho hyötyy toimintamuodosta.

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry veti Meri-Lapin järjestöstrategian tulevaisuustyöpajaa Ylitorniolla.

Keminmaan työpajassa pohdittiin uusia hankkeita

Keminmaan kunnantalon valtuustosalissa vallitsi pirteä ja avoin ilmapiiri, kun Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry saapui tapaamaan kunnan työntekijöitä, sekä järjestötoimijoita Meri-Lapin järjestöstrategian merkeissä. Laajaan osanottajakuntaan mahtui mukaan niin kunnan virkamiehiä kuin yhdistystenkin edustajia. Tilaisuuden ensi hetkistä lähtien oli selvää, että Keminmaassa yhdistys-kunta yhteistyö on toimivalla pohjalla.

Erityisen hyvin yhteistyö toimii Keminmaan kunnan tapahtumajärjestämisen osalta. Useat järjestöt ovat pienen kunnan tapahtumajärjestelyissä vahvasti mukana. Virkakoneistossa tiedostetaankin, että ilman järjestöjen panosta useiden tapahtumien toteuttaminen olisi huomattavasti haasteellisempaa. Yhteistyöstä hyötyvät sekä kunta että järjestöt, ja lopulta myös kuntalaiset.

Meri-Lapin järjestöstrategia-hankkeen kyselyssä vahvasti esille nousseet järjestöjen  tila-asiat eivät herättäneet Keminmaassa suurta päänvaivaa, sillä kunta tarjoaa tiloja ilmaiseksi järjestöjen käyttöön. Tällaisesta toimintamallista lienee vaikea purnata. Toki parannettavaakin asian tiimoilta löytyy, sillä muun muassa syrjäkylät jäävät tila-asioissa selkeästi muiden taakse.

Tilaisuuden aikana jakauduttiin pienryhmiin pohtimaan esimerkiksi vapaaehtoistoimintaa kunnassa. Pienryhmissä nousi  esille uusia hankemahdollisuuksia, joita lähdettiin viemään jo innolla eteenpäin. Kenties kunnassa päästään jo ensi kesänä nauttimaan tilaisuudessa esille nousseista hankkeista.

Työpajassa pohdittiin myös miten Majakka voisi olla mukana Keminmaan järjestötoiminnassa. Esille nousi muutamia hyviä ehdotuksia, joista viestintä ja sen koordinoiminen koettiin hyödylliseksi. Järjestötietopalvelun ja Majakan uutiskirjeen avulla kunta voisi helpommin tavoittaa useampia järjestöjä ja tämän myötä monipuolistaa yhdistys-kunta yhteistyötä.

Keminmaan toimiva yhteistyöverkosto luo uskoa siihen, että myös muissa Meri-Lapin kunnissa on mahdollista rakentaa hyviä verkostoja ja toimivia malleja järjestöstrategian kautta. Pienellä viilauksella Keminmaan yhteistyörakenne on mallikelpoinen. Toivottavasti myös alueen muissa kunnissa herätään hyödyntämään kolmannen sektorin tarjoamia mahdollisuuksia.

Keminmaan valtuustosalin tulevaisuustyöpajassa jakauduttiin pienrymiin.

Meri-Lapin järjestöstrategian tulevaisuustyöpajat käyntiin Torniosta

Tunnelma Tornion kaupungintalon seitsemännessä kerroksessa oli odottava ja rauhallinen, kun Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry valmistautui esittelemään Meri-Lapin järjestöstrategia-hankettaan.  Mukana oli toimijoita niin yhdistyksistä kuin kuntapuoleltakin, joten tilaisuudessa päästiin pureutumaan ongelmakohtiin kasvotusten. Illan aikana keskustelua virisi monipuolisesti. Esille nostettiin puutteita yhdistys-kunta yhteistyössä, unohtamatta positiivisia asioita.

Tapaamisen aikana puitiin muun muassa järjestöjen tila-asioita. Tornio sai kiitosta monipuolisesta tilatarjonnasta, mutta samalla koettiin, että kunta vaikeuttaa järjestöjen ja kunnan yhteistyötä perimällä tiloista korkeaa vuokraa. Tilanteen ratkaisuksi pohdittiin toimintatapaa jolla kuntasektorit tekisivät tiiviimpää yhteistyötä keskenään.

Esille nostettiin myös pienten kolmannen sektorin toimijoiden toimintaedellytykset mahdollisissa yhteistyökuvioissa. Pelättiin, että kunta luo liikaa paineita järjestöjen suuntaan. Useat järjestöt toimivat rajallisella henkilöstömäärällä, sekä resursseilla ja pelkona oli, että yhdistykset näivettyvät, kun odotuksia ladataan liikaa. Tämän myötä vähäisetkin puurtajat jättäytyvät taka-alalle kunnan suunnalta tulevien vaatimusten noustessa.

Kunnan puolelta esitettiin selkeä toive järjestöjen suuntaan hakeutua jonkin kokoavan tahon, kuten Majakan, suuntaan jolloin koko yhdistyskenttä olisi helpommin saavutettavissa. Nykyinen järjestökenttä on niin laaja ja sen myötä hajanainen, että kunnan on lähes mahdotonta olla toimivassa yhteydessä järjestöihin.

Asioita puitiin hyvässä yhteishengessä ja mietittiin ratkaisumahdollisuuksia ongelmakohtiin. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan millaisia mahdollisuuksia ja muutoksia  yhteinen järjestöstrategia mahdollisesti luo alueelle, sillä nykyisellään Meri-Lapissa on suuria kuntakohtaisia eroja järjestötoiminnassa ja sen hyödyntämisessä yhdistys-kunta yhteistyössä.

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry veti Meri-lapin järjestöstrategian tulevaisuustyöpajaa Torniossa.