TIIMITYÖSKENTELYN TIMANTTI

Majakka ry:n yhteistyöorganisaatio Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen oppilaitosyhteistyöhanke pyysi kirjoitusta Majakan oppilaitosyhteisyöstä hankkeensa julkaisuun. Otimme pyynnön vastaan ja istahdimme Annen, Marikan ja Maaritin kanssa kaffipöytään sitä laatimaan. Muutama tunti puhallettiin yhteen hiileen ja seurauksena tämän kolmikon tiimityöskentelystä hioutui timantti. Nyt ei tarvitse odottaa julkaisun ilmestymiseen asti, tässä teille juttu luettavaksi näin etukäteen, olkaa hyvä :)

Pohjoisen yhteisöjen tuki- Majakka ry avoimena oppimisympäristönä

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry on yhdistysten vuonna 2000 perustama edunvalvonta- ja kehittämisorganisaatio. Majakan varsinaisia jäseniä ovat yhdistykset. Näin kesän 2016 kynnyksellä Majakan jäsenmäärä on 56 yhdistystä ympäri Pohjois-Suomen. Majakan fyysinen toimipiste sijaitsee Kemin keskustassa, mutta yhdistys jalkautuu ahkerasti Meri-Lapin alueella ja palvelee koko Pohjois-Suomen aluetta.

Majakka ry:n tavoitteena on ollut sen perustamisesta lähtien edistää eri toimijoiden yhteistyötä, vahvistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä ja tukea vapaaehtoistoimintaa. Majakan visio on olla innovatiivinen, uudistuva ja rohkea pohjoissuomalainen kansalaistoiminnan vaikuttaja, jonka asema jäsentensä edustajana on tunnustettu ja arvostettu kaikissa sidosryhmissä. Yksi merkittävä sidosryhmä on alueen oppilaitokset.

Majakassa tehdään monen tasoista yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Oppilaitosten edustus on ollut mukana Majakan johtotiimin kautta strategisessa suunnittelusta, hankeyhteistyössä ja käytännönläheisesti ruohonjuuri tasolla esimerkiksi työharjoitteluissa ja tapahtumajärjestelyssä. Oppilaitosyhteistyö juontaa juurensa Majakan alkuvuosiin ja jatkuva vuoropuhelu on mahdollistanut suunnitelmallisen ja kehittämislähtöisen yhteistyön, jota onkin tehty näihin päiviin asti. Yhteistyössä tehdään hankesuunnittelua, yhteisten tapahtumien suunnittelua ja toteutusta, asiantuntijuuden vaihtoa, koulutuksia sekä opettajien työelämäpäivityksiä.

Opiskelijoiden rooli Majakassa on ollut merkittävä heti perustamisesta asti. Opiskelijat tuovat uutta tietoa, haastavat ajattelemaan uudella tavalla ja tuovat raikkaan tuulahduksen arkeen. Majakalle on tehty myös monia opinnäytetöitä, joiden kautta on tuotettu uutta järjestötietoa sekä tietoa on kerätty ja tuotettu myös oppimistehtävien kautta. Opiskelijoita on ollut harjoittelussa Majakalla tämän kuudentoista vuoden taipaleen aikana lähes 50. Majakka on mahdollistanut työelämätaitojen harjaannuttamista mm. sosionomi, yhteisöpedagogi, merkonomi ja datanomi opiskelijoille. Opiskelijoilta on saatu palautetta, että Majakassa saa tehdä oikeita töitä, saa tietoa vapaaehtoiskentän moninaisuudesta ja mahdollisuuksista sekä yleensä kolmannen sektorin yhteiskunnallisesta roolista. Harjoittelussaan opiskelijat tutustuvat järjestökenttään ja verkostot laajenevat.

Tulevaisuudessa yhdistysten ja oppilaitosten yhteistyötä tulee tiivistää entisestään. Keinoina tähän toteutetaan suunnitelmallisesti Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategian tavoitteita, joita oppilaitosyhteistyön saralla on; tehostaa järjestö-oppilaitosyhteistyön kehittäjäverkoston toimintaa, laatia oppilaitosyhteisyön toimintasuunnitelma, kehittää järjestöjen toimintaa avoimina oppimisympäristöinä sekä tehostaa järjestöjen ja oppilaitosten välistä hankeyhteistyötä. Konkreettisesti loppuvuoden suunnitelmissa on mm. toteuttaa yhteistyössä järjestömessut, vapaaehtoistoimijoiden virkistysiltapäivä sekä ensiaputaitojen koulutus järjestötoimijoille. Lisäksi syksyllä aloittava sosionomi opiskelija tuo sykettä ja luovaa otetta Majakan loppuvuoteen. Vuosien saatossa oppimis,- työ,- ja toimintaympäristöt ovat muuttuneet, yhteistyö on löytänyt vakaan perustan jossa kokeilukulttuurille ja innovoinnille on tilaa. Kokonaisuudessaan oppilaitosyhteistyö voimaannuttaa ja elävöittää Majakan toimintaa alueella.

Advertisement

Järjestötoiminta nuoren silmin

Sosionomiopintoihini kuuluva yhdeksän viikon harjoittelu on kulunut vauhdilla. Näiden viikkojen aikana ihastuin Ylitornioon ja järjestöistä nousevaan me-henkeen, ja Meri-Lapin järjestökenttä näyttäytyi minulle aivan uudella tavalla kaiken touhuamisen keskellä. Parhaiten järjestöissä toimiviin ihmisiin tutustui tapahtumia järjestettäessä, sillä yhdessä tekeminen oli mitä parhain tapa tulla tutuiksi toistensa kanssa. Innostuin niin herkästi kaikesta siitä, missä sain olla mukana. Majakalla töitä tehdessään saa olla oikea jokapaikanhöylä, mikä on kaltaiselleni tarmokkaalle ihmiselle mieluisin tapa toimia. Kerkesin olla mukana toteuttamassa Unelmien liikuntapäivää, matkaa Kumppanuuskeskukseen sekä erinäisiä messuja ja esittelytilaisuuksia Majakalla. Parhaimpia hetkiä harjoittelun aikana olivatkin ne, kun pääsin kohtaamaan kymmenittäin alueen kahdesta tuhannesta järjestöistä. Ihmisiä kohdatessa paljastuu kaikkea sellaista uutta, mitä ei koskaan tulisi itse edes ajatelleeksi. Siinä piilee yhteistyön voiman salaisuus.

Suomalaiset ovat omalla tavallaan järjestökansaa. Lähes jokainen tuntee jonkun, joka toimii vapaaehtoisena tai on ainakin jonkin järjestön kannatusjäsen. Useimmilla järjestötoimijoilla, kuten myös minulla, on tapana olla mukana monenlaisessa toiminnassa yhtä aikaisesti. Vapaaehtoistoimintaa tehdessä ei lasketa minuutteja, ja vaikka järjestökentällä toimiessa kuluukin helposti aikaa, ei se ole koskaan hukkaan heitettyä. Jokainen järjestötoimintaan käytetty minuutti on arvokas niin myös itsensä kuin kaikkien muidenkin kansalaisten kannalta. Mielestäni hyvinvoinnin kannalta merkityksellisintä onkin se, että on mahdollisuus käyttää aikaansa mielekkäällä tavalla ja tehdä juuri sitä, missä kokee olevansa hyvä ja tarpeellinen. Hyvinvointia Meri-Lapissa yhteistyöllä -hankkeeseen osallistuessani sainkin olla mukana luomassa mahdollisuuksia niin yksilöille kuin yhteisöillekin osallistua heille mielekkääseen toimintaan. Mahdollisuudet toimintaan ovat jo olemassa, mutta enää tarvitaan sillanrakentajia toimijoiden välille. Sitä varten Majakka on olemassa.

Nykyhetken kartoittaminen on tärkeää, jotta tiedetään millä tavalla ihmisiä voidaan saattaa järjestöjen pariin. Toimiminen ihmisten parissa vaatiikin kuulevia korvia ja näkeviä silmiä, jotta pystytään tunnistamaan ihmisten aitoja tarpeita. Vapaaehtoisuus tai järjestötoiminta ei ole enää samanlaista kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten. Toimintaa luonnehtii usein projektinomaisuus ja lyhytaikainen sitoutuminen tekemiseen, mikä vaatii myös järjestökentältä kykyä reagoida uudenlaiseen jäsenyyteen. Kuinka helppoa on tänä päivänä lähteä mukaan toimintaan? Kynnys osallistumiseen kasvaa sitä myötä, mitä enemmän sitoutumista ja vastuuta toiminta edellyttää.  Toisaalta sitoutuminen toimintaan voi toimia eräänlaisena juurruttamisen keinona. Muuttaessani paikkakunnalle opiskelujen perässä olin heti etsimässä itselleni yhteisöä, johon kuulua. Kaikkeen toimintaan ei pääse noin vain mukaan, vaan tieltä on joskus raivattava paljonkin esteitä. Kaikilla ihmisillä ei ole samanlaista tahtoa ja halua lähteä mukaan järjestötoimintaan, vaan hetkellinen motivaatio voi olla pian tiessään välillisen tai välittömän torjumisen jälkeen. Sen vuoksi järjestöissä toimiessaan onkin kysyttävä kaikilta ja erityisesti itseltään, että kuinka helppoa olisi jonkin ulkopuolisen tulla mukaan toimintaan. Onko meille varmasti jokainen halukas tervetullut? Miten uudet ihmiset otetaan vastaan? Mikä muuttuu, kun riveihin astuu uusi jäsen?

Monesti järjestöihin kaivataankin uusia jäseniä toiminnan uudistamiseksi. Meissä kuitenkin herkästi herää vastarinta silloin, kun vanhan ja vakiintuneen toimintatavan tilalle ehdotetaan jotain uutta. Innostuminen ja uusin silmin näkeminen ovat kuitenkin taitoja, joita on mahdollista oppia. Eihän koko järjestöä tarvitse pistää saman tien uusiksi, vaikka päätettäisiinkin tehdä asioita toisin. Ja mikäli vanhassa vara parempi on aina mahdollista palata tekemään asioita tutulla ja turvallisella tavalla. Toimintaan voi kuitenkin saada nostetta kun päättää tehdä asioita totutusta poiketen. Sen sijaan, että pyrkisi toimimaan kaiken kattavasti, voikin välillä keskittyä katsomaan sitä, mitä tapahtuu juuri tällä hetkellä ympärillä. Ehkäpä voisi pyytää jotain tuttuaan tutustumaan omaan toimintaansa tai kysyä, haluaisiko kaverin edustama järjestö lähteä mukaan seuraavaksi järjestettävään tapahtumaan. Kokeilemalla ainoastaan voidaan löytää ne toiminnan muodot, jotka palvelevat järjestötoimijoita parhaiten. Ja mikäli järjestöt eivät ole ennestään tuttuja ei ole edes mahdollista haaveilla kaikesta siitä, mitä yhdessä voitaisiin saada aikaiseksi. Uutta mietittäessä ei voida kulkea samoilla vanhoilla urilla, vaan joskus onkin poikettava totutusta ja kokeiltava asioita uudella tavalla. Aina ei välttämättä onnistuta, mutta monenlaisia kokemuksia tarvitaan ideoiden jalostamiseen.

Ennen kesälomalle siirtymistä haluan kiittää kaikkia niitä, joiden kanssa sain tehdä arvokasta työtä yhdessä. Majakalta lähden vahvuuteni tuntien ja rohkeampana kuin koskaan. Omat verkostoni ovat vahvistuneet ja koen, että pystyn myös jatkossa tarjoamaan paljon järjestökentälle. Tulkaamme siis tutuiksi myös jatkossa ja toivon mukaan jatkamme yhdessä tekemistä myös tästä lähtien!

Helena Jaakola

On aika kiittää

 

Vuosi lähenee loppuaan ja niin myös meidän työpäivämme Majakassa.

Haluamme kiittää kaikkia yhdistyksiä, yhteistyökumppaneita sekä muita valloittavia ihmisiä kuluneesta vuodesta. Vuoden aikana olemme tutustuneet moniin ihmisiin ja saaneet auttaa sekä tukea yhdistyksiä heidän arjessaan. Olemme olleet mukana monenlaisissa verkostoissa ja toimineet tämän työn aikana monenlaisissa rooleissa kuuntelijan ja kehittäjän välillä.

Muistamme monenlaisia kohtaamisia. Ensimmäisenä tulee mieleemme Lankakeräryhmä, joka aloitettiin kahden aktiivisen kutojan voimin ja yhtäkkiä ryhmässä onkin yli kaksikymmentä henkeä. Kyllä siinä ryhmäläiset hieraisivat silmiään ja katselivat pullistuvia seiniä. Mielessämme on myös monet hyvät kahvipöytäkeskustelut ihmisten kanssa niin yhdistystoiminnan kiemuroista kuin esimerkiksi ruuanlaitosta. Ei sillä aiheella niin väliä, kunhan saa raatailla. Monet tapahtumat nostavat esiin hyviä muistoja ja tottakai kehittämisen paikkojakin, sillä aina löytyy parannettavan varaa. Olisihan näitä tarinoita kerrottavaksi ja muisteltavaksi.

Nyt meidän on aika ottaa vastaan uusia haasteita ja siirtyä eteenpäin.

 

Sini ja Niina kiittää, kumartaa ja pokkaa

uutta päin on nyt käännetty nokkaa.

Kiitokset teille ystävät, toverit ja tutut,

joiden kanssa on jaettu monenlaiset jutut.

Eikä kylillä tarvitse piilossa lymyillä,

kun tullaan vastaan voidaan kai reilusti hymyillä!

Saapi edelleen kuulumisia vaihtaa,

yhteydenottoa ei tarvitse turhaan kaihtaa.

Muistot menneistä siis reppuuni pakkaan

sen hieman haikeana selkääni nakkaan

ja toivon, että saatte aina kulkea aurinkoista puolta

pitäkäähän ihmiset itsestänne huolta!

Kuukauden jäsenyhdistys – Yhdessä ry

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry nostaa kuukausittain esiin jonkin jäsenyhdistyksistään. Marraskuun 2015 jäsenyhdistys on Yhdessä ry.

Mielenterveysviikkoa vietetään 16.–22.11. Mielenterveysviikkoa on vietetty jo vuodesta 1974 aina marraskuun lopulla. Viikon aikana nostetaan esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuodaan esille epäkohtia, tehdään parannusehdotuksia ja pyritään vaikuttamaan asenteisiin. Mielenterveysviikon teemana on tällä kertaa Jokaisella on oikeus mielen hyvinvointiin.

Mielenterveysviikon aikana Mielenterveyden keskusliitto ja sen 160 jäsenyhdistystä järjestävät eri puolilla Suomea tapahtumia ja tempauksia. Luvassa on muun muassa seminaareja, mielenterveyskävelyjä, iltamia, konsertteja ja lausuntailtoja.

Tustustu Yhdessä ry:n toimintaan:

Kuukauden jäsenyhdistys – Keminseudun Reuma ry

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry nostaa kuukausittain esiin jonkin jäsenyhdistyksistään. Lokakuun 2015 jäsenyhdistys on Keminseudun Reuma ry. Valtakunnallista reumaviikkoa vietetään 11.-18.10. Suomen Reumaliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat viettäneet reumaviikkoa 1940-luvulta lähtien. Vuoden toimintateema ja reumaviikon teema on tällä kertaa Liikkeestä hyvinvointia.

Reumaviikon kunniaksi Majakka haluaa esitellä paikallisen reumayhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen toiminnasta kertoo puheenjohtaja Kalevi Lampinen.

Tustustu Keminseudun Reumaan:

Meri-Lapin vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on alkanut!

Meri-Lapin vapaaehtoisverkosto kokoontui ensimmäisen kerran Majakkatalossa 8.4.2015. Paikalla oli edustajia eri alojen yhdistyksistä, kuten liikunta-, potilas – ja nuorisojärjestöistä.

Verkoston tarkoituksena on kehittää vapaaehtoistoimintaa ja saada muilta toimijoilta vertaistukea, vaikuttaa yhteiskunnallisesti ja jakaa tietoa, nostaa vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja lisätä ymmärrystä, kehittää yhteistyötä sektorirajat ylittävästi, kehittää koulutusta, markkinointia ja uusia vapaaehtoistoiminnan muotoja.

Keskustelimme paljon yhdistystoiminnassa ilmenevistä epäkohdista ja pohdimme, kuinka yhdistysten arkea voisi helpottaa ja toimintaa tuoda näkyvämmäksi. Ajatuksia herätti erityisesti järjestötyöllistäminen, yhdistyksien yhteinen vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus, järjestökummitoiminta, kouluttajapankki, yhdistysten yhteinen virkistäytyminen sekä uudenlaiset internet-sivut, joista löytäisi alueen vapaaehtoistoiminnan tehtävät.

Lähdimme miettimään, mitä asioita ryhmä lähtee jatkossa työstämään. Vallitsevat teemat ovat koulutuksen kehittäminen, viestintä ja markkinointi sekä vapaaehtoisten jaksaminen, joista seuraavassa kokouksessa keskustelemme tarkemmin. Verkosto on mukana valtakunnallisten Kohtaamispaikkapäivien 2016 suunnittelussa, jotka järjestetään ensi vuonna Meri-Lapissa. Verkoston tehtävänä on pohtia, miten tapahtumassa saadaan merilappilaisuus näkymään.

Verkosto toteuttaa valtakunnallista vapaaehtoistoiminnan kehittäjäverkoston toteutussuunnitelmaa, mutta merilappilaisesta näkökulmasta. Meri-Lapin vapaaehtoistoiminnan kehittäjäryhmän alla toimii nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittäjäryhmä, josta voidaan ammentaa ajatuksia puolin ja toisin.

Meri-Lapin vapaaehtoisverkostoon ovat tervetulleita kaikki yhdistystoimijat Meri-Lapin alueelta! Seuraavan kerran verkosto kokoontuu Torniossa 6.5 klo 13–15.

Yhdessä innostuen ja kehittäen vapaaehtoistoimintaa

Alkuvuoden aikana olen ollut muutaman kerran radiossa puhumassa Lankakerä-ryhmästämme, mutta myös keskustelemassa merilappilaisesta vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoistoiminta on herättänyt myös keskustelua siitä, mistä aktiivisten vapaaehtoistoimijoiden uupuminen johtuu. Sanotaan, että ihmiset eivät lähde yhdistystoimintaan eivätkä vapaaehtoisiksi. Toisaalta taas puhutaan, että yhdistystoiminnan byrokraattisuus ja uudenlaisten, kiinnostavien vapaaehtoistoiminnan muotojen puuttuminen karkottaa kiinnostuneet. Tiedonpuute puolin ja toisin ei myöskään helpota tilannetta. Syitä on useita, joita voidaan pitää seurauksina ja seurauksia puolestaan syinä. Lopputulos on kuitenkin sama: vapaaehtoistoimijoita ei ole tarpeeksi.

Pirkko Hakkarainen kertoi artikkelissaan ”Vapaaehtoistoiminta Suomessa”, että tilastoihin perustuen eniten vapaaehtoistyötä tehdään kulttuurin ja liikunnan parissa. Samaisessa artikkelissa viitattiin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry tekemään tutkimukseen, jonka mukaan joka kolmas 15–74- vuotiaista oli osallistunut vapaaehtoistoimintaan vuosina 2001 ja 2000. Vapaaehtoistoimintaa siis tehdään ja suomalaiset ovat kiinnostuneita vapaaehtoisuudesta. Vapaaehtoistoiminta perustuu haluun tehdä hyvää itseä kiinnostavien asioiden puitteissa. Vapaaehtoistoimintaa on niin monen erilaista kuin on tekijääkin, sillä jokainen toimii vapaaehtoisena omalla persoonallaan ja sellaisissa tehtävissä, jotka kiinnostavat.

Miten saisimme merilappilaiset kiinnostumaan alueemme vapaaehtoistoiminnasta ja kokeilemaan toimintaa yhdistyksissä? Mitä yhdistykset voisivat tarjota alueemme ihmisille, jotka kiinnostuvat yhdistystoiminnasta? Entä, miten vastaamme ihmisille, jotka haluavat tehdä vapaaehtoistyötä, mutta eivät sitoutua yhdistykseen? Meillä on vielä vapaaehtoistoiminnassa paljon pohdittavaa ja kehitettävää, mutta yhdessä yhdistystoimijoiden, vapaaehtoisten ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden kanssa voimme viedä asioita eteenpäin.

Järjestämme Järjestöbrunsseja Meri-Lapin kunnissa maalis-huhtikuun aikana. Pohditaan yhdessä, mitä voisimme tehdä merilappilaisen järjestökentän ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Jos nämä asiat kiinnostavat, olet yhdistystoimija tai yhteistyökumppani, olet tervetullut keskustelemaan! Meri-Lapin VALIKKO-verkosto aloittaa toimintansa myös kevään aikana. Verkostoon ovat tervetulleita kaikki vapaaehtoistoimintaa ohjaavat ja koordinoivat. VALIKOn kokoontumisajat tiedotetaan myöhemmin!

 

Sini Hölttä / Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori

 

Katso Järjestöbrunssien paikat, aikataulut ja ilmoittautumisohjeet: www.jarjestotietopalvelu.fi 

Tutustu myös Meri-Lapin Kansalaisjärjestöstrategiaan tästä.