Yhdessä innostuen ja kehittäen vapaaehtoistoimintaa

Alkuvuoden aikana olen ollut muutaman kerran radiossa puhumassa Lankakerä-ryhmästämme, mutta myös keskustelemassa merilappilaisesta vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoistoiminta on herättänyt myös keskustelua siitä, mistä aktiivisten vapaaehtoistoimijoiden uupuminen johtuu. Sanotaan, että ihmiset eivät lähde yhdistystoimintaan eivätkä vapaaehtoisiksi. Toisaalta taas puhutaan, että yhdistystoiminnan byrokraattisuus ja uudenlaisten, kiinnostavien vapaaehtoistoiminnan muotojen puuttuminen karkottaa kiinnostuneet. Tiedonpuute puolin ja toisin ei myöskään helpota tilannetta. Syitä on useita, joita voidaan pitää seurauksina ja seurauksia puolestaan syinä. Lopputulos on kuitenkin sama: vapaaehtoistoimijoita ei ole tarpeeksi.

Pirkko Hakkarainen kertoi artikkelissaan ”Vapaaehtoistoiminta Suomessa”, että tilastoihin perustuen eniten vapaaehtoistyötä tehdään kulttuurin ja liikunnan parissa. Samaisessa artikkelissa viitattiin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry tekemään tutkimukseen, jonka mukaan joka kolmas 15–74- vuotiaista oli osallistunut vapaaehtoistoimintaan vuosina 2001 ja 2000. Vapaaehtoistoimintaa siis tehdään ja suomalaiset ovat kiinnostuneita vapaaehtoisuudesta. Vapaaehtoistoiminta perustuu haluun tehdä hyvää itseä kiinnostavien asioiden puitteissa. Vapaaehtoistoimintaa on niin monen erilaista kuin on tekijääkin, sillä jokainen toimii vapaaehtoisena omalla persoonallaan ja sellaisissa tehtävissä, jotka kiinnostavat.

Miten saisimme merilappilaiset kiinnostumaan alueemme vapaaehtoistoiminnasta ja kokeilemaan toimintaa yhdistyksissä? Mitä yhdistykset voisivat tarjota alueemme ihmisille, jotka kiinnostuvat yhdistystoiminnasta? Entä, miten vastaamme ihmisille, jotka haluavat tehdä vapaaehtoistyötä, mutta eivät sitoutua yhdistykseen? Meillä on vielä vapaaehtoistoiminnassa paljon pohdittavaa ja kehitettävää, mutta yhdessä yhdistystoimijoiden, vapaaehtoisten ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden kanssa voimme viedä asioita eteenpäin.

Järjestämme Järjestöbrunsseja Meri-Lapin kunnissa maalis-huhtikuun aikana. Pohditaan yhdessä, mitä voisimme tehdä merilappilaisen järjestökentän ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Jos nämä asiat kiinnostavat, olet yhdistystoimija tai yhteistyökumppani, olet tervetullut keskustelemaan! Meri-Lapin VALIKKO-verkosto aloittaa toimintansa myös kevään aikana. Verkostoon ovat tervetulleita kaikki vapaaehtoistoimintaa ohjaavat ja koordinoivat. VALIKOn kokoontumisajat tiedotetaan myöhemmin!

 

Sini Hölttä / Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori

 

Katso Järjestöbrunssien paikat, aikataulut ja ilmoittautumisohjeet: www.jarjestotietopalvelu.fi 

Tutustu myös Meri-Lapin Kansalaisjärjestöstrategiaan tästä.

Advertisement

Tunnelmia kuluneelta vuodelta

Vuosi lähenee loppuaan ja joulu jo häämöttää. Nyt on hyvä muistella kulunutta vuotta.
Vapaaehtoistoiminnan tiimi on kokenut paljon muutoksia kuluneen vuoden aikana. Mira Karhu siirtyi vuodenvaihteessa muihin tehtäviin ja Sinikka Kähkönen siirtyi takaisin Suomen Mielenterveysseuran Pohjois-Suomen aluetyöntekijäksi. Vuoden aikana ovat Sini ja Teija aloittaneet uusina koordinaattoreina.
Uusia tuulia on pyyhkinyt myös koko vapaaehtoistoiminnan kentän ylitse, sillä Järjestötietopiste- ja Kulttuurikaveri- toiminta on aloitettu keväällä 2014. Järjestötietopisteellä on vuoden aikaan ollut kaiken kaikkiaan 36 eri tahoa, liitoista paikallisyhdistyksiin, esittelemässä toimintaansa. Kulttuurikaveri-vapaaehtoisia on kuluneen vuoden aikana koulutettu 14. Kulttuurikaverin voi tahtoa mukaan kulttuuritapahtumaan, mutta myös ulkoilemaan. Kulttuurikaverimme ovat päässeet käymään asiakkaiden kanssa teatterissa, kirkossa ja Kivalo-opiston konsertissa sekä olleet ulkoilukavereina.
Olemme tukeneet Selkäryhmää ja Crohn ja Colitis-vertaisryhmää viimeisen vuoden aikana. Molemmat ryhmät ovat aloittaneet toimintansa tänä vuonna ja jatkavat tammikuun puolella, heti joulutauon jälkeen. Lankakerä-ryhmämme teki vuoden aikana 16 villasukkaparia, muutamat lapaset, neljä peittoa, kuusi myssyä ja kolmet tossut. Lahjoitimme ihanat tuotokset 9.12. Länsi-Pohjan synnytysosastolle juuri ennen kuin osasto sai poikkeusluvan synnytysten jatkumiselle.
Syksyllä olimme mukana järjestämässä Maailma tuli kaupunkiin- tapahtumaa Kemin Täikön Torille. Ensi vuonna olemme myös mukana järjestämässä tätä upeaa monikulttuurista tapahtumaa. Järjestimme myös ihan oman Arjen Pienet Sankarit- tapahtuman, jossa yli 20 yhdistystä esitteli toimintaansa ja myi tuotteitaan. Tapahtumassa vallitsi lämmin henki, joten siitä oli hyvä aloittaa joulun odotus. Samaisessa tapahtumassa palkitsimme Meri-Lapin Vuoden Vapaaehtoisen Arjen tuki ry:n puheenjohtajan Taru Santamäen ansiokkaasta vapaaehtoistyöstä.
Vuoteen sisältyy myös paljon vapaaehtoistoiminnan esittelyitä, yhteistyötä monien eri tahojen kanssa, koulutusten järjestämistä, Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategian julkistaminen, haastatteluita radioon ja lehtiin sekä Nuorten Vapaaehtoistoiminnan kehittäjäryhmän kokoamista. Monenlaista moneen suuntaan!
Kiitos kaikille yhdistyksille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta. Toivomme ensi vuodesta entistä parempaa ja yhteistyörikkaampaa!

Hyvää Joulua ja Parempaa Uutta Vuotta toivottavat,
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit Sini ja Teija

Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategian julkaisu

YHDESSÄ INNOSTUEN – ROHKEASTI KEHITTÄEN

Yhteiskunnassa on meneillään useita rakenteisiin liittyviä uudistuksia, jotka edellyttävät järjestöjen arviointia omasta roolistaan ja tehtävästään muuttuvassa toimintaympäristössä. Toimintaympäristön muutos merkitsee kasvavaa haastetta, mutta myös uusia mahdollisuuksia eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Järjestöjen ja vapaaehtoisten kansalaisten tekemä työ on merkittävä voimavara, joka kanavoi kansalaisten ääntä kunnassa.

Tätä taustaa vasten Pohjoisen yhteisöjen Tuki – Majakka ry käynnisti kansalaisjärjestöjen yhteiseen strategiaan tähtäävän kirjoitusprosessin Meri-Lapissa. Strategiakirjoitus sai tukea Raha-automaattiyhdistykseltä ja Meri-Lapin kehittämiskeskukselta. Strategian kirjoittamiseen osallistui lähes 300 järjestöissä ja niiden yhteistyökumppaneina toimivaa henkilöä.

Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategian ydinviesteiksi muotoutuivat luova kumppanuus ja uudistuminen. Strategian toteutuksessa ja jalkautumisessa ne merkitsevät yhteisöllistä ja tasa-arvoista vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. Luova kumppanuus on avointa ja läpinäkyvää, ja sen edellytyksenä on kunnioitus ja luottamus. Kaikilla on mahdollisuus tulla mukaan. Yhteistyö ja ajatus työstä yhteisen hyvän eteen ovat kantavia asioita luovan kumppanuuden saavuttamiseksi. Luova kumppanuus toimii raja-aitoja madaltavasti ja lisää avointa yhteistyötä, innovatiivisuutta, uutta ajattelua ja rohkeaa haasteisiin vastaamista ja ennakoivaa uudistumista.

Strategisiksi tavoitteiksi nousivat yhteistyörakenteiden ja prosessien vahvistaminen, yhdistysten tunnettuuden ja vaikuttamisen lisääminen, yhdistysten toimintaedellytysten vahvistaminen sekä kaiken läpäisevänä sosiaalisten innovaatioiden ja osaaminen kehittäminen.

Kansalaisjärjestöstrategian on saatu konkreettiseksi ja toiminnalliseksi kirjoittamalla siihen toimenpideosa, jossa on yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma strategian toteuttamiseksi. Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategian kirjoitusprosessi on kirjoitettu vuorovaikutuksessa Lapin järjestöstrategian kanssa ja muodostaa alueellisen strategiaosion, joka huomioi alueen toimijoiden ilmaisemat erityistarpeet.

Strategian tiedotustilaisuus järjestetään maanantaina 26.5. klo 10 Meri-Lapin kehittämiskeskuksessa, Sairaalakatu 2, Kemi.

 

Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategialuonnoksen kommentointikierros

Meri-Lapin kehittämiskeskus ja Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry käynnistivät Raha-automaattiyhdistyksen ja Meri-Lapin kuntien rahoittamana Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategian laatimisen huhtikuussa 2013. Työtä on tehty rinnakkain Lapin liiton järjestöstrategiatyön kanssa ja Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategia toteuttaa Lapin järjestöstrategiaa alueellisesti Meri-Lapissa.Strategian laadinnan tärkeimpinä periaatteina on pidetty toiminnallisuutta, jalkautumista ja yhteisen ymmärryksen rakentamista alhaalta ylöspäin kumpuavana yhteistyönä. Yhdistysten nykytilaa ja tarpeita kartoitettiin yhteistyössä Lapin liiton järjestöstrategiahankkeen kanssa toteutetulla kyselyllä syys-joulukuussa 2013. Sidosryhmähaastatteluiden yhteydessä kartoitettiin kuntatoimijoiden ja keskeisten yhdistysyhteistyötahojen, työvoimahallinnon, sairaanhoitopiirin, oppilaitosten ja yrittäjien edustajien odotuksia ja näkemyksiä kansalaisjärjestöstrategiatyölle. Kuntakohtaiset tulevaisuustyöpajat toteutettiin loka-marraskuussa 2013.

Pyydämme Teitä kommentoimaan Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategialuonnosta 22.-30.4. välisenä aikana. Kommentointikierroksen jälkeen strategialuonnos viedään Meri-Lapin seutuhallituksen hyväksyttäväksi 16.5.

Alla olevien linkkien kautta pääset tutustumaan strategialuonnokseen ja kommentoimaan sitä.

Meri-Lapin Kansalaisjärjestöstrategialuonnos 21.4.2014https://www.webropolsurveys.com/S/1BC5BC1BD8507718.par

Lisäksi toivomme Teidän ilmoittavan samassa yhteydessä jos yhdistyksellä on meneillään tai suunnitteilla yhteistyöhankkeita Meri-Lapissa. Voitte käyttää myös tähän tarkoitukseen strategian kommentointilinkkiä.

Viestiä voi vapaasti välittää eteenpäin!

 

Torniossa suunniteltiin yhteistä tulevaisuutta

Pitkin syksyä Meri-Lapissa on järjestetty seutukunnallisia työpajoja joissa on kartoitettu alueen yhdistysten kehitystoiveita. Torstai-iltana yhdistyksillä oli viimeinen mahdollisuus pyrkiä vaikuttamaan asioihin Meri-Lapin alueellisen ja Lapin maakunnallisen järjestöstrategian kautta Tornion kaupungintalon valtuustosalissa. Paikalle oli saapunut useita tuttuja naamoja aiemmista työpajoista ja mukana oli myös ilahduttavan monta uutta pajalaista kantamassa kortensa kekoon yhdistysten paremman huomisen eteen. Yhdistystoimijoita oli saapunut niin lähikunnista kuin kauempaakin.

Vaikka työpajassa oli runsas osallistujajoukko, niin siitä huolimatta toivottiin, että paikalle olisi löytänyt useampikin yhdistys. Esittelyiden aikana peräänkuulutettiin järjestöjen osallistumista kehitysfoorumeihin. Ilman osallistumista on vaikea vaikuttaa kehityssisältöön. Olipa tilaisuuden osallistujamäärästä mitä mieltä tahansa, niin ei voinut olla huomaamatta sitä positiivista asennetta, jolla työpajalaiset olivat varustautuneet. Alkuhetkistä lähtien työpajassa syntyi uutta yhdistysten välistä yhteistyötä.

Tornion Tehemä pois -työpajassa pohdittiin yhdistyskentän ongelmakohtia ja yhteistä tulevaisuutta.

Ongelmakohdat ovat tiedossa

Illan tärkeimmiksi teemoiksi kehityskeskusteluissa nousivat yhteistyö, viestintä, nuoriso ja työllistäminen. Nämä olivat asioita joihin paikalle saapuneet järjestöihmiset hakivat muutosta sekä omassa toiminnassaan että alueellisesti.

Useat paikalle saapuneista edustajista olivat sitä mieltä, että yhteistyön myötä saadaan järjestötoimintaan uutta virtaa ja samalla jaetaan työmäärää joka yhdistyksissä painottuu usein muutaman henkilön harteille. Moni paikalla olleista käyttikin tilaisuuden hyväksi ja tutustui vierustoverinsa järjestötoimintaan selvittäen josko naapurin kanssa syntyisi mielekästä yhteistyötä tulevaisuudessa.

Viestintä koettiin myös haasteelliseksi järjestötoiminnassa. Useat järjestötoimijat kokevat sosiaalisenmedian vieraaksi, eikä ikääntyvissä yhdistyksissä aina löydy tietojärjestelmien taitajaa, jonka vastuulle viestinnälliset asiat voisi asettaa. Useissa järjestöissä luotetaan vanhoihin hyviksi todettuihin menetelmiin, paikalliseen mediaan, sekä puskaradioon, kun halutaan lisätä tietoutta. Rohkeimmat uskalsivat haluta viestintäkoulutusta ratkaisuksi ongelmiinsa.

Yhdistyskentällä oli huoli myös järjestöjen ikääntymisestä. Toimintaan otettaisiin mielellään mukaan nuorisoa, mutta heitä ei tavoiteta. Tiedostetaan, että järjestön pitäisi näkyä siellä missä nuoret ovat, mutta ei tiedetä miten. Todettiin kuitenkin, että nuorisolle pitää löytyä yhdistyksestä mielekästä tekemistä, sisältöä joka koskettaa heidän arkeaan, muuten heidän tavoittamisensa ei tule onnistumaan.

Keskustelun edetessä järjestöjen työllistämismahdollisuudet olivat myös vahvasti tapetilla. Yhdistyksissä otettaisiin mieluusti palkkalistoille avustajia, mutta samaan hengenvetoon todetaan, että sellaiseen ei ole mahdollisuutta pienten resurssien vuoksi. Osa järjestöistä onnistuu työllistämisessä yleisten tukien turvin, toisilla taas on vahvat rahoituspohjat. Suurella osalla yhdistyskentän toimijoista ei kuitenkaan ole mahdollisuutta palkkauksen järjestämiseen edes tukivaroin sillä kaikki yhdistyksen varat menevät arkitoiminnan pyörittämiseen.

Ratkaisuja etsimään

Lapin maakunnallisen ja Meri-Lapin alueellisen järjestöstrategian luomisen seuraavassa vaiheessa pureudutaan järjestöjen esille nostamiin ongelmiin ja pyritään löytämään niihin sopivia ratkaisumalleja. Valmista toimenpide-ehdotusta yhdistyskenttä pääsee tutkimaan keväällä.

Ratkaisut ovat harvoin yksinkertaisia, mutta miltä kuulostaisi seuraava visio?
Järjestöt työllistävät yhteistyössä nuoren hoitamaan heidän viestintäänsä.

Tehemä pois -työpaja Torniossa

Järjestöstrategiatyö etenee ja viimeinen seutukunnallinen Tehemä pois -työpaja järjestetään Torniossa yhteistyössä Meri-Lapin järjestöstrategiahankkeen kanssa. Tervetuloa mukaan Tornion kaupungintalon valtuustosaliin 30.1.2014 klo 17-20 työstämään järjestöjen yhteistä tulevaisuuskuvaa sekä konkreettisia toimenpiteitä järjestöjen elinvoiman turvaamiseksi ja vahvistamiseksi.

Työpajaan voit ilmoittautua mukaan alla olevan linkin kautta:
Ilmoittautuminen

Kemin työpajassa edettiin kohti haaveita

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry veti Meri-Lapin järjestöstrategian tulevaisuustyöpajaa Kemissä.

Meri-Lapin järjestöstrategian kehitykseen keskittyvät työpajat jatkavat kulkuaan. Viimeisimpänä pysähdyspaikkana toimi Kemi, jossa saatiin jälleen uutta näkemystä yhdistys-kunta yhteistyöhön. Kansalaistoiminnan keskus Majakkaan oli saapunut määrätietoisia järjestötoimijoita, sekä kunnan edustajia kuulemaan toistensa näkemyksiä yhteistyömahdollisuuksista.

Tilaisuuden aikana nousi esille useita toimintoja, joissa yhdistykset kaipailevat ulkopuolista apua toimintojensa tueksi. Aiemmissa työpajoissakin esiintyneet tilakysymykset ja viestintä olivat vahvasti läsnä myös Kemin keskustelutilaisuudessa. Myös yhteistyökuviot ja hankeavustukset nousivat ongelmakohtina esille tilaisuuden aikana.

Kunnan puolelta saatiin viitteitä yhteistyöhalukkuudesta ja esimerkkejä myös olemassa olevan yhteistyön toimivuudesta. Samaan hengenvetoon tahdottiin myös yhdistysten kantavan oman kortensa kekoon. Yhteistyö nähtiin mahdollisuutena, joka vaatii vastavuoroisuutta, jotta kumpikin taho voisi hyötyä toiminnasta.

Työpajan aikana jakauduttiin jälleen pienryhmiin, joissa rakennettiin vahvaa visiota järjestöjen tulevaisuuteen. Ideaalitilanteessa Meri-Lapissa on kuntalaisten oma järjestötalo, jolla on toimipisteitä koko alueella. Kuntalaisten järjestötalolla yhdistyksillä on ilmaiset tilat kokoontumiselle ja he saavat sieltä tukea toimintoihinsa. Samalla yhdistykset vastavuoroisesti tarjoavat kuntalaisille toimintaa ja tukea, jolloin kaikki hyötyvät järjestelystä. Yhdistysten välinen yhteistyö kukoistaa ja luo alueelle paljon uudenlaisia toimintamuotoja. Vahvan yhteisöllisyyden turvin järjestöt ovat entistä vahvemmin esillä ja tukevasti mukana yhteistyökuvioissa alueella myös kuntien kanssa.

Vision pohjalta kolmannen sektorin toimintamahdollisuudet alueella paranevat huomattavasti. Nähtäväksi jää kuinka laajamittaiseen yhteistyöhön Meri-Lapin yhdistystoimijat kykenevät toteuttaakseen ideaalitilanteen haaveet. Hyvänä lähtökohtana toimii varmasti oman kunnan sisällä tehtävä yhdistysten välinen, sekä yhdistys-kunta yhteistyö.