Harrastuksena vapaaehtoisuus

Yhä yksilökeskeisemmässä maailmassa vapaaehtoistyö ja ns. talkoohenki tuntuu olevan katoava luonnonvara, vaikka Suomesta on puhuttu pitkään kansalaisjärjestöjen ja yhdistystoiminnan luvattuna maana. Kuitenkin yhä useammin monessa yhdistyksessä ilmenee, että uusia ja erityisesti nuoria aktiiveja on vaikea löytää tavallisiin yhdistystoiminnan perustöihin kuten hallitustyöskentelyyn sekä yhdistysbyrokratian pyörittämiseen. Vapaaehtoisuus on muuttunut kertaluontoiseksi, hektiseksi sekä ajan ilmiöihin sidoksissa olevaksi, jonka vuoksi vanhoilla käytännöillä ei välttämättä ole kestävää jatkaa ja vakituisia pitkäaikaisia vapaaehtoisuuksia on hankalaa löytää.

Omalla kohdallani, kaikista ajan ilmiöistä huolimatta, olen jaksanut olla yhtämittaisesti jo yli kymmenen vuotta monenlaisissa vapaaehtoistyön tehtävissä. Kaikki alkoi uimavalmentamisesta Tampereelta, josta päädyttiin Epilepsialiittoon. Epilepsialiittoon päädyttyäni nuorisojaostoon meni koko käsi ja epilepsiayhdistykseen mentyäni kohtaloni vei liittohallitukseen, josta on alkanut myös epilepsialähettilään rooli kansallisella sekä kansainvälisellä kentällä. Epilepsialiiton tehtävien ohelle tuli vuosien varrella myös Nuorisoyhteistyö Allianssi ry sekä Opiskelijakunta ROTKO. Erilaiset järjestötyön kokemukset ovat antaneet uusia ystäviä, uusia kontakteja sekä kehittänyt itseäni ihmisenä esimerkiksi vuorovaikutukseni kehittymisenä. Järjestötyön voi siis katsoa olevan erittäin palkitsevaa.

Tulevaisuus = Mahdollisuus

Vapaaehtoistyö on siis ihanteisimmillaan kehittymistä, muuntautumista sekä uusien asioiden kokeilemista rohkeasti. Uusien asioiden sekä ajatusten kokeileminen ja kuunteleminen kehittää sekä säilyttää mielenkiinnon vapaaehtoistyötä kohtaan. Uudet ajatukset ovat pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kestävällä pohjalla uusia aktiiveja sitouttaessa. Meri-Lapin aluetta tarkastellessa alue tuo monenlaisia mahdollisuuksia, jolla voidaan saada uusia ideoita alueen vapaaehtoistyötä kohtaan. Yksi mahdollisuus on kuunnella rohkeasti nuoria sekä jalkautua sinne, missä nuoret ovat. Toisena tärkeänä mahdollisuutena alueella on yhdistysten välisen vuoropuhelun kehittäminen, koska uudet ideat syntyvät kuuntelemalla erilaisia yhdistyksiä, joiden ajatukset poikkeavat omista.

Vierailevana kirjoittajana Kalle-Pekka Hietala
Epilepsialiiton, Nuorisoyhteistyö Allianssin ja Opiskelijakunta ROTKOn aktiivi

Advertisement

Ylitorniolla tähdätään tehokkaampaan yhteistyöhön

Keminmaan yhteistyöfoorumin jälkeen kuntakierrokset Meri-Lapin järjestöstrategian merkeissä jatkuivat Ylitorniolla. Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry:n järjestämään työpajaan oli kunnan valtuustosaliin kokoontunut kattava ryhmä niin kunnan edustajia kuin yhdistystoimijoitakin.

Tilaisuuden aikana selvisi, että Ylitorniolla yhdistykset toimivat aktiivisesti. Erityisesti lukuisten kyläyhdistysten toiminta on tarmokasta ja mukana on runsaasti väkeä ylläpitämässä toimintaa. Kuntaväen puheenvuoroissa nostettiin esille kyläyhdistysten toiminnan tärkeys. Tapahtuman aikana pohdittiin useampia kehityssuuntia, joita varmasti lähdetään myös jatkojalostamaan lähitulevaisuudessa. Toiminnan kehityssuunnitelmat kattoivat vahvasti koko kuntaväestön nuorisosta senioreihin, muun muassa kylätalkkarin, harrastekyyditysten, sekä kohtaamispaikkojen muodossa.

Kuntapuoli oli positiivisella mielellä mukana jo olemassa olevissa toiminnoissa, sekä valmis tukemaan kehiteltäviä toimintamuotoja tehokkaamman yhteistyön saavuttamiseksi. Tila-asiat eivät puhuttaneet Ylitorniollakaan, sillä kunta tarjoaa tiloja maksutta yhdistysten käyttöön ja kyläyhdistyksillä löytyi omiakin tiloja toimintojensa ylläpitämiseen.

Ylitornion kuntapäättäjien toiveissa on, että yhdistykset olisivat helpommin tavoitettavissa. Kunta tarvitsisi yhdistyksiä toiminnoissaan, mutta yhdistys-kunta yhteistyön haasteena nähtiin yhteydenpito. Tätä varten toivottiinkin säännöllisiä tapaamisia kunnan ja järjestöjen kesken. Tässä Majakka voisi toimia esimerkiksi järjestävänä tahona ja olla täten mukana kehittämässä yhteistyöverkostoa Ylitorniolla.

Majakka nähtiin oivana kumppanina myös vapaaehtoistoiminnan koulutuksen tarvetta pohtiessa. Yhteistyökuviossa mietittiin vaihtoehtoa, jossa vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksen toimesta toteuttaan koulutus yhteistyönä Ylitornion toimijoiden kanssa.

Meri-Lapin alueen pienet kunnat toimivat vahvana suunnannäyttäjänä suuremmilleen. Ylitornion tapaamisen positiivinen ilmapiiri valaa uskoa siihen, että kunnan ja kolmannen sektorin väen on mahdollista tehdä tiivistä yhteistyötä toimivalla pohjalla, jolloin jokainen taho hyötyy toimintamuodosta.

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry veti Meri-Lapin järjestöstrategian tulevaisuustyöpajaa Ylitorniolla.

Yhdistys osana yhteiskuntaa

Yhdistykset tekevät yhteiskunnassamme tärkeää työtä, jonka tulokset näkyvät ihmisten elämässä, mutta eivät bruttokansantuotteessa. Kokonaisvaltaisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa pitää näkyä sen kaikkien toimijoiden vaikutus yhteisen hyvän eteen. Perinteisesti hyvinvoinnin tukipilareina on nähty valtio, kunta ja yritystoiminta. Suomalaisen yhteiskunnan keskeisenä arvona on nähty palkkatyö. Teollisen murroksen historialliset seuraukset ovat laskeneet palkkatyön merkitystä, mutta eivät sen arvostusta.

Yhdistykset toimivat alueella, jossa työn merkitys on säilynyt. Työ on suurelta osalta vapaaehtoistyötä, joka ei tarjoa elinkeinoa ja toimeentuloa. Tämän vapaaehtoistyön arvostus on lisääntymään päin ja erityisesti kuntien ja valtion hallinnon parissa. Erityisesti valtion ja kuntien taloustilanteen heiketessä nostetaan vapaaehtoistyö erityiseen arvoon.
Järjestöt ovatkin tilanteessa, jossa niiden täytyy pohtia oman vapaaehtoistyönsä vaikutuksia työmarkkinoilla. Viranomaisilla on edelleen velvoitteensa kansalaistensa hyvinvoinnin edistäjinä. Houkutus vapaaehtoisen ilmaistyövoiman käyttämiseen korvaamaan yhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä on suuri. Järjestöjen on syytä olla tarkkana.

Yhdistykset – niin pienet kuin suuretkin – saavat taloudelliset voimavaransa yhteiskunnan pussista. Lainsäädäntö ja verotuskäytännöt ohjaavat järjestöjä entistä enemmän yhteiskunnan tukien piiriin. Yhdistykset ovat usein viranomaisten ohjauksessa rahoituksen kautta. Miten tämä ohjaus vaikuttaa järjestöjen omaehtoiseen ja itsenäiseen toimintaan pitkällä aikavälillä?

Suomessa on puhuttu viime aikoina paljon demokratiavajeesta. Osittain syy keskusteluun lienee viranomaisten asiantuntijavallan kasvulla sekä valtion että kuntien päätöksenteossa. Osittain syyksi on nähty heikko politiikan arvostus. Väestön äänestysaktiivisuuden heikkous vähentää poliittisten päättäjien uskottavuutta ja arvostusta.

Suomalaisessa keskustelussa demokratialla useimmiten tarkoitetaan konsensuspolitiikkaa, jossa pyritään kompromisseihin. Kriittisen demokratian filosofisena lähtökohtana on se, että demokratia on eri näkemysten välistä taistelua. Kaikkien ajatusten tulee päästä kuuluviin.
Valtio ja kunta ovat hallintoyksiköitä. Niiden edustamaa demokratianäkemystä voidaankin pitää ensisijaisesti hallintodemokratiana, jossa tavoitteena on jäsentää ja hallita kansalaisten elämää kaikilla elämän aloilla.

Löytyykö kansalaisjärjestöjen kirjosta potentiaalia alhaalta ylöspäin kehittyvään, sisältöihin liittyvään kriittiseen demokratiakehykseen, jossa tavoitteena ei ole valta vaan ihmisen elämän sisältöjen kehittyminen. Tämäntapaista ihannetta kohden me järjestöihmiset voisimme ponnistella.

Kari Lunnas
puheenjohtaja
Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry

Majakka päivittää strategiaansa vuoteen 2020

Edelläkävijä – vaikuttavaa toimintaa kansalaistoiminnan tueksi

Olemme käynnistäneet uuden Majakkastrategian ja toimenpideohjelman laadinnan. Ohjelman tehtävänä on ohjata Majakan toimintaa kansalaistoiminnan kehittämis- ja tukirakenteena.

Ohjelmatyössä taustoittavia teemoja ovat mm. koordinaatio ja yhteistyön edistäminen, yhdistysten vaikuttamis- ja edunvalvontatyön tehostaminen, tunnettavuuden ja näkyvyyden lisääminen, toimintaedellytysten vahvistaminen, vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja järjestölähtöisen auttamistyön kehittäminen osana hyvinvoinnin palvelurakenteita. Työtä ohjaa laajasti alueen toimijoista koostuva asiantuntijatiimi.

Strategia- ja ohjelmatyö käynnistyvät kuluvan syksyn aikana ja ne valmistuvat syyskuussa 2014. Työprosessi toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Majakan luottamusjohdon, henkilöstön, yhdistysten ja sidosryhmätoimijoiden kanssa. Työhön halutaan mukaan toimijoita mahdollisimman kattavasti viestinnän ja muiden osallistavien menetelmien avulla (teematyöpajat, tulevaisuuskysely, sosiaalisen median hyödyntäminen).
Raha-automaattiyhdistyksen ja Kemi-Tornio alueen kuntien rahoittamana käynnistynyt Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategian laatiminen viitoittaa omalta osaltaan Majakkastrategian uudistamistyötä.

Iloisesti yhteistyöterveisin,
Tuula Huttunen Koivumaa
Toiminnanjohtaja
Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry