Järjestöblogi


Jätä kommentti

Infon väki jaksaa uurastaa kävijöitä varten Majakassa

Hei kaikille täältä Majakan infosta.

Kesälomat on vietetty, suursiivoukset tehty ja syksy saatu pyöräytettyä käyntiin mallikkaasti.

Kesän aikana teimme hieman muutoksia kahvion tiloihin, josta tulikin avara ja valoisa tila.

Poijussa riittää kävijöitä.

Poijussa riittää kävijöitä.

Teimme pieniä muutoksia myös muissa kokoustiloissa.

WP_20151012_11_29_43_Pro

Messi muokkautuu moniin tarpeisiin.

Näin loppusyksystä Majakassa valmistaudutaan jo malttamattomina perinteiseen Arjen Sankarit tapahtumaan. Jälleen on paljon yhdistyksiä mukana myymässä omia tuotteitaan ja esittelemässä toimintaansa, kun Majakan tiloissa kokoonnutaan vapaaehtoisten päivänä 3.12. Uutuutena tänä vuonna on iltatapahtuma, jossa käydään vuoropuhelua toimintaedellytyksistä päättäjien ja yhdistysten kanssa.

Majakassa valmistaudutaan vastaanottamaan eri pikkujoulu ryhmiä ja muita toimijoita, joten kohta etsitään joulukoristeet laatikoista sekä muista kätköistä ja tuodaan ne kaikkien iloksi sirottaen niitä sinne sun tänne.

Majakan väki toivottaa kaikille piparintuoksuista joulun odotusta.


Jätä kommentti

Kuukauden jäsenyhdistys – Keminseudun Reuma ry

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry nostaa kuukausittain esiin jonkin jäsenyhdistyksistään. Lokakuun 2015 jäsenyhdistys on Keminseudun Reuma ry. Valtakunnallista reumaviikkoa vietetään 11.-18.10. Suomen Reumaliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat viettäneet reumaviikkoa 1940-luvulta lähtien. Vuoden toimintateema ja reumaviikon teema on tällä kertaa Liikkeestä hyvinvointia.

Reumaviikon kunniaksi Majakka haluaa esitellä paikallisen reumayhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen toiminnasta kertoo puheenjohtaja Kalevi Lampinen.

Tustustu Keminseudun Reumaan:


Jätä kommentti

Tornion toimijatapaamisessa lapset ja lapsiperheet keskiössä

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry, Tornion Perheiden Talo ry, Tornion seurakunta ja Tornion kaupunki järjestivät yhteistyössä viime viikolla Tornion seurakunnan tiloissa toimijatapaamisen, jossa lapsien ja lapsiperheiden parempi huominen oli ideariihen keskiössä.

Tilaisuuden alussa kuultiin Tornion kaupungin Perheille parasta, sekä Majakan Yhtä köyttä –hankkeista. Lisäksi Perheiden talo tutustutti kuulijat toimintaansa.

Esittelyiden jälkeen paikalle saapunut suunnittelutyöryhmä jakautui pohtimaan millaisia kehitystarpeita, tai ongelmakohtia lapsien, lapsiperheiden ja nuorten päivittäisestä elämästä löytyy ja mitä niiden hyväksi voitaisiin tehdä.

Toimijatapaaminen tarjosi aktiivista keskustelua ja uusia ideoita kohderyhmän arjen tukemiseen. Paikalle oli saapunut monipuolinen suunnitteluryhmä pohtimaan muun muassa yhdistys – kunta yhteistyötä, sekä suunnittelemaan yhdistysten välistä yhteistyömahdollisuutta lapsien ja lapsiperheiden tukemisen kehittämiseksi.

Ryhmissä ideat sinkoilivat, puhe soljui ja olemassa olevat toimintamallit saivat uusia sisältöjä. Erityisesti, vastikään uutiskynnyksenkin rikkonut, lasten ja nuorten yksinäisyys nostettiin vahvasti esille ryhmätyöskentelyn aikana. Eri toimijoiden tarjoamat mahdollisuudet saivat ryhmissä päät raksuttamaan myös oman toiminnan kehittämiseksi. Pienryhmien työskentelyä tarkkaillessa huomasi, että alueella on selkeästi halua kehittää lapsiperheille tarjottavia palveluja. Aktiivinen ote keskusteluryhmissä toi kaikkien toimijoiden ideat esille. Samalla yhteistyömahdollisuudet alueen toimijoiden kesken paranivat ja laajalla toimijakentällä kehittämisen mahdollisuudet monipuolistuvat.

Tornion toimijatapaamisessa ideoitiin lapsien, lapsiperheiden ja nuorten voimavaroja lisäävää toimintaa.

Tornion toimijatapaamisessa ideoitiin lapsien, lapsiperheiden ja nuorten voimavaroja lisäävää toimintaa.

Vastassa myös ongelmia

Kuten useasti aiemminkin vastaavissa tapaamisissa suunnittelutyön ohella tiedostettiin toimintamallien ongelmakohdat. Erityisesti yhdistysten kohdalla resurssit ovat usein vaatimattomat ja työtä on paljon. Resurssiongelmissa vedottiin kuntien yhdistyksille osoittamien tukikäytäntöjen järkeistämiseen.

Yhdistysväen keskuudessa toivottiin myös, että kuntapäättäjät ottaisivat aktiivisemman otteen kehitystyössä ja osoittaisivat kiinnostuksensa työtä kohtaan läsnäolollansa tapaamisissa. Yhdistykset toivoivat päättäjätason ymmärtävän, että panostamalla riittävän ajoissa ehkäisevään työhön syntyy säästöä korjaavassa työssä.


Jätä kommentti

Lankakerän kesä 2015

Kemissä Majakkatalolla vapaaehtoisvoimin toimiva Lankakerä-ryhmä tekee hyvää pienesti pienille. Tänä vuonna on tehty pieniä villasukkia, jotka tullaan loppuvuodesta lahjoittamaan kemiläisille päiväkodeille. Villasukkaprojekti jatkuukin vielä tulevan kesän ajan, mutta ryhmän kokoontumiset siirretään Ravintola Rantamakasiiniin. Ryhmä kokoontuu siellä juhannuksesta lähtien joka toinen tiistai aina elokuun puoliväliin saakka. Myös kokoontumisaika vaihtuu aamupäivästä iltapäivään eli tapaamme klo 16.30–18.30.

villasukatVillasukat ja muut ryhmän työt neulotaan ja virkataan lahjoitetuista langoista, joita edelleen otetaan vastaan tuleviakin projekteja varten. Tulevista projekteista voisikin mainita kaksi seuraavaa: syksyllä 2015 neulotaan pieniä, valkoisia sukkia Keminmaan ja Simon seurakunnissa kastettaville lapsille ja kevään 2016 projektina on tehdä hypistelymuhveja muistisairaille potilaille.

Kuvat ovat Majakasta, jossa on esillä Lankakerä-ryhmän näyttely.villasukkapuu

Lankakerä-ryhmään ovat tervetulleita kaikki, ei tarvitse olla erityisen käsityötaitoinen. Ota mukaan omat puikot, lankoja et tarvitse. Tervetuloa nauttimaan yhteisestä tekemisestä yhteisen hyvän vuoksi mukavassa seurassa!  

Lisätietoja voi tiedustella osoitteesta vapaaehtoistoiminta@majakkatalo.fi.

 


Jätä kommentti

Vapaaehtoisen tarina

Julkaisemme Majakkablogissa yhdistysten kirjoittamia juttuja heidän toiminnastaan ja tapahtumistaan. Saimme ensimmäisen jutun yksityiseltä henkilöltä, joka kertoo omasta aktiivisesta panoksestaan vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoisen kirjoitus kielii meille hyvin vapaaehtoistoiminnan monipuolisuudesta ja rikkaudesta.

”Olen ollut Tornion Meän talon vapaaehtoistyössä n. viisi vuotta. En ole pitänyt kirjaa, mutta olen varmaankin käyttänyt monia kymmeniä vanhuksia sairaaloissa ja vastaanotoilla, käynyt kaupoissa autettavien kanssa. Auttaminen on ihan mukavaa ja varmasti tarpeellista hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Olen valmis sitä jatkamaan, vaikka itsekin täytyy nykyään ottaa betasalpaajaa sydänvaivoihin. Lääkkeen avulla jaksan lähes entiseen malliin. Olen myös pitänyt asuinyhteisössäni ikäihmisten kerhoa, mutta jätin sen. Pitää osata myös rajoittaa. Kokeilin ikäihmisten kanssa, miten saada virikkeitä verkosta kerhonpitoon. Itse olin aiheet valmistellut ja sijoittanut blogiini. Jos hakee sanalla ikäihmiset, ainakin minun Googlessani artikkeli sijoittuu ihan hakutulosten kärkeen, joten jotkut muutkin ovat ehkä saaneet virikkeitä.

Verkko on muutenkin päätoimialani vapaaehtoistyössä. Ajattelin yli viisi vuotta sitten, että nyt haluan katsoa, onko minulla annettavaa henkisellä puolella. Olinhan tehnyt vapaaehtoistyötä fyysiselläkin puolella vuosikausia, hakannut puita, ajanut traktoria – toki johtanut myös yhdistystä – mistä kaikesta Inhimillinen tekijä-ohjelma halusi minua haastatella vuosi sitten. Teemana oli pettymys, vaikka totta puhuen en ollut pettynyt, vaan jättänyt yhden vaiheen taakseni ihan kiitollisena. Ryhdyin bloggaamaan tiedollisista aiheista, kirjoittamaan Suomesta ja sen luonnosta, yhteiskunnasta ja kulttuurista. Oikeastaan keräämään linkkejä, vaikka se on Sisyfoksen puuhaa. Linkit katkeavat eikä niitä jaksa huoltaa. Blogissani on klikkauksia runsaasti arkipäivisin n. 3000 klikkausta. Sekin on palvelua, auttamista ja vapaaehtoistyötä mielestäni.

Opetan myös tietokoneiden ja verkon alkeita Tornion Meän talolla. Jostakin syystä kävijöitä on melko vähän mielestäni. Aika pitää varata, mutta se on helppoa. Olen käynyt katsomassa muuta tietokoneopetusta Torniossa – eikä se sen kummempaa ole kuin minullakaan, vaikka olen itseoppinut tuhansien erehdysten ja tuntien kautta. Meän talolla saa ystävällistä yksilöopetusta ja ilmaiseksi. Joku kemiläinen (ehkä) kirjoitti netissä, että katsokaa nyt: Torniossa on ilmaista tietokoneopetusta, miksei meillä! Ehkä tuo ilmaisuus on hämäävää. Olisi parempi ehkä maksaa, se saattaisi tuntua arvokkaammalta. Minä en voi maksua ottaa, koska minulla on asumistuki, eikä se kuulu Meän talon periaatteisiinkaan, vapaaehtoistyön talo kun on. Tietokone- ja verkko-opetus on antoisaa. Henkilökohtainen kontakti tietysti ja älyllinen haaste. Ongelmanratkaisua se on. Minulla olisi vielä kapasiteettia enempään.

Toinen missä olisi energiaa on maahanmuuttajien suomen opetus, johon olen kehittänyt kokonaisen opetusmenetelmän, joka keskittyy uudenlaisiin käteviin työkaluihin, jotka voi kiinnittää Chrome-selaimen erääseen laajennukseen. Verkossa on myös lukuisia valmiita oppimateriaaleja, harjoituksia ja lukutekstejä, jotka soveltuisivat osalle maahanmuuttajia hyvinkin itseopiskeluun. Olen kerännyt kaiken kokoon. Minulla on ollut vuoden ajan opetuksessa mukava maahanmuuttajarouva, jonka kanssa olemme tavanneet yleensä kerran viikossa suomen oppimisen tietokoneen avulla merkeissä. Hänellä on kovasti töitä äitinä eikä hän ole päässyt normaaleille kursseille. Tietokonepohjainen oppiminen näyttää toimivan erinomaisesti, mutta haluaisin lisää kokeilua, mutta en ole pyrkimyksistäni huolimatta päässyt pidemmälle kokeilussa. Itse opiskelumenetelmä on niin valmis kuin osaan. Aika näyttää, tuleeko asiasta mitään enempää. Toki se on antanut minulle paljon henkisiä virikkeitä. Rajakaupungissa kun ollaan, olen ajatellut, että myös ruotsalaiset voisivat opiskella suomea menetelmälläni. Toki Haaparannassa osataan suomea, mutta onhan niitä muualta muuttaneita, puolisoja ja muita.

Vaikka sivuillani onkin jopa yli 4000 klikkausta vuorokaudessa, ne eivät ole inhimillisiä kontakteja. Kovin yksipuolisia ja harva kommentoi ja kiittää. Netti on päätoimialaani, mutta on ihan mukava tavata eläviä autettavia, lähteä heidän tarpeistaan. Meän talolla on mukavaa porukkaa, henkilökuntaa – vakinaisia ja työllistettäviä. Alakerran olohuoneessa on ihan kiva joskus liittyä jutusteluun. Joskus olen ollut retkillä ja opintopäivillä. Vapaaehtoiset tapaavat muutaman kerran vuodessa. Enimmäkseen he näyttävät olevan rouvasihmisiä – rouvien kanssa olen tottunut olemaankin työelämässä. Opetin Ruotsissa paljon alakoululaisia suomalaiskakaroita ja työtoverit olivat naispuolisia. Ruotsi jäi toiseksi kotimaaksi, oma jälkikasvu jäi kauas Västmanlantiin – näemme vain kerran pari vuodessa. Tulen olemaan yksinäinen vanhus. En tiedä saanko itse apua, kun sitä kerran tulen tarvitsemaan. Kun ei tarvitsisi olla pitkään vuodepotilaana ja toisten autettavana on huokaukseni, kuten useimpien muidenkin. Saisipa lähteä seisovilta jaloilta. Kaikki eivät saa ja he tarvitsevat apua.”

Vapaaehtoisen ylläpitämät blogit löydät osoitteesta
http://www.scoop.it/t/oppitori
http://saaressa.blogspot.fi/,
http://www.scoop.it/t/lehti
http://www.scoop.it/t/human-interest-oppitori


Jätä kommentti

Meri-Lapin emot osana Leijonaemot ry:n toimintaa

tassu_vertaistukiMe Leijonaemot olemme erityislasten vanhempia, riippumatta lasten diagnoosista. Tarjoamme konkreettista apua toisille erityislasten vanhemmille. Erityinen elämä vaatii erityiset voimat, mutta välillä niitä voimia ei vain ole. Siksi perustettiin Leijonaemot ry, vanhempien oma turvaverkko, joka täyttää tänä vuonna 10 vuotta.  Juhlavuoden suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Leijonaemoilla on mm. kuukausittain kokoontuvia vertaistukiryhmiä ympäri Suomen, oma suljettu Facebook-ryhmä ja Leijona-chatin keskusteluryhmiä. Järjestämme myös Voimaannuttava Vertaistuki -päiviä ja -viikon­loppuja.

10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettiin yhdistyksen jäsenille valokuvauskilpailu, jonka aiheena oli kuvata erityislapsiperheiden arkea iloineen ja huolineen vanhemmuuden näkökulmasta. Valokuvanäyttely kiertää ympäri Suomea ja Kemin kaupunginkirjastoon se saadaan esille tammikuuksi 2016.

Meri-Lapin emot on aloittanut toimintansa keväällä 2011. Olemme pohjoisin Suomessa toimiva vertaisryhmä, jolla on jäseniä noin 50. Vertaisryhmässä Kemin Digipoliksessa toisiaan tapaa kuukausittain noin 10–15 vanhempaa. Tapaamisiin osallistuakseen ei tarvitse olla Leijonaemot ry:n jäsen, vaan riit­tää, että perheessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi. Tapaamisissa mm. jut­telemme ajankohtaisista asioista, kerromme kuulumisia, jaamme vertais­tukea toisillemme sekä saamme monenlaista tietoa vierailevilta asian­tuntijoilta.

Mikäli kiinnostuit ryhmän toiminnasta, perheessäsi on erityislapsi ja haluat tulla mukaan paikalliseen toimin­taamme, lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta kemiryhma.leijonaemot@gmail.com.

Meri-Lapin paikallisista tapaamisista löytyy tietoa myös täältä.

Leijonaemojen toimintaa voi tukea esimerkiksi osal­listumalla valtakunnalliseen keräykseen ”Kympillä mukaan!”Tassu_juliste_hyväelämä


Jätä kommentti

Kulttuurikaverit valmiina lähtemään seuraksenne tapahtumiin

Noin vuosi sitten Pohjoisen Yhteisöjen tuki – Majakka ry, Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ja Suomen Mielenterveysseura järjestivät Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana Kulttuurikaveri-vapaaehtois­koulutuksen. Kemin kaupungin kulttuuritoimi on myös ollut toiminnan taustatukena.

Koulutuksesta valmistui kahdeksan kulttuurikaveria, jotka toimivat Kemin kaupungin alueella. Vapaa­ehtoiset opastavat, avustavat ja ovat seurana henkilöille, jotka kokevat hankalaksi lähtemisen kulttuuri­tapahtumaan. Syynä voi olla esimerkiksi liikkumisen vaikeus, ikääntymisen tuomat esteet tai se, ettei ole kaveria kenen kanssa jakaa osallistumisen ilo. Kulttuurikaverin käyttämiseen ei siis ole ikärajaa.

Tapahtumia ja paikkoja, joihin kulttuurikaverin voi pyytää ovat

  • kirjasto
  • teatteri
  • taidemuseo
  • konsertit
  • ulkoilutapahtumat
  • markkinat
  • historiallinen museo
  • lasten kulttuurikeskus

Kulttuurikaverin tuki on asiakkaalle maksutonta, eli asiakas maksaa vain omat matkakulut ja pääsyliput. Kulttuurikaveri voi hakea asiakkaan vaikka kotoa ja saattaa takaisin, tai tapaaminen voi alkaa paikan päällä kulttuuritilaisuudessa. Kulttuurikaverit voivat olla apuna myös ulkoiluttamisessa.

Yhteydenotot ja järjestelyt tapahtuvat Majakan kautta. Yhteyttä voi ottaa joko asiakas itse tai vaikkapa hä­nen läheisensä. Majakan työntekijä välittää pyynnön kulttuurikaverille ja järjestää tapaamisen.

Kiinnostuitko? Lisätietoja kulttuurikaveritoiminnasta ja tapaamisen järjestämisestä antaa vapaaehtois­toiminnan koordinaattori Sini Hölttä, sähköpostitse sini.holtta@majakkatalo.fi tai puhelimitse 050-4408969.

Kulttuurikaverit jäävät odottelemaan yhteydenottojanne.