Torniossa suunniteltiin yhteistä tulevaisuutta

Pitkin syksyä Meri-Lapissa on järjestetty seutukunnallisia työpajoja joissa on kartoitettu alueen yhdistysten kehitystoiveita. Torstai-iltana yhdistyksillä oli viimeinen mahdollisuus pyrkiä vaikuttamaan asioihin Meri-Lapin alueellisen ja Lapin maakunnallisen järjestöstrategian kautta Tornion kaupungintalon valtuustosalissa. Paikalle oli saapunut useita tuttuja naamoja aiemmista työpajoista ja mukana oli myös ilahduttavan monta uutta pajalaista kantamassa kortensa kekoon yhdistysten paremman huomisen eteen. Yhdistystoimijoita oli saapunut niin lähikunnista kuin kauempaakin.

Vaikka työpajassa oli runsas osallistujajoukko, niin siitä huolimatta toivottiin, että paikalle olisi löytänyt useampikin yhdistys. Esittelyiden aikana peräänkuulutettiin järjestöjen osallistumista kehitysfoorumeihin. Ilman osallistumista on vaikea vaikuttaa kehityssisältöön. Olipa tilaisuuden osallistujamäärästä mitä mieltä tahansa, niin ei voinut olla huomaamatta sitä positiivista asennetta, jolla työpajalaiset olivat varustautuneet. Alkuhetkistä lähtien työpajassa syntyi uutta yhdistysten välistä yhteistyötä.

Tornion Tehemä pois -työpajassa pohdittiin yhdistyskentän ongelmakohtia ja yhteistä tulevaisuutta.

Ongelmakohdat ovat tiedossa

Illan tärkeimmiksi teemoiksi kehityskeskusteluissa nousivat yhteistyö, viestintä, nuoriso ja työllistäminen. Nämä olivat asioita joihin paikalle saapuneet järjestöihmiset hakivat muutosta sekä omassa toiminnassaan että alueellisesti.

Useat paikalle saapuneista edustajista olivat sitä mieltä, että yhteistyön myötä saadaan järjestötoimintaan uutta virtaa ja samalla jaetaan työmäärää joka yhdistyksissä painottuu usein muutaman henkilön harteille. Moni paikalla olleista käyttikin tilaisuuden hyväksi ja tutustui vierustoverinsa järjestötoimintaan selvittäen josko naapurin kanssa syntyisi mielekästä yhteistyötä tulevaisuudessa.

Viestintä koettiin myös haasteelliseksi järjestötoiminnassa. Useat järjestötoimijat kokevat sosiaalisenmedian vieraaksi, eikä ikääntyvissä yhdistyksissä aina löydy tietojärjestelmien taitajaa, jonka vastuulle viestinnälliset asiat voisi asettaa. Useissa järjestöissä luotetaan vanhoihin hyviksi todettuihin menetelmiin, paikalliseen mediaan, sekä puskaradioon, kun halutaan lisätä tietoutta. Rohkeimmat uskalsivat haluta viestintäkoulutusta ratkaisuksi ongelmiinsa.

Yhdistyskentällä oli huoli myös järjestöjen ikääntymisestä. Toimintaan otettaisiin mielellään mukaan nuorisoa, mutta heitä ei tavoiteta. Tiedostetaan, että järjestön pitäisi näkyä siellä missä nuoret ovat, mutta ei tiedetä miten. Todettiin kuitenkin, että nuorisolle pitää löytyä yhdistyksestä mielekästä tekemistä, sisältöä joka koskettaa heidän arkeaan, muuten heidän tavoittamisensa ei tule onnistumaan.

Keskustelun edetessä järjestöjen työllistämismahdollisuudet olivat myös vahvasti tapetilla. Yhdistyksissä otettaisiin mieluusti palkkalistoille avustajia, mutta samaan hengenvetoon todetaan, että sellaiseen ei ole mahdollisuutta pienten resurssien vuoksi. Osa järjestöistä onnistuu työllistämisessä yleisten tukien turvin, toisilla taas on vahvat rahoituspohjat. Suurella osalla yhdistyskentän toimijoista ei kuitenkaan ole mahdollisuutta palkkauksen järjestämiseen edes tukivaroin sillä kaikki yhdistyksen varat menevät arkitoiminnan pyörittämiseen.

Ratkaisuja etsimään

Lapin maakunnallisen ja Meri-Lapin alueellisen järjestöstrategian luomisen seuraavassa vaiheessa pureudutaan järjestöjen esille nostamiin ongelmiin ja pyritään löytämään niihin sopivia ratkaisumalleja. Valmista toimenpide-ehdotusta yhdistyskenttä pääsee tutkimaan keväällä.

Ratkaisut ovat harvoin yksinkertaisia, mutta miltä kuulostaisi seuraava visio?
Järjestöt työllistävät yhteistyössä nuoren hoitamaan heidän viestintäänsä.

Advertisement

Meri-Lapin järjestöstrategian tulevaisuustyöpajat käyntiin Torniosta

Tunnelma Tornion kaupungintalon seitsemännessä kerroksessa oli odottava ja rauhallinen, kun Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry valmistautui esittelemään Meri-Lapin järjestöstrategia-hankettaan.  Mukana oli toimijoita niin yhdistyksistä kuin kuntapuoleltakin, joten tilaisuudessa päästiin pureutumaan ongelmakohtiin kasvotusten. Illan aikana keskustelua virisi monipuolisesti. Esille nostettiin puutteita yhdistys-kunta yhteistyössä, unohtamatta positiivisia asioita.

Tapaamisen aikana puitiin muun muassa järjestöjen tila-asioita. Tornio sai kiitosta monipuolisesta tilatarjonnasta, mutta samalla koettiin, että kunta vaikeuttaa järjestöjen ja kunnan yhteistyötä perimällä tiloista korkeaa vuokraa. Tilanteen ratkaisuksi pohdittiin toimintatapaa jolla kuntasektorit tekisivät tiiviimpää yhteistyötä keskenään.

Esille nostettiin myös pienten kolmannen sektorin toimijoiden toimintaedellytykset mahdollisissa yhteistyökuvioissa. Pelättiin, että kunta luo liikaa paineita järjestöjen suuntaan. Useat järjestöt toimivat rajallisella henkilöstömäärällä, sekä resursseilla ja pelkona oli, että yhdistykset näivettyvät, kun odotuksia ladataan liikaa. Tämän myötä vähäisetkin puurtajat jättäytyvät taka-alalle kunnan suunnalta tulevien vaatimusten noustessa.

Kunnan puolelta esitettiin selkeä toive järjestöjen suuntaan hakeutua jonkin kokoavan tahon, kuten Majakan, suuntaan jolloin koko yhdistyskenttä olisi helpommin saavutettavissa. Nykyinen järjestökenttä on niin laaja ja sen myötä hajanainen, että kunnan on lähes mahdotonta olla toimivassa yhteydessä järjestöihin.

Asioita puitiin hyvässä yhteishengessä ja mietittiin ratkaisumahdollisuuksia ongelmakohtiin. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan millaisia mahdollisuuksia ja muutoksia  yhteinen järjestöstrategia mahdollisesti luo alueelle, sillä nykyisellään Meri-Lapissa on suuria kuntakohtaisia eroja järjestötoiminnassa ja sen hyödyntämisessä yhdistys-kunta yhteistyössä.

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry veti Meri-lapin järjestöstrategian tulevaisuustyöpajaa Torniossa.

MIKSI JÄRJESTÖSTRATEGIAA TARVITAAN?

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry:n perustamisesta on kulunut aikaa lähes 13 vuotta. Ensimmäisten vuosien uuden toiminnan rakentamisesta ja etsimisestä on siirrytty vaiheeseen, jossa oma paikka ja toiminnan tarkoitus on lunastettava yhä uudelleen muuttuvassa maailmassa. Parin viime vuoden osalta tämä ei ole aina ollut kovin helppoa erityisesti seutukuntaa laajemmilla foorumeilla, mutta onneksemme Majakan henkilöstö on osoittanut, että toiminnalle on tarvetta ja se on tukemisen arvoista.

Itselläni merkintöjä Majakasta ja siihen liittyvästä kehittämistoiminnasta alkaa löytyä vuodelta 2002. Tuolloin Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen koordinoimassa aluekeskusohjelmassa järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyö oli vastaus ministeriön asettamiin edellytyksiin, millä tavalla osallisuutta ja sosiaalista eheyttä seutukunnassa edistetään. Tuolloin katsottiin, että väestön ikääntyminen, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvu luo mahdollisuuksia järjestökentän roolin vahvistamiseen seutukunnan hyvinvointipalveluiden ja vetovoimaisuuden säilyttämisessä. Tämä pitää edelleen paikkansa, sillä kuntien mahdollisuudet lisäsatsauksiin ovat yhä kapeammat ja uusia ratkaisuja tulisi hakea ennakkoluulottomasti ja avoimesti. Yhteistyötä järjestöjen ja julkisen sektorin välillä on siis edelleen tuettava ja vahvistettava.

Vuosituhannen alussa toteutimme yhdessä keskustelutilaisuuksia Kemi-Tornio alueen järjestöille ja näissä tilaisuuksissa nousi esille mm. seuraavia tarpeita: järjestöjen on vaikea kerätä oleellista tietoa toimintansa tueksi, järjestöt ja kunnat eivät puhu samaa kieltä, järjestöjen toimintaa ei arvosteta, tietotekniikka tuo järjestöille haasteita, ja järjestötoimintaa vaivaa resurssipula. Tuolloin todettiin, että voimavaroja voidaan laittaa yhteen, koska on paljon asioita, jotka on järkevää hoitaa yhteisen järjestöjen palvelupisteen kautta. Tänään yhteistyön tulokset ovat kaikkien nähtävissä ja hyödynnettävissä, kun kansalaistoiminnan keskus Majakka vahvistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä ja tukee järjestölähtöistä auttamistyötä unohtamatta tavoitetta lisätä järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä.

Majakan toiminnan muotoutumista nykyiselleen on ohjannut hyvin käytännönläheinen ote. Usein todetaan, ja syystä, että todellisilla oikeilla teoilla on paljon suurempi merkitys, kuin tyhjillä suunnitelmilla ja strategioilla. Majakan vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa on nyt kuitenkin mukana kansalaisjärjestöstrategian laatiminen Meri-Lappiin ja hyvä näin, jotta nykyistä toimintaa voidaan vielä entisestään kehittää.
On aika lähteä miettimään yhteistä strategista pohjaa, vaikka järjestöstrategian laatiminen voi tuntua etäiseltä ja jopa vastenmieliseltä. Majakan toiminnan yhtenä lähtökohtana kun on nimittäin järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön edistäminen ja silloin kun eri tahojen toivotaan tekevän tuloksekasta yhteistyötä, tarvitaan myös yhteistä strategiapohjaa. Muuten yhteistoiminnasta ei tule yhtään mitään. Tällä hetkellä tilanne on monessa muussakin asiassa se, että toimintoja suunnitellaan edelleen aivan liian paljon erillään. Tästä seuraa se, että eri tahojen kesken on mahdollisesti päällekkäistä toimintaa, toiminta ei ole niin tuloksellista kuin voisi olla, ja aikaa menee oman asian perustelemiseen ja puolustamiseen, jolloin työpanokset ovat pois varsinaisesta oikeasta tekemisestä.

Toivon, että mahdollisimman moni osallistuu järjestöstrategian laatimiseen. Mahdollisuuksia tähän vuoden 2013 aikana tarjoutuu varmasti useita eri tilaisuuksien ja virtuaalisten vaikuttamismahdollisuuksien kautta.

Teksti:
Jukka Kujala
kehittämispäällikkö
Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus