Yhdistyksistä hyvinvointia

Muutama vuosi sitten tutustuin ensi kertaa alueemme laajaan yhdistysten kirjoon. Aiemmin en tiennyt paljon mitään kolmannesta sektorista, joten yhdistysten suuri lukumäärä oli minulle yllätys… pelkästään Länsi-Pohjan alueen kunnissa on yli 1400 yhdistystä.

Sitten aloin miettimään, miten yhdistykset liittyvät ja vaikuttavat minun jokapäiväiseen elämääni. Ensin ajattelin, ettei mitenkään, mutta..

Minähän kuulun kennelliittoon, rotujärjestöön sekä eläinsuojeluyhdistykseen. Koiraharrastuksen myötä elämääni on tullut paljon sisältöä ja iloa, kuten uusia ystäviä niin Suomesta kuin Euroopastakin näyttelymatkojen myötä. Ja mitkä tahot näitä koiranäyttelyitä, koulutuksia ja näyttelyharjoituksia sitten järjestävät. Vastaus on kennelliiton jäsenyhdistykset, rotujärjestöt jne. Ilman näitä yhdistyksiä ei koiraharrastaminen olisi niin monipuolista ja hyödyllistä.

Jos yhdistykset ovat tuoneet hyvää oloa minulle koiraharrastuksen myötä, voin vain kuvitella miten paljon yhdistykset tuovat hyvinvointia ihmisten elämään niin vertaistuen kuin erilaisten harrastusten myötä. Yhdistysten vertaistukiryhmät ja kerhot antavat tukeaan sairastuneille, liikuntayhdistykset liikuttavat meitä kuntalaisia, jne. Yhdistysten tuottamat tuet ja harrastusmahdollisuudet meille kaikille kuntalaisille ovat erittäin tärkeä lisä kunnan tuottamille palveluille.  

Mitä olisi alueemme esimerkiksi ilman urheiluseuroja, kuka liikuttaisi nuoria kuntalaisia? Kuka antaisi vertaistukea sairastuneille, jos alueellamme ei olisi sydän- ja syöpäyhdistyksiä tai muita sosiaali- ja terveysyhdistyksiä? Eläkeläiset voivat tavata toisia eläkeläisiä, järjestää retkiä ja muuta toimintaa eläkeläisyhdistyksissä, joita löytyy lukuisia jokaisessa Länsi-Pohjan kunnassa. Listausta voisi jatkaa loputtomiin ja arvostan suuresti kaikkia niitä vapaaehtoisia, jotka toimivat yhdistyksissä meidän kaikkien parhaaksi.

Yhdistyksistä kirjoittamisen voikin mielestäni kiteyttää yhteen lauseeseen. Yhdistysten tarjoama tuki ja toiminta tuovat meille kuntalaisille hyvinvointia.

Ekaa kertaa bloggaava Leena

Julkaistu alunperin Joulukuussa 2018

Advertisement

Palvelut järjestötieto.fi:ssä, osa 1: TUKEA JA TOIMINTAA

Tässä moniosaisessa blogisarjassa käymme läpi järjestötieto.fi -palvelun osiot. Tässä ensimmäisessä osassa tutustumme järjestöjen tarjoamiin matalan kynnyksen toimintoihin. Tukea ja Toimintaa -osiosta löydät tietoa järjestöjen harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista, harraste- ja ryhmätoiminnoista sekä vertaistukimahdollisuuksista.

Toimintahaku

Toimintahausta löydät ilmoitukset harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista, tapahtumista, harraste- ja ryhmätoiminnoista, vertaistukimahdollisuuksista, järjestöjen toiminnoista ja kohtaamispaikoista. Järjestöjen perustoimintaan kuuluu myös ohjaus- ja neuvontatyö, joten voit olla rohkeasti yhteydessä löytääksesi itsellesi sopivan jutun.

https://www.järjestötieto.fi/tukea-ja-toimintaa

Auttavat puhelimet ja chat-palvelut

Jos et tiedä, mistä saisit tukea juuri tässä ja nyt, puhelin- tai chat-palvelu voi auttaa. Tuntemattoman kanssa keskustelu vaikeista asioista voi olla monelle vapauttava kokemus. Järjestötieto.fi ei tarjoa chat-palveluita itse, mutta esittelee linkkejä erilaisiin chat-kanaviin. Millainen tyyppi olet? Valitse sinulle sopiva puhelin tai chat-palvelu!

https://www.järjestötieto.fi/tukea-ja-toimintaa/auttavat-puhelimet

https://www.järjestötieto.fi/tukea-ja-toimintaa/chat-palvelut

Kohtaamispaikat Meri-Lapissa

Kohtaamispaikat ovat avoimia toiminnan paikkoja, joissa yksittäiset henkilöt voivat piipahtaa tai osallistua eri yhdistysten toimintaan. Kohtaamispaikoissa voit tavata eri alojen toimijoita, vaikuttaa yhteisiin asioihin, auttaa tai tulla autetuksi sekä löytää eri yhteisöistä itsellesi sopivia vapaaehtoistoiminnan paikkoja. Järjestötieto.fi:stä löydät kootusti Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion kuin Ylitornion kohtaamispaikat.

https://www.järjestötieto.fi/tukea-ja-toimintaa/kohtaamispaikat

Kirjoitteli Joni Majakan Tietotiimistä :)

Julkaistu alunperin Marraskuussa 2018

Yhtä köyttä

Tarja Kinnunen

Yhtä köyttä – Kylien hyvinvoinnin monipalvelupisteet Länsi-Pohjassa

Palveluntarpeiden kartoituksesta toteutukseen

Yhtä köyttä – Kylien monipalvelupisteet Länsi-Pohjassa on luonteeltaan innovatiivinen kehittämishanke,  joka jakautuu kolmeen vaiheeseen.

Ensimmäisessä vaiheessa kylille on tarkoitus luoda monipalvelupisteiden toimintamalli ja suunnitella kuuteen kylään kohdistuvat pilottihankkeet, joiden avulla pyritään kartoittamaan paikalliset palveluntarpeet.

Hankkeen toisessa vaiheessa pilottihankkeita ryhdytään toteuttamaan mallintamalla kiinteitä ja liikkuvia palveluja sekä matalan kynnyksen ja digitaalisia palveluja. Tähän vaiheeseen kuuluu myös palvelujen tulevaisuuden tuottamistapojen selvittäminen.

Kolmannessa vaiheessa aletaan tuottaa suunniteltuja palveluja pyrkien juurruttamaan ne pysyväisluonteisiksi kylätoimijoiden aktiivisuuden avulla.

Yhtä köyttä –hankkeen toiminta-alueeseen kuuluvat Meri-Lapin kunnista Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio sekä Tornionjokilaaksosta Pello.

YHTEYSTIEDOT

Aila Rytkönen

Projektipäällikkö

puh. +358 50 564 1322

aila.rytkonen@majakkatalo.fi

Muistiyhdistykselle vahvistusta

Pohjoisen järjestöjen tuki- Majakka ry:n käytävillä kuuluu eläväinen nauru ja iloinen puheen sorina. Uutena työharjoittelijana huomaan hakeutuvani turvallisen tuntuvan äänen lähteelle.  Positiivinen ilmapiiri tuo turvaa ensimmäisenä harjoittelupäivänä. Samana päivänä kuin minä harjoittelupaikassani aloitti  ”uudessa” työssään myös Minna Perttunen Länsi-Pohjan muistiyhdistys ry:llä. Järjestömaailma ja Majakan käytävät ovat Minnalle kuitenkin jo tuttua ympäristöä. Hän on toiminut paikallisella järjestökentällä  yli kymmenen vuotta. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry, Suomen  Kipu ry:n paikallisyhdistys ja Länsi-Pohjan muistiyhdistys ry on aktivoittaneet  vapaaehtoistoiminnalla hänen arkeaan. Nyt hänelle oli tarjoutunut mahdollisuus työllistyä hänelle tärkeässä toiminnassa.

Olen huomannut että harjoittelujaksoni Majakassa on nostanut kiinnostustani  järjestömaailmaa kohtaan. Kun tarjoutui mahdollisuus tutustua sekä Minnaan että järjestötyöntekijän työmaailmaan toi se mukavan lisän harjoitteluviikkooni.  Minna oli toimistossaan työn touhuissa kun saavuin. Tietokone ja puhelin olivat äänessä. Hallituksen puheenjohtaja juuri esitti puhelimella toiveen Minnan työpäivään. Istahdin alas ja tutustuminen alkoi. Minna kertoi että on ihana antaa panoksensa yhdistykselle. Aijemmin työ oli vapaaehtoistyönä tehtyä mutta nyt palkkauksen ansiosta työtunnit päivien aikana ovat suuremmat. Työ toimistohuoneessa on Minnalle uutta ja vanhaa yhtä aikaa. On paljon uutta opittavaa mitä tuo muun muassa jäsentietorekisterien laatiminen mukanaan. Kokousjärjestelyt ja toiminnan järjestäminen kuuluvat hänen työkuvaansa. Kaappeihin kerkeää kurkistaa ja siivoilla myöhemminkin. Nyt kotiudutaan uudella tavalla tuttuun ympäristöön.

Minnan työhuoneessa olisi viihtynyt vaikka koko päivän. Juttua ja keskustelua riitti. Koulussa mitä käyn painotetaan vuorovaikutustaitoja. Kuuntelemisen tärkeyttä. Ne ovat tärkeitä elementtejä järjestötoimijalle. Muistiyhdistys on saanut osaavan naisen riveihinsä. Elämäntarinat, naurut, itkut, vapaaehtoistyön merkitys ja osallistuminen kävivät puheen aiheissa.

Muistiliiton paikallisyhdistys Länsi-Pohjan muistiyhdistys ry tekee merkittävää työtä Kemin, Keminmaan, Simon, Tornion, Ylitornio ja Tervolan alueella. Näkyvyys ja tunnettavuus saa varmasti uutta potkua reippaan järjestötyöntekijän myötä. Verkostoituminen, yhteistyö, avun antaminen ja vertaistuki on järjestölle helpompaa työntekijän avulla.

Kirjoittanut: Suvi-Tuuli Lehtinen, sosionomi-opiskelija, Lapin amk

Pako mukavuusalueelta

Noin yhdeksän viikkoa sitten aloitin työharjoittelun Majakassa. Huomasin pian, miten mahtava yhteishenki täällä on, työntekijöiden vaihtuvuudesta huolimatta. Olin kuitenkin lievästi sanottuna hämmentynyt kaikista lyhenteistä. HYTE, VATES, Valikko, PATU, HYVIS, Yhtä köyttä… mistä oikein on kysymys? Hyvin hitaasti – ja samalla hyvin epävarmasti – termit ja verkostojen toiminta alkoivat selkiytyä. Yllätyin siitä, miten monessa Majakka ehtii olla mukana näin pienellä henkilöstöllä.

Kiirettä pitää myös Yhtä köyttä -hankkeessa, jossa tähdätään kylien monipalvelupisteiden luomiseen. Koska hankkeessa on mukana monta kylää, kaikki asiat – kyselyt, kutsut, vierailut ja kehittämissuunnitelmat – tehdään tietysti moneen kertaan. Kylille järjestettiin yhteinen kyläpäiväkin Paakkolassa helmikuun lopulla, jotta he voisivat tutustua toisiinsa ja kuulla, mitä muilla kylillä puuhataan. Töitä hankkeessa riittää jatkossakin, jos sen toinen vaihe käynnistyy suunnitelmien mukaan.

Kiinnostavinta työharjoittelussa oli kyläpäivän suunnittelu, some-kanavien käyttö sekä yhteistyötapaaminen Maaseudun arjen palveluverkosto -hankkeen tiimoilta. Uskon tällaisten tapaamisten motivoivan ihmisiä, jotka tekevät yhteistyötä hankkeen kanssa ja pyrkivät toteuttamaan sitä tahoillaan. Päällimmäisenä mieleeni jäi se, mitä mahdollisuuksia yhteistyöhön kätkeytyy, kun halua ja resursseja löytyy.

Työharjoittelu ei ollut helppo, mutta sitäkin opettavaisempi. Järjestötietopisteen aikojen täyttäminen tuotti hetkittäin tuskaa. Päädyin soittelemaan järjestöjen yhteyshenkilöille ja pyytämään heidän järjestöjään esittelemään toimintaansa järjestötietopisteelle. Minunlaiselleni ujolle ihmiselle tuo tehtävä ei todellakaan ollut helppo.

Havahduin ajatukseen: miksi sen olisi pitänytkään olla helppo? Työharjoittelu, samoin kuin koko elämämme, on itsensä kehittämistä. Kuten olen viisaiden ihmisten kuullut sanovan, me kehitymme ihmisinä vain silloin, kun uskallamme astua mukavuusalueemme ulkopuolelle. Silloin olemme epävarmoja ja haavoittuvaisia, kompastelemme ja kaadumme – mutta silloin kehitymme kaikkein eniten.

 

Aurinkoisia kevätpäiviä toivotellen,

Saana Posio

Sosionomiopiskelija

Helmikuun kuulumisia

Helmikuun lopussa Majakan tiloissa kävi kuhina. Jo toiminnassa olevan nuorten elämänkaariverkoston lisäksi polkaistiin käyntiin lapsiperheiden ja ikääntyvien elämänkaariverkostot sekä järjestöjen palveluverkosto.

Projektipäällikkö Tarja avasi kokouksen ja esitteli järjestöverkostojen tarkoituksen ja tehtävän, josta hän siirtyikin jouhevasti Yhtä köyttä -hankkeen kuulumisiin. Tietotiimin Samuli vei meidät keväällä avattavien järjestötietopalvelun sivujen maailmaan. Seuraavaksi osallistujat pääsivät tositoimiin, kun projektikoordinaattori Anne pyysi heitä kirjoittamaan omenan ja pilven muotoisiin lappuihin toiveita ja odotuksia verkostoon liittyen. Laput kiinnitettiin seinälle ”puuhun” ja käytiin yhdessä läpi. Verkostojen tärkeimpänä tehtävänä pidettiin itse verkostoitumista ja eri tahojen välistä yhteistyötä.

Yhtä köyttä -hanke toimii jatkossa verkostojen koollekutsujana Hyvis-hankkeen päättymisen vuoksi. Tästä on hyvä jatkaa. Kiitos kaikille osallistujille!

Uudet kasvot jatkamaan Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa –hanketta!

Hyvis –hankkeessa on vaihtunut väki, entisten projektityöntekijöiden siirryttyä uusiin tehtäviin. Remmissä on nyt kaksi Huttusta: projektipäällikkönä Leena Huttunen (vas) ja projektikoordinaattorina Jetta Huttunen (oik).

Leena Huttunen on valmistunut tuotantotalousinsinööriksi Kemi-Tornion amk:sta ja hänellä vahva tietotekninen tausta ja kokemusta yrityselämästä. Majakka on Leenalle ennestään tuttu paikka: hän on työskennellyt organisaatiossa aiemmin virtuaalijärjestöhankkeessa. Kolmas sektori ja sen toimintatavat ovat näin tulleet Leenalle tutuiksi.

”Ajattelen kuin insinööri ja haluan tuoda järjestökenttään uudenlaista näkökulmaa. Yritysmaailmassa ja kolmannessa sektorissa on paljon samaa, nk. pehmeän ja kovan ajattelun yhdistäminen hyödyttää järjestötoimijoita toimimaan tehokkaasti yhteiskunnassa.”

Leenalle on vapaa aikanaan tärkeää perheen kanssa vietetty aika. Perheenjäseniä ovat myös kaksi englanninsetteriä, joiden kautta Leena on mukana yhdistystoiminnassa itsekin. ”Se miten paljon hyvinvointia ja osallisuutta vapaaehtoistyö tuottaa tekijöilleen on mittaamaton voimavara.” Leena kuvailee itseään rationaaliseksi optimistiksi. ”Tietotekniikka on ollut aina intohimoni aina. Kun kotitietokoneet tulivat 80-luvulla, hankin heti sellaisen. Näin jo silloin, että tietokoneet tulevat muuttamaan maailmaa, kun digitaalinen teknologia laajentaa ihmisen toimintamahdollisuuksia.”

Leenan tärkeimmät tavoitteet hankkeen projektipäällikkönä on luoda jatkuvuutta meri-lappilaisen järjestökentän työhön nuorten osallisuuden edistämiseksi. ”Haluan nähdä hankkeen tulokset konkreettisena toimintamallina, joka auttaa nuorta elämään tolkkua elämää – myös hankkeen päätyttyä. Olemme luoneet nuorten arjen- ja elämänhallintaan työkaluja ja verkoston, jonka kautta hankkeen tulokset jäävät elämään.” Nuorten elämänkaariverkosto eli nk. NEO-verkosto on ainutlaatuinen kuntarajat ylittävä toimijaverkosto, joka tekee arvokasta työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Leenan työparina on syyskuun alusta aloittanut Jetta Huttunen, joka on valmistunut taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta ja jonka väitöskirja nuorten omaehtoisesta elokuvatuotannosta on esitarkastusvaiheessa Jyväskylän yliopistossa. ”Nuorten osallisuuden kysymykset ovat olleet minulla mukana kaikessa ammatillisessa työskentelyssä niin ammattikorkeakoulun lehtorina kuin tutkijana ja kehittäjänäkin.” Lisäksi Jetta on viestinnän ammattilainen ja tuo tiimiin media-alan osaamistaan.

Hyvinvoinnin lisääminen niin henkilökohtaisella tasolla kuin yhteiskunnassa laajemminkin viehättää Jettaa.  ”Ympäristökysymykset ovat minulle tärkeitä ja olen mukana Lounais-Lapin Vihreissä. Olen myös saanut valtavasti voimaa ja elämänlaatua yhdistystoiminnasta esimerkiksi kuorolaulun kautta ja toimimalla aktiivisesti erilaisissa taide- ja kulttuuriyhdistyksissä.”

Tärkeimmiksi tavoitteikseen Hyvis –hankkeessa Jetta nostaa työpajatoiminnan vahvistamisen ja NEO-verkoston toimijoiden yhteistyön tiivistämisen. ”Haluan tuoda hankkeeseen tietotaitoani nuorison toimintakulttuurista mediakulttuurin piirissä ja hakea uudenlaisia osallistamisen mahdollisuuksia nuorille mediatuotannon kautta”. Myös jatkohankkeen valmistelu kiinnostaa Jettaa. ”Toiminta, jossa suunnitellaan tulevaa ja visioidaan parempaa maailmaa on innostavaa. Uskon, että tutkijan taustastani on hyötyä hankevalmistelussa.”

Leena ja Jetta on toivotettu tervetulleiksi Majakka-tiimiin ja he ovat aloittaneet työnsä täynnä intoa!