Järjestöblogi


Jätä kommentti

Järjestötoiminta nuoren silmin

Sosionomiopintoihini kuuluva yhdeksän viikon harjoittelu on kulunut vauhdilla. Näiden viikkojen aikana ihastuin Ylitornioon ja järjestöistä nousevaan me-henkeen, ja Meri-Lapin järjestökenttä näyttäytyi minulle aivan uudella tavalla kaiken touhuamisen keskellä. Parhaiten järjestöissä toimiviin ihmisiin tutustui tapahtumia järjestettäessä, sillä yhdessä tekeminen oli mitä parhain tapa tulla tutuiksi toistensa kanssa. Innostuin niin herkästi kaikesta siitä, missä sain olla mukana. Majakalla töitä tehdessään saa olla oikea jokapaikanhöylä, mikä on kaltaiselleni tarmokkaalle ihmiselle mieluisin tapa toimia. Kerkesin olla mukana toteuttamassa Unelmien liikuntapäivää, matkaa Kumppanuuskeskukseen sekä erinäisiä messuja ja esittelytilaisuuksia Majakalla. Parhaimpia hetkiä harjoittelun aikana olivatkin ne, kun pääsin kohtaamaan kymmenittäin alueen kahdesta tuhannesta järjestöistä. Ihmisiä kohdatessa paljastuu kaikkea sellaista uutta, mitä ei koskaan tulisi itse edes ajatelleeksi. Siinä piilee yhteistyön voiman salaisuus.

Suomalaiset ovat omalla tavallaan järjestökansaa. Lähes jokainen tuntee jonkun, joka toimii vapaaehtoisena tai on ainakin jonkin järjestön kannatusjäsen. Useimmilla järjestötoimijoilla, kuten myös minulla, on tapana olla mukana monenlaisessa toiminnassa yhtä aikaisesti. Vapaaehtoistoimintaa tehdessä ei lasketa minuutteja, ja vaikka järjestökentällä toimiessa kuluukin helposti aikaa, ei se ole koskaan hukkaan heitettyä. Jokainen järjestötoimintaan käytetty minuutti on arvokas niin myös itsensä kuin kaikkien muidenkin kansalaisten kannalta. Mielestäni hyvinvoinnin kannalta merkityksellisintä onkin se, että on mahdollisuus käyttää aikaansa mielekkäällä tavalla ja tehdä juuri sitä, missä kokee olevansa hyvä ja tarpeellinen. Hyvinvointia Meri-Lapissa yhteistyöllä -hankkeeseen osallistuessani sainkin olla mukana luomassa mahdollisuuksia niin yksilöille kuin yhteisöillekin osallistua heille mielekkääseen toimintaan. Mahdollisuudet toimintaan ovat jo olemassa, mutta enää tarvitaan sillanrakentajia toimijoiden välille. Sitä varten Majakka on olemassa.

Nykyhetken kartoittaminen on tärkeää, jotta tiedetään millä tavalla ihmisiä voidaan saattaa järjestöjen pariin. Toimiminen ihmisten parissa vaatiikin kuulevia korvia ja näkeviä silmiä, jotta pystytään tunnistamaan ihmisten aitoja tarpeita. Vapaaehtoisuus tai järjestötoiminta ei ole enää samanlaista kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten. Toimintaa luonnehtii usein projektinomaisuus ja lyhytaikainen sitoutuminen tekemiseen, mikä vaatii myös järjestökentältä kykyä reagoida uudenlaiseen jäsenyyteen. Kuinka helppoa on tänä päivänä lähteä mukaan toimintaan? Kynnys osallistumiseen kasvaa sitä myötä, mitä enemmän sitoutumista ja vastuuta toiminta edellyttää.  Toisaalta sitoutuminen toimintaan voi toimia eräänlaisena juurruttamisen keinona. Muuttaessani paikkakunnalle opiskelujen perässä olin heti etsimässä itselleni yhteisöä, johon kuulua. Kaikkeen toimintaan ei pääse noin vain mukaan, vaan tieltä on joskus raivattava paljonkin esteitä. Kaikilla ihmisillä ei ole samanlaista tahtoa ja halua lähteä mukaan järjestötoimintaan, vaan hetkellinen motivaatio voi olla pian tiessään välillisen tai välittömän torjumisen jälkeen. Sen vuoksi järjestöissä toimiessaan onkin kysyttävä kaikilta ja erityisesti itseltään, että kuinka helppoa olisi jonkin ulkopuolisen tulla mukaan toimintaan. Onko meille varmasti jokainen halukas tervetullut? Miten uudet ihmiset otetaan vastaan? Mikä muuttuu, kun riveihin astuu uusi jäsen?

Monesti järjestöihin kaivataankin uusia jäseniä toiminnan uudistamiseksi. Meissä kuitenkin herkästi herää vastarinta silloin, kun vanhan ja vakiintuneen toimintatavan tilalle ehdotetaan jotain uutta. Innostuminen ja uusin silmin näkeminen ovat kuitenkin taitoja, joita on mahdollista oppia. Eihän koko järjestöä tarvitse pistää saman tien uusiksi, vaikka päätettäisiinkin tehdä asioita toisin. Ja mikäli vanhassa vara parempi on aina mahdollista palata tekemään asioita tutulla ja turvallisella tavalla. Toimintaan voi kuitenkin saada nostetta kun päättää tehdä asioita totutusta poiketen. Sen sijaan, että pyrkisi toimimaan kaiken kattavasti, voikin välillä keskittyä katsomaan sitä, mitä tapahtuu juuri tällä hetkellä ympärillä. Ehkäpä voisi pyytää jotain tuttuaan tutustumaan omaan toimintaansa tai kysyä, haluaisiko kaverin edustama järjestö lähteä mukaan seuraavaksi järjestettävään tapahtumaan. Kokeilemalla ainoastaan voidaan löytää ne toiminnan muodot, jotka palvelevat järjestötoimijoita parhaiten. Ja mikäli järjestöt eivät ole ennestään tuttuja ei ole edes mahdollista haaveilla kaikesta siitä, mitä yhdessä voitaisiin saada aikaiseksi. Uutta mietittäessä ei voida kulkea samoilla vanhoilla urilla, vaan joskus onkin poikettava totutusta ja kokeiltava asioita uudella tavalla. Aina ei välttämättä onnistuta, mutta monenlaisia kokemuksia tarvitaan ideoiden jalostamiseen.

Ennen kesälomalle siirtymistä haluan kiittää kaikkia niitä, joiden kanssa sain tehdä arvokasta työtä yhdessä. Majakalta lähden vahvuuteni tuntien ja rohkeampana kuin koskaan. Omat verkostoni ovat vahvistuneet ja koen, että pystyn myös jatkossa tarjoamaan paljon järjestökentälle. Tulkaamme siis tutuiksi myös jatkossa ja toivon mukaan jatkamme yhdessä tekemistä myös tästä lähtien!

Helena Jaakola


Jätä kommentti

On aika kiittää

 

Vuosi lähenee loppuaan ja niin myös meidän työpäivämme Majakassa.

Haluamme kiittää kaikkia yhdistyksiä, yhteistyökumppaneita sekä muita valloittavia ihmisiä kuluneesta vuodesta. Vuoden aikana olemme tutustuneet moniin ihmisiin ja saaneet auttaa sekä tukea yhdistyksiä heidän arjessaan. Olemme olleet mukana monenlaisissa verkostoissa ja toimineet tämän työn aikana monenlaisissa rooleissa kuuntelijan ja kehittäjän välillä.

Muistamme monenlaisia kohtaamisia. Ensimmäisenä tulee mieleemme Lankakeräryhmä, joka aloitettiin kahden aktiivisen kutojan voimin ja yhtäkkiä ryhmässä onkin yli kaksikymmentä henkeä. Kyllä siinä ryhmäläiset hieraisivat silmiään ja katselivat pullistuvia seiniä. Mielessämme on myös monet hyvät kahvipöytäkeskustelut ihmisten kanssa niin yhdistystoiminnan kiemuroista kuin esimerkiksi ruuanlaitosta. Ei sillä aiheella niin väliä, kunhan saa raatailla. Monet tapahtumat nostavat esiin hyviä muistoja ja tottakai kehittämisen paikkojakin, sillä aina löytyy parannettavan varaa. Olisihan näitä tarinoita kerrottavaksi ja muisteltavaksi.

Nyt meidän on aika ottaa vastaan uusia haasteita ja siirtyä eteenpäin.

 

Sini ja Niina kiittää, kumartaa ja pokkaa

uutta päin on nyt käännetty nokkaa.

Kiitokset teille ystävät, toverit ja tutut,

joiden kanssa on jaettu monenlaiset jutut.

Eikä kylillä tarvitse piilossa lymyillä,

kun tullaan vastaan voidaan kai reilusti hymyillä!

Saapi edelleen kuulumisia vaihtaa,

yhteydenottoa ei tarvitse turhaan kaihtaa.

Muistot menneistä siis reppuuni pakkaan

sen hieman haikeana selkääni nakkaan

ja toivon, että saatte aina kulkea aurinkoista puolta

pitäkäähän ihmiset itsestänne huolta!

christmas-bauble-15738_1280


Jätä kommentti

Harjoittelussa VET-tiimissä

Olen sosionomi opiskelija Eila Palokangas Lapin Ammattikorkeakoulusta ja suoritin Majakassa organisaatio harjoittelun, joka oli viimeinen työharjoittelu ennen valmistumistani. Olen uudelleenkoulutuksessa työtapaturman jälkeen. Uuden uran aloittaminen sosiaalipuolella on haastavaa, mutta samalla mielenkiintoista. Itse olen suuntautunut opinnoissani yhteisö- ja perusturvaan, lisäksi olen käynyt kursseja lastensuojelun puolelta.

Harjoittelujaksoni Majakassa kesti yhdeksän viikkoa jonka vietin tiiviisti vapaaehtoistoiminnan tiimin mukana. Kävimme tutustumassa mm. Haaparannalla perheiden talolla eli Haparanda Familjens Husilla, sekä suunnittelimme Meri-Lapin vapaaehtoistoimintaa erinäisissä palavereissa ja verkostotapaamisissa. Harjoittelun ajalta mieleen on painunut parhaiten Tornion toimijatreffit ja Järjestömessut. Verkostoitumiseen suunnatut Tornion toimijatreffit sattuivat heti ensimmäiselle harjoittelupäivälleni ja Järjestömessuilla pääsi tutustumaan useisiin eri yhdistyksiin. Tässä harjoittelussa sain paljon tietoa eri yhdistyksistä, Majakan toiminnasta, sekä eri verkostoista joita voin hyödyntää myöhemmin työelämässäni.

Tulevaisuudessa haluaisin tehdä työtä kolmannella sektorilla yhdistysmaailmassa. Itse teen vapaaehtoistyötä lasten harrastusten kautta ja nyt olisi tarkoitus liittyä pariin yhdistykseen, sekä käydä ensi keväänä vapaaehtoiskoulutus jonka järjestää Suomen mielenterveysseura.

Kiitoksia koko Majakan väelle, että sain harjoitella työyhteisössänne sekä hyvää joulun odotusta kaikille!

Terveisin Eila

Maisema


Jätä kommentti

Kuukauden jäsenyhdistys – Yhdessä ry

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry nostaa kuukausittain esiin jonkin jäsenyhdistyksistään. Marraskuun 2015 jäsenyhdistys on Yhdessä ry.

Mielenterveysviikkoa vietetään 16.–22.11. Mielenterveysviikkoa on vietetty jo vuodesta 1974 aina marraskuun lopulla. Viikon aikana nostetaan esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuodaan esille epäkohtia, tehdään parannusehdotuksia ja pyritään vaikuttamaan asenteisiin. Mielenterveysviikon teemana on tällä kertaa Jokaisella on oikeus mielen hyvinvointiin.

Mielenterveysviikon aikana Mielenterveyden keskusliitto ja sen 160 jäsenyhdistystä järjestävät eri puolilla Suomea tapahtumia ja tempauksia. Luvassa on muun muassa seminaareja, mielenterveyskävelyjä, iltamia, konsertteja ja lausuntailtoja.

Tustustu Yhdessä ry:n toimintaan:


Jätä kommentti

Kuukauden jäsenyhdistys – Keminseudun Reuma ry

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry nostaa kuukausittain esiin jonkin jäsenyhdistyksistään. Lokakuun 2015 jäsenyhdistys on Keminseudun Reuma ry. Valtakunnallista reumaviikkoa vietetään 11.-18.10. Suomen Reumaliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat viettäneet reumaviikkoa 1940-luvulta lähtien. Vuoden toimintateema ja reumaviikon teema on tällä kertaa Liikkeestä hyvinvointia.

Reumaviikon kunniaksi Majakka haluaa esitellä paikallisen reumayhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen toiminnasta kertoo puheenjohtaja Kalevi Lampinen.

Tustustu Keminseudun Reumaan:


Jätä kommentti

Hiljaiset miehet astuvat esiin

Majakkatalon käytävällä on eräs tavallinen työhuone muiden työhuoneiden vieressä. Vain hillitty näppäimien napsutus kuuluu käytävälle, porinaa ei juurikaan kuulu. Se on hiljaisten miesten huone. Työhuoneen ovi on kutsuvasti avoinna, kuin odottaen kävijää. Siellä ahertaa Majakan tietotiimi päivittäen ja kehittäen yhdistysten kotisivuja, suunnitellen sivustopäivityksiä tai ratkoen asiakkaan tietoteknistä ongelmaa.

Tietotiimi on ollut osa Majakan työyhteisöä ja organisaatiota vuodesta 2008. Ryhmä tekee työtä taustalla, huolehtien ja turvaten Majakan arkipäiväisen tietoteknisen toiminnan sujuvuuden. Harvemmin tietotiimin jäsenet astuvat esiin työhuoneestaan, mutta ovat aina valmiina tarjoamaan tukeansa ongelmatilanteissa.

Majakan tietotiimi koostuu osin tutuista, osin uusista kasvoista. Ryhmää vetää pisimpään mukana roikkunut Mikko Kaltiola, joka palvelee asiakkaita erilaisissa IT-tukiasioissa ja päivittää Järjestötietopalvelua varmoin ottein. Viimeisimpänä tietotiimin vahvuuteen astuneen Timo Pesosen vastuulla asiakaspalvelutyön ohessa on Majakan verkkosivujen kehitys. Heitä monien toimien työssä avustaa monitoimimies Ari Eriksson.

Tietotekniikan osaajaryhmän lisäksi huoneessa majailee Majakan viestinnällinen keskus. Janne Hallikaisen kautta sinkoilee yhdistysten tiedotteita tasaiseen tahtiin lisättäväksi Järjestötietopalveluun. Samalla Janne miettii keinoja järjestöviestinnän kehittämiseksi.

Työnjohdolla voi olla joskus haasteita toimenkuvien jakamisessa.

Työnjohdolla voi olla joskus haasteita toimenkuvien jakamisessa.

 

Mitä kaikkea Majakan tietotiimi tekee?

Vastaus on yksinkertainen, monenlaista. Ryhmä huolehtii kansalaistoiminnan keskus Majakan tietotekniikan toimivuudesta, olipa sitten kyseessä työntekijöiden tietokoneet tai puhelimet, tilanvuokraajien nettiyhteydet, kokousvieraiden PowerPoint –ongelmat, tai Majakan videoneuvottelulaitteet.

Tietotiimi ohjaa ja opastaa talon toimijoita kaikenlaisissa tietoteknisissä ongelmissa, toimisto-ohjelmien käytöstä kopiokoneen tulostusongelmiin.

Aikaa kiireen keskellä

Vaikka Tietotiimin huoneessa vallitsee pääsääntöisesti hiljaisuus, ei tekemisestä ole puutetta. Syksy on ollut kiireinen erinäisten kehitys- ja muutosprojektien keskellä. Näppäimistön naputus on ollut huoneessa taukoamaton. Samalla useiden yhdistysten toiminta on käynnistynyt ansaitun kesätauon jälkeen ja Järjestötietopalvelun tapahtumakalenteria päivitetään lähes jatkuvalla syötöllä. Kiireestä huolimatta ryhmäläisillä on aina aikaa ojentaa auttava käsi avun tarvitsijoille.

Mikäli sinulla tai yhdistykselläsi menee sormi suuhun tietoteknisten ongelmien edessä, niin älä epäröi olla yhteydessä osaajiimme. Ratkomme ongelmat, vaikka täydessä hiljaisuudessa.


Jätä kommentti

Tornion toimijatapaamisessa lapset ja lapsiperheet keskiössä

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry, Tornion Perheiden Talo ry, Tornion seurakunta ja Tornion kaupunki järjestivät yhteistyössä viime viikolla Tornion seurakunnan tiloissa toimijatapaamisen, jossa lapsien ja lapsiperheiden parempi huominen oli ideariihen keskiössä.

Tilaisuuden alussa kuultiin Tornion kaupungin Perheille parasta, sekä Majakan Yhtä köyttä –hankkeista. Lisäksi Perheiden talo tutustutti kuulijat toimintaansa.

Esittelyiden jälkeen paikalle saapunut suunnittelutyöryhmä jakautui pohtimaan millaisia kehitystarpeita, tai ongelmakohtia lapsien, lapsiperheiden ja nuorten päivittäisestä elämästä löytyy ja mitä niiden hyväksi voitaisiin tehdä.

Toimijatapaaminen tarjosi aktiivista keskustelua ja uusia ideoita kohderyhmän arjen tukemiseen. Paikalle oli saapunut monipuolinen suunnitteluryhmä pohtimaan muun muassa yhdistys – kunta yhteistyötä, sekä suunnittelemaan yhdistysten välistä yhteistyömahdollisuutta lapsien ja lapsiperheiden tukemisen kehittämiseksi.

Ryhmissä ideat sinkoilivat, puhe soljui ja olemassa olevat toimintamallit saivat uusia sisältöjä. Erityisesti, vastikään uutiskynnyksenkin rikkonut, lasten ja nuorten yksinäisyys nostettiin vahvasti esille ryhmätyöskentelyn aikana. Eri toimijoiden tarjoamat mahdollisuudet saivat ryhmissä päät raksuttamaan myös oman toiminnan kehittämiseksi. Pienryhmien työskentelyä tarkkaillessa huomasi, että alueella on selkeästi halua kehittää lapsiperheille tarjottavia palveluja. Aktiivinen ote keskusteluryhmissä toi kaikkien toimijoiden ideat esille. Samalla yhteistyömahdollisuudet alueen toimijoiden kesken paranivat ja laajalla toimijakentällä kehittämisen mahdollisuudet monipuolistuvat.

Tornion toimijatapaamisessa ideoitiin lapsien, lapsiperheiden ja nuorten voimavaroja lisäävää toimintaa.

Tornion toimijatapaamisessa ideoitiin lapsien, lapsiperheiden ja nuorten voimavaroja lisäävää toimintaa.

Vastassa myös ongelmia

Kuten useasti aiemminkin vastaavissa tapaamisissa suunnittelutyön ohella tiedostettiin toimintamallien ongelmakohdat. Erityisesti yhdistysten kohdalla resurssit ovat usein vaatimattomat ja työtä on paljon. Resurssiongelmissa vedottiin kuntien yhdistyksille osoittamien tukikäytäntöjen järkeistämiseen.

Yhdistysväen keskuudessa toivottiin myös, että kuntapäättäjät ottaisivat aktiivisemman otteen kehitystyössä ja osoittaisivat kiinnostuksensa työtä kohtaan läsnäolollansa tapaamisissa. Yhdistykset toivoivat päättäjätason ymmärtävän, että panostamalla riittävän ajoissa ehkäisevään työhön syntyy säästöä korjaavassa työssä.