Järjestötoiminta nuoren silmin

Sosionomiopintoihini kuuluva yhdeksän viikon harjoittelu on kulunut vauhdilla. Näiden viikkojen aikana ihastuin Ylitornioon ja järjestöistä nousevaan me-henkeen, ja Meri-Lapin järjestökenttä näyttäytyi minulle aivan uudella tavalla kaiken touhuamisen keskellä. Parhaiten järjestöissä toimiviin ihmisiin tutustui tapahtumia järjestettäessä, sillä yhdessä tekeminen oli mitä parhain tapa tulla tutuiksi toistensa kanssa. Innostuin niin herkästi kaikesta siitä, missä sain olla mukana. Majakalla töitä tehdessään saa olla oikea jokapaikanhöylä, mikä on kaltaiselleni tarmokkaalle ihmiselle mieluisin tapa toimia. Kerkesin olla mukana toteuttamassa Unelmien liikuntapäivää, matkaa Kumppanuuskeskukseen sekä erinäisiä messuja ja esittelytilaisuuksia Majakalla. Parhaimpia hetkiä harjoittelun aikana olivatkin ne, kun pääsin kohtaamaan kymmenittäin alueen kahdesta tuhannesta järjestöistä. Ihmisiä kohdatessa paljastuu kaikkea sellaista uutta, mitä ei koskaan tulisi itse edes ajatelleeksi. Siinä piilee yhteistyön voiman salaisuus.

Suomalaiset ovat omalla tavallaan järjestökansaa. Lähes jokainen tuntee jonkun, joka toimii vapaaehtoisena tai on ainakin jonkin järjestön kannatusjäsen. Useimmilla järjestötoimijoilla, kuten myös minulla, on tapana olla mukana monenlaisessa toiminnassa yhtä aikaisesti. Vapaaehtoistoimintaa tehdessä ei lasketa minuutteja, ja vaikka järjestökentällä toimiessa kuluukin helposti aikaa, ei se ole koskaan hukkaan heitettyä. Jokainen järjestötoimintaan käytetty minuutti on arvokas niin myös itsensä kuin kaikkien muidenkin kansalaisten kannalta. Mielestäni hyvinvoinnin kannalta merkityksellisintä onkin se, että on mahdollisuus käyttää aikaansa mielekkäällä tavalla ja tehdä juuri sitä, missä kokee olevansa hyvä ja tarpeellinen. Hyvinvointia Meri-Lapissa yhteistyöllä -hankkeeseen osallistuessani sainkin olla mukana luomassa mahdollisuuksia niin yksilöille kuin yhteisöillekin osallistua heille mielekkääseen toimintaan. Mahdollisuudet toimintaan ovat jo olemassa, mutta enää tarvitaan sillanrakentajia toimijoiden välille. Sitä varten Majakka on olemassa.

Nykyhetken kartoittaminen on tärkeää, jotta tiedetään millä tavalla ihmisiä voidaan saattaa järjestöjen pariin. Toimiminen ihmisten parissa vaatiikin kuulevia korvia ja näkeviä silmiä, jotta pystytään tunnistamaan ihmisten aitoja tarpeita. Vapaaehtoisuus tai järjestötoiminta ei ole enää samanlaista kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten. Toimintaa luonnehtii usein projektinomaisuus ja lyhytaikainen sitoutuminen tekemiseen, mikä vaatii myös järjestökentältä kykyä reagoida uudenlaiseen jäsenyyteen. Kuinka helppoa on tänä päivänä lähteä mukaan toimintaan? Kynnys osallistumiseen kasvaa sitä myötä, mitä enemmän sitoutumista ja vastuuta toiminta edellyttää.  Toisaalta sitoutuminen toimintaan voi toimia eräänlaisena juurruttamisen keinona. Muuttaessani paikkakunnalle opiskelujen perässä olin heti etsimässä itselleni yhteisöä, johon kuulua. Kaikkeen toimintaan ei pääse noin vain mukaan, vaan tieltä on joskus raivattava paljonkin esteitä. Kaikilla ihmisillä ei ole samanlaista tahtoa ja halua lähteä mukaan järjestötoimintaan, vaan hetkellinen motivaatio voi olla pian tiessään välillisen tai välittömän torjumisen jälkeen. Sen vuoksi järjestöissä toimiessaan onkin kysyttävä kaikilta ja erityisesti itseltään, että kuinka helppoa olisi jonkin ulkopuolisen tulla mukaan toimintaan. Onko meille varmasti jokainen halukas tervetullut? Miten uudet ihmiset otetaan vastaan? Mikä muuttuu, kun riveihin astuu uusi jäsen?

Monesti järjestöihin kaivataankin uusia jäseniä toiminnan uudistamiseksi. Meissä kuitenkin herkästi herää vastarinta silloin, kun vanhan ja vakiintuneen toimintatavan tilalle ehdotetaan jotain uutta. Innostuminen ja uusin silmin näkeminen ovat kuitenkin taitoja, joita on mahdollista oppia. Eihän koko järjestöä tarvitse pistää saman tien uusiksi, vaikka päätettäisiinkin tehdä asioita toisin. Ja mikäli vanhassa vara parempi on aina mahdollista palata tekemään asioita tutulla ja turvallisella tavalla. Toimintaan voi kuitenkin saada nostetta kun päättää tehdä asioita totutusta poiketen. Sen sijaan, että pyrkisi toimimaan kaiken kattavasti, voikin välillä keskittyä katsomaan sitä, mitä tapahtuu juuri tällä hetkellä ympärillä. Ehkäpä voisi pyytää jotain tuttuaan tutustumaan omaan toimintaansa tai kysyä, haluaisiko kaverin edustama järjestö lähteä mukaan seuraavaksi järjestettävään tapahtumaan. Kokeilemalla ainoastaan voidaan löytää ne toiminnan muodot, jotka palvelevat järjestötoimijoita parhaiten. Ja mikäli järjestöt eivät ole ennestään tuttuja ei ole edes mahdollista haaveilla kaikesta siitä, mitä yhdessä voitaisiin saada aikaiseksi. Uutta mietittäessä ei voida kulkea samoilla vanhoilla urilla, vaan joskus onkin poikettava totutusta ja kokeiltava asioita uudella tavalla. Aina ei välttämättä onnistuta, mutta monenlaisia kokemuksia tarvitaan ideoiden jalostamiseen.

Ennen kesälomalle siirtymistä haluan kiittää kaikkia niitä, joiden kanssa sain tehdä arvokasta työtä yhdessä. Majakalta lähden vahvuuteni tuntien ja rohkeampana kuin koskaan. Omat verkostoni ovat vahvistuneet ja koen, että pystyn myös jatkossa tarjoamaan paljon järjestökentälle. Tulkaamme siis tutuiksi myös jatkossa ja toivon mukaan jatkamme yhdessä tekemistä myös tästä lähtien!

Helena Jaakola

Advertisement

Tehdäänkö tästä vuodesta 2016 muutoksen vuosi?

Kuten rap-artisti ja megaluokan stara Cheek tv-mainoksessa sanoo: ”Mieluummin muuttunut, kuin juuttunut.” Tämä on kyllä hyvin sanottu ja itsekin olen valmis allekirjoittamaan tuon. Kuulostaako seuraavat lausahdukset tutuilta, minusta kuulostaa… ”Me olemme aina tehneet näin”. ”Tämä on ihan sama juttu, kuin viis vuotta sitten”. ”Mitä se kannattaa, eihän ennenkään ole kukaan tullut”. ”Ihan hyvä idea, mutta kuka sen tekee”. ”Voisiko joku tehdä sen”.

Monet asiat kariutuvat jo ennen kuin niitä ehditään kunnolla edes pohtia. Vedotaan aikaisempaan kokemukseen ja suojellaan itseä. Ei haluta epäonnistumista. Ei ehkä jakseta ponnistella tai uskalleta tulla oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Tehdään asioita turvallisesti, jotka koetaan mielekkääksi ja jotka osataan. Toisaalta tämänkin ymmärtää. Kokemuksessa on monen yhdistyksen vahvuus ja pitkäjänteinen työ on antanut yhdistykselle kasvot. Uusien asioiden haltuun ottaminen vie aikansa ja vaatii oman kompuroinnin. Tuntuu, ettei juuri nyt ole siihen aikaa. On helpompaa antaa syntyneen ajatuksen ja idean vaipua unholaan, kun pähkäillä sen toteuttamista yksinään tai pienessä piirissä. Kuitenkin lähes kaikki tietävät sananlaskun ” Jos teen vain sen minkä osaan, tulen aina olemaan sitä, mitä olen tänään”. Vuosi 2016 on yhdistystoimijoiden mahdollisuuksien vuosi, jolloin käännetään katseet eteenpäin ja mietitään mitä uutta voisimme tehdä entisen rinnalla. Miten se tehdään ja kenen kanssa sen teemme. Mukana ja osallisena oleminen kehityksessä ja muutoksessa on hyvä päätös.

Nyt, kun yhteiskunta kutsuu yhdistyksiä mukaan palvelemaan ja osallistamaan kuntalaisia, integroimaan yksinäisiä ja kotouttamaan turvapaikanhakijoita, on yhdistysten toiminnalle syntynyt aivan uudenlainen yhteiskunnallinen merkitys. Samalla kuin julkinen sektori vähentää ja säästää itsensä hengiltä on jonkun otettava koppi ja kompensoitava köyhtyneitä ja saavuttamattomiin liukuvia palveluja tai tukimuotoja. Kolmannen sektorin olemassaolo muistetaan entistä varmemmin myös jatkossa ja yhteistyöpyyntöjä tullaan esittämään entistä enemmän. Valtio ja sen ”haarakonttorit” ovat tarjonneet projektirahoitusta yhdistyksille, jotta ne ottaisivat vastuuta turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta eri tavoin. Rahis etsii yhdistysten avulla voimavaroja ja ideoita yksinäisyyden torjuntaan. Lakiuudistukset vahvistavat yhdistysten toimijuutta ja roolia nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Kaiken tämän keskellä huomaammeko me, että juuri nyt kolmannen sektorin rooli voi muuttua. Se voi muuttua pysyväksi, kehittyä vuoropuhumaan paremmin julkisen sektorin toimijoiden kanssa, löytää uusia yhteistyökumppaneita ja olla kehittämässä yhteiskunnan rakenteita. Kaiken kaikkiaan kolmannen sektorin toiminnat saavat enemmän sitä arvostusta, joka sille kuuluukin.

Nyt, jos koskaan pitää yhdistystoimijoiden uskaltaa ottaa ne kehityksen askeleet, jonka avulla toimintaan saadaan jatkuvuutta, uusia näkökulmia, tuoreutta, yhteistyötä ja kullekin sitä riittävää muutosta, joka pitää mielen vireänä. Miten tämä sitten tapahtuu ja miten me täällä Majakassa voimme olla tämän kehityksen tukena? Majakka neuvoo, rohkaisee ja tukee yhdistyksiä uusien haasteiden edessä. Majakka haluaa kouluttaa yhdistyksiä sekä yhdistää eri toimijoita ja näin edistää yhdistysten keskinäisiä verkostoja. Majakan rooli on vahvistaa Meri-Lapin yhdistyksiä, luoda mahdollisuuksia ja tukea heidän toimijuuttaan. Jos tuntuu, että Majakalla olisi juuri teille annettavaa, niin kohdataan! Kohtaaminen kuuluu ihmisten ja toimijoiden perustarpeeseen, eikä mikään ole parempaa, kuin ihmisten kohtaaminen.

Majakka toteuttaa kevään 2016 aikana eri kunnissa verkostotapaamisia, joihin ovat tervetulleita alueen yhdistystoimijat, kuntien työntekijät sekä kaikki, joita edellä mainitut asiat kiinnostavat. Kevään aikataulut tapaamisista ilmoitetaan tammikuun aikana. Olisi erittäin miellyttävää nähdä teitä kasvotusten ja keskustella yhteisistä asioista ja luoda yhteisiä foorumeita, joissa keskinäistä verkostoitumista tapahtuu. Yhdessä myös yhdistykset ja yhdistystoimijat voimaantuvat ja ovat entisestään vahvempia!

 

Maarit Pulkkinen
projektipäällikkö
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa (ESR)

Harjoittelussa..

Olen Jaana Lauronen, toisen vuoden sosionomiopiskelija Lapin Ammattikorkeakoulun Kemin yksiköstä. Tämä on ollut ensimmäinen työharjoittelujaksoni opintoihini liittyen. Aloitin näin aikuisena uuden ammatin opiskelun mikä on ollut hyvin antoisaa, palkitsevaa ja tuonut uutta sisältöä elämääni. Tämä ensimmäinen harjoitteluni antoi minulle hyvän pohjan seuraavia jaksoja varten. Hanketyön periaatteet ja projektiluontoisuus tuli näiden viikkojen aikana minulle tutuksi. Hanketyö vaatii paljon valmistelua, ennen kuin päästään kunnolla vauhtiin.

 
Lähdin opiskelemaan sen jälkeen kun olin ollut useamman vuoden työttömänä sekä toipunut tarpeeksi vaikean sairauden jälkeen. Koulun penkille palaaminen ei ollut helppoa, mutta se on antanut paljon uutta sisältöä elämääni, ja olen sen myötä saanut uusia ystäviä ja hyvää tietoa sosiaalialalta. Olen opiskellut vauhdilla ja nauttinut joka hetkestä. Jos harkitset samaa, ryhdy rohkeasti siihen, se kannattaa kyllä.

 
Perheeni on tukenut minua paljon viime vuosina. Minulla on kaksi poikaa, aviomies ja neljä koiraa. Siinä onkin syytä kerrassaan opiskella uusi ammatti ja sitä myöten mahdollisesti työllistyä uudelleen. Työttömyys raastaa niin henkisesti kuin rahallisesti. En ole kuitenkaan sen antanut latistaa minua. En tunne itseäni syrjäytyneeksi tai osattomaksi tässä yhteiskunnassa. Jotkut rahaa vaativat asiat jäävät kokematta, mutta monia arvokkaita hetkiä on tullut tilalle.

 
Työharjoitteluni aikana tein erilaisia hankkeen alkuvaiheeseen liittyviä tehtäviä. Taustaselvityksiä, yhteistyötietojen etsimistä sekä osallistuin hankkeen verkostopalavereihin. Työharjoitteluni kuluessa olen saanut runsaasti tietoa järjestötoiminnasta ja hanketyön merkityksestä yhteiskunnassamme. Minulla on itselläni järjestötaustaa ainoastaan siltä osin, että olen ollut jäsenenä Kuuloliitossa sekä sen alla toimivassa Akustikus-neurinoomayhdistyksessä. Lisäksi olen jäsenenä Suomen Mielenterveysseurassa. Majakkatalossa harjoitteluni aikana järjestötoiminta sai omalla kohdallani aivan uudenlaisen merkityksen. Itse järjestötyö on kiinnostanut minua jo pitkään, ja sainkin siihen liittyen hyödyllistä tietoa. Majakkatalon toiminta on tullut minulle tutuksi ja olen saanut kokea mm. lankakeräryhmässä vapaaehtoistyön merkityksen ja voimannuttavan vai-kutuksen niihin henkilöihin, jotka siihen osallistuvat viikoittain.

 
Tämän hankkeen tarkoituksena on mm. lisätä nuorten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä parantaa työ- ja toimintakykyä. Hanke tekee yhteistyötä järjestöjen, julkisen – ja koulutussektorin kanssa, minkä näen ainoastaan hyvänä asiana. Alueellamme on käynnissä myös muita hankkeita, jotka nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseen.

 
Viime aikoina on julkisuudessakin kirjoitettu paljon nuorten huolestuttavasta tilanteesta, erityisesti sellaisten nuorten osalta, joille ei ole löytynyt opiskelu- tai työpaikkaa. Kuka tahansa voi tänä päivänä ajautua tilanteeseen, jossa on vaarana väliinputoaminen tai syrjäytyminen. On tärkeää, että hanketoiminnassa on mukana eri alueiden toimijoita, vain monipuolisella yhteistyöllä on mahdollisuus pureutua ennaltaehkäisevään toimintaan nuorten syrjäytymistä vastaan. Yhteiskunnassamme koulutus ja työpaikka liitetään hyvinvointia ja osallisuutta edistäviin asioihin, samoin kuin fyysinen ja henkinen hyvinvointi. Nämä ovat niitä tekijöitä, joiden avulla kiinnitytään aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskunnassamme, ja jokaisella on oikeus siihen, myös nuorilla. Järjestöjen roolin merkitystä ei voi väheksyä, sillä järjestötoiminta antaa paljon siinä mukana oleville toimijoille, erityisesti nuorille. Toivokin että tämän hankkeen myötä ymmärretään järjestötyön mahdollisuudet nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä.

 
Työharjoittelujakson aikana olen saanut olla mukana positiivisessa työyhteisössä. Tämän kirjoituksen myötä haluan lausua kiitokset kaikille Majakkatalon työntekijöille mukavasta kokemuksesta järjestötoiminnan parissa, erityisesti Hyvinvointia Yhteistyöllä Meri-Lapissa -hankkeen työntekijöille Annelle ja Maaritille. Toivonkin heille paljon työntäyteisiä ja vauhdikkaita päiviä tämän hankkeen kimpussa kesän mittaan.

 
Toivon kaikille blogin lukijoille hyvää ja aurinkoista kesää sekä vielä kerran kiitokset Majakka -talon väelle.

Mukavaa kesää toivottaen,
Jaana

Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa pisti tuulemaan

Majakan arkeen kuuluu monipuolinen projektitoiminta. Majakassa on toteutettu hankkeita kautta aikojen ja toiminnan kehittämiseen on hyödynnetty pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksia. Nyt kuitenkin Majakassa puhaltaa uusia tuulia, sillä organisaation ensimmäinen ESR-rahoitteinen hanke on käynnistynyt kevään 2015 aikana.

Mitä kaikkea tämä uusi rahoitusmuoto on tuonut tullessaan onkin ihan oma tarinansa. Hankkeessa on aloittanut työskentelyn projektipäällikkö Maarit ja projektikoordinaattori Anne. Toukokuussa työ alkoi uusien logojen metsästyksellä, sillä EU edellyttää, joka on tietenkin varsin ymmärrettävää, että hankeen rahoittaja ja myöntäjä tulevat esille jokaisessa julkaisussa, esitteessä sekä toiminnan esittelyssä. Myös kuntarahoittajien näkyvyys, jotka Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa ovat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja Meri-Lapin kehittämiskeskus, tulee huomioida julkaisuissa. Oli siis luotava uudet lomakkeet tai paremminkin sanottuna Majakan omat lomakkeet tuunattiin sellaiseen muotoon, että kaikki rahoittajien logot saatiin esille.

Tietotiimin osaaminen on ollut kullanarvoinen asia, sillä ilman heidän taitojaan olisi tässä operaatiossa mennyt huomattavasti enemmän aikaa. Majakan www-sivuille ilmaantui ESR-lippu, jonka kautta vierailija pääsee klikkaamaan itsensä hankkeen sivulle. Siellä kyllä kannattaakin käydä, jotta pääset hankkeen tavoitteista jyvälle (http://www.majakkatalo.fi/esr-hanke). Hankkeella on myös oma blogi, joka toivottavasti saa paljon kirjoituksia ja sen myötä lukijoita. Blogissa kerrotaan hankkeen etenemisen vaiheita ja tuloksia. Tässä siis jo parhaillaan luet hankkeen ensimmäistä blogikirjoitusta.

Näin hankkeen alussa ja etenkin kesälomien kynnyksellä, hankkeen haasteena on ehtiä kontaktoitua yhteistyö- ja hankekumppanien kanssa, ennen heidän lähtöä ansaitulle kesälomalle. Kuten arvaattekin, että uusilla hanketyöntekijöillä ei ole vielä ehtinyt lomaa karttua.. ja monia asioita koitetaan puskea eteenpäin, jotta työ olisi järkevää myös kesän aikana. Mukavasti ovat kalenterit täyttyneet eri tahojen tapaamisista ja vuoropuhelu heidän kanssaan on aloitettu. Hankkeen alueena on koko seutukunta, joten voitte arvata, että sähköpostit ja puhelut ovat sinkoilleet määrätietoisesti edes takaisin. Hienosti meidät on otettu vastaan ja kiitokset siitä yhteistyökumppaneille, vaikka varmasti on useita tahoja heidän ovia kolkuttelemassa. Ja se mitä ei ehditä, niin tehdään sitten syksyllä. Alueen sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat saaneet kyselyn, jolla kartoitetaan heidän tuottamia nuorten palveluja sekä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Kesän aikana pystytään sitten perehtymään ja analysoimaan tähän hankkeen keskiössä olevaan asiaan.

Yhteistyö, joka näkyy myös hankkeen nimessä, on ensiarvoisen tärkeää, jotta yhteinen päämäärä saavutetaan hankkeen edetessä. Nyt moni asia on vielä avoimena, mutta eiköhän ne loputkin asiat jäsenny hankkeen edetessä ja kehittäjäryhmien alkaessa toimimaan. Majakan hanke ei ole ainoa uuden EU-ohjelmakauden rahoituspäätöksen saanut hanke alueellamme. Meitä on neljä, jotka ovat saaneet samaisesta toimintalinja 5:stä (sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta) rahoituksen ja olemmekin jo ehtineet tavata toisiamme ja suunnitella myös yhteisiä toimintoja. Parhaimmillaan hankkeet täydentävät toisiaan ja siihenhän me uskomme yhteistyön nimissä.

Kaiken kaikkiaan aloitus on ollut varsin vauhdikas, sillä myös rahoittaja on halunnut tavata meitä ja olemme vierailleet Rovaniemellä jo useampaan kertaan erilaisissa hankkeen yhteisissä tapaamis- ja koulutustilaisuuksissa. Uuden aloittaminen on haastavaa ja samalla mielekästä, sillä voit olla itse vaikuttamassa toimintatapoihin ja sitä kautta tuloksiin! Hyvää kesää kaikille ja toivottavasti tapaamme!

 

Kesäterveisin
Maarit Pulkkinen
projektipäällikkö

Tervolassa ollaan valmiita tukemaan yhdistystoimintaa

Missä ihmiset ovat ja miten heidät tavoittaa? Vastaus on usein yksinkertainen; netissä tietenkin. Netissä kootaan vertaisryhmiä, tutustutaan uusiin ihmisiin, löydetään vanhoja tuttuja ja innostutaan yhdessä hyväntekeväisyydestä tai järjestämään tapahtuma, joka tuo tunnetuksi omaa paikallisyhteisöä ja kokoaa ihmiset myös fyysisesti yhteen. Kun puhutaan ihmisten yhteenliittymien, yhteisöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksistä, on viestintä- ja mediaosaamisen vahvistaminen yksi tärkeimmistä tulevaisuuden tavoitteista.

Samanaikaisesti virtuaalisen kanssakäymisen rinnalla vahvistuu ihmisen tarve toisen ihmisen fyysiseen kohtaamiseen ja läsnäoloon. Ei riitä, että pidetään yhteyttä ja tiedotetaan asioista netissä, vaan entistä enemmän ihmiset kaipaavat perinteistä yhdessäoloa, rinnalla kulkemista, sitoutumista ja aitoja kohtaamisia. Tervolassa pohdittiinkin, miten vastaamme tähän tarpeeseen tulevaisuudessa.

Illan aikana kävi ilmi, että yhdistys-kunta yhteistyö on Tervolassa toimivaa. Mikäli innostuneita ihmisiä ja tekijöitä löytyy, kunta tukee mielellään omalla panoksellaan tapahtuman tai hankkeen etenemistä. Hyviä kokemuksia on isoistakin hankkeista, jotka ovat mm. nuorten aloitteesta syntyneet. Tervolassa onkin satsattu erityisen hyvin vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksiin ja tiedostettu tarve yhdistystoiminnan tukemiselle. Vapaa-aikatoimi on suhteellisen pieni ja jakamalla toiminta-avustuksia toimiville yhdistyksille harrastus- ja ajanvietemahdollisuudet lisääntyvät pienessä pitäjässä. Myös tiloja tarjotaan hyvin yhdistysten käyttöön.

Tapahtumat ovat Tervolassa pääosin yhdistysvetoisia. Kunta tukee tapahtumanjärjestelyjä, mutta päävastuu on yhdistyksillä. Ja tapahtumia riittääkin Tervolassa moneen lähtöön: Joulunavaus, Ämpäripää- tapahtuma, Pitäjäjuhla, Kevätsiemennys, Arkeologian päivät, lukuisat urheilukilpailut ja muut tapahtumat, kuten Maaseudulta käsin -messut.

Keskusteluissa tunnistettiin tarve yhdistysten välisen yhteistyön tiivistämiselle. Liian usein yhdistykset pyörittävät omaa toimintaansa omassa piirissään tietämättä toisten yhdistysten samankaltaisista toiminnoista tai tarpeista. Kun voimavaroja yhdistetään ja osaamista jaetaan, saadaan helpommin asiat tapahtumaan. Erityisesti hanketoiminnassa korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän yhdistysten välinen yhteistyö ja myös rahoitusta on paremmin saatavilla, kun ideoita toteutetaan yhteistyössä toisten kanssa.

Kemin työpajassa edettiin kohti haaveita

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry veti Meri-Lapin järjestöstrategian tulevaisuustyöpajaa Kemissä.

Meri-Lapin järjestöstrategian kehitykseen keskittyvät työpajat jatkavat kulkuaan. Viimeisimpänä pysähdyspaikkana toimi Kemi, jossa saatiin jälleen uutta näkemystä yhdistys-kunta yhteistyöhön. Kansalaistoiminnan keskus Majakkaan oli saapunut määrätietoisia järjestötoimijoita, sekä kunnan edustajia kuulemaan toistensa näkemyksiä yhteistyömahdollisuuksista.

Tilaisuuden aikana nousi esille useita toimintoja, joissa yhdistykset kaipailevat ulkopuolista apua toimintojensa tueksi. Aiemmissa työpajoissakin esiintyneet tilakysymykset ja viestintä olivat vahvasti läsnä myös Kemin keskustelutilaisuudessa. Myös yhteistyökuviot ja hankeavustukset nousivat ongelmakohtina esille tilaisuuden aikana.

Kunnan puolelta saatiin viitteitä yhteistyöhalukkuudesta ja esimerkkejä myös olemassa olevan yhteistyön toimivuudesta. Samaan hengenvetoon tahdottiin myös yhdistysten kantavan oman kortensa kekoon. Yhteistyö nähtiin mahdollisuutena, joka vaatii vastavuoroisuutta, jotta kumpikin taho voisi hyötyä toiminnasta.

Työpajan aikana jakauduttiin jälleen pienryhmiin, joissa rakennettiin vahvaa visiota järjestöjen tulevaisuuteen. Ideaalitilanteessa Meri-Lapissa on kuntalaisten oma järjestötalo, jolla on toimipisteitä koko alueella. Kuntalaisten järjestötalolla yhdistyksillä on ilmaiset tilat kokoontumiselle ja he saavat sieltä tukea toimintoihinsa. Samalla yhdistykset vastavuoroisesti tarjoavat kuntalaisille toimintaa ja tukea, jolloin kaikki hyötyvät järjestelystä. Yhdistysten välinen yhteistyö kukoistaa ja luo alueelle paljon uudenlaisia toimintamuotoja. Vahvan yhteisöllisyyden turvin järjestöt ovat entistä vahvemmin esillä ja tukevasti mukana yhteistyökuvioissa alueella myös kuntien kanssa.

Vision pohjalta kolmannen sektorin toimintamahdollisuudet alueella paranevat huomattavasti. Nähtäväksi jää kuinka laajamittaiseen yhteistyöhön Meri-Lapin yhdistystoimijat kykenevät toteuttaakseen ideaalitilanteen haaveet. Hyvänä lähtökohtana toimii varmasti oman kunnan sisällä tehtävä yhdistysten välinen, sekä yhdistys-kunta yhteistyö.

Keminmaan työpajassa pohdittiin uusia hankkeita

Keminmaan kunnantalon valtuustosalissa vallitsi pirteä ja avoin ilmapiiri, kun Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry saapui tapaamaan kunnan työntekijöitä, sekä järjestötoimijoita Meri-Lapin järjestöstrategian merkeissä. Laajaan osanottajakuntaan mahtui mukaan niin kunnan virkamiehiä kuin yhdistystenkin edustajia. Tilaisuuden ensi hetkistä lähtien oli selvää, että Keminmaassa yhdistys-kunta yhteistyö on toimivalla pohjalla.

Erityisen hyvin yhteistyö toimii Keminmaan kunnan tapahtumajärjestämisen osalta. Useat järjestöt ovat pienen kunnan tapahtumajärjestelyissä vahvasti mukana. Virkakoneistossa tiedostetaankin, että ilman järjestöjen panosta useiden tapahtumien toteuttaminen olisi huomattavasti haasteellisempaa. Yhteistyöstä hyötyvät sekä kunta että järjestöt, ja lopulta myös kuntalaiset.

Meri-Lapin järjestöstrategia-hankkeen kyselyssä vahvasti esille nousseet järjestöjen  tila-asiat eivät herättäneet Keminmaassa suurta päänvaivaa, sillä kunta tarjoaa tiloja ilmaiseksi järjestöjen käyttöön. Tällaisesta toimintamallista lienee vaikea purnata. Toki parannettavaakin asian tiimoilta löytyy, sillä muun muassa syrjäkylät jäävät tila-asioissa selkeästi muiden taakse.

Tilaisuuden aikana jakauduttiin pienryhmiin pohtimaan esimerkiksi vapaaehtoistoimintaa kunnassa. Pienryhmissä nousi  esille uusia hankemahdollisuuksia, joita lähdettiin viemään jo innolla eteenpäin. Kenties kunnassa päästään jo ensi kesänä nauttimaan tilaisuudessa esille nousseista hankkeista.

Työpajassa pohdittiin myös miten Majakka voisi olla mukana Keminmaan järjestötoiminnassa. Esille nousi muutamia hyviä ehdotuksia, joista viestintä ja sen koordinoiminen koettiin hyödylliseksi. Järjestötietopalvelun ja Majakan uutiskirjeen avulla kunta voisi helpommin tavoittaa useampia järjestöjä ja tämän myötä monipuolistaa yhdistys-kunta yhteistyötä.

Keminmaan toimiva yhteistyöverkosto luo uskoa siihen, että myös muissa Meri-Lapin kunnissa on mahdollista rakentaa hyviä verkostoja ja toimivia malleja järjestöstrategian kautta. Pienellä viilauksella Keminmaan yhteistyörakenne on mallikelpoinen. Toivottavasti myös alueen muissa kunnissa herätään hyödyntämään kolmannen sektorin tarjoamia mahdollisuuksia.

Keminmaan valtuustosalin tulevaisuustyöpajassa jakauduttiin pienrymiin.