Järjestöblogi


Jätä kommentti

Meri-Lapin emot osana Leijonaemot ry:n toimintaa

tassu_vertaistukiMe Leijonaemot olemme erityislasten vanhempia, riippumatta lasten diagnoosista. Tarjoamme konkreettista apua toisille erityislasten vanhemmille. Erityinen elämä vaatii erityiset voimat, mutta välillä niitä voimia ei vain ole. Siksi perustettiin Leijonaemot ry, vanhempien oma turvaverkko, joka täyttää tänä vuonna 10 vuotta.  Juhlavuoden suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Leijonaemoilla on mm. kuukausittain kokoontuvia vertaistukiryhmiä ympäri Suomen, oma suljettu Facebook-ryhmä ja Leijona-chatin keskusteluryhmiä. Järjestämme myös Voimaannuttava Vertaistuki -päiviä ja -viikon­loppuja.

10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettiin yhdistyksen jäsenille valokuvauskilpailu, jonka aiheena oli kuvata erityislapsiperheiden arkea iloineen ja huolineen vanhemmuuden näkökulmasta. Valokuvanäyttely kiertää ympäri Suomea ja Kemin kaupunginkirjastoon se saadaan esille tammikuuksi 2016.

Meri-Lapin emot on aloittanut toimintansa keväällä 2011. Olemme pohjoisin Suomessa toimiva vertaisryhmä, jolla on jäseniä noin 50. Vertaisryhmässä Kemin Digipoliksessa toisiaan tapaa kuukausittain noin 10–15 vanhempaa. Tapaamisiin osallistuakseen ei tarvitse olla Leijonaemot ry:n jäsen, vaan riit­tää, että perheessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi. Tapaamisissa mm. jut­telemme ajankohtaisista asioista, kerromme kuulumisia, jaamme vertais­tukea toisillemme sekä saamme monenlaista tietoa vierailevilta asian­tuntijoilta.

Mikäli kiinnostuit ryhmän toiminnasta, perheessäsi on erityislapsi ja haluat tulla mukaan paikalliseen toimin­taamme, lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta kemiryhma.leijonaemot@gmail.com.

Meri-Lapin paikallisista tapaamisista löytyy tietoa myös täältä.

Leijonaemojen toimintaa voi tukea esimerkiksi osal­listumalla valtakunnalliseen keräykseen ”Kympillä mukaan!”Tassu_juliste_hyväelämä


Jätä kommentti

Lankakerä – porukalla hyvää pienille

Kesällä suurin osa yhdistyksistä on kesälomilla latailemassa akkujaan syksyä varten. Majakassa kuitenkin puikot ja koukut viuhuvat. Lankakerä kokoontuu 15. kertaa ja tekee langoista pientä ja vähän suurempaakin hyödyllistä niitä tarvitseville.

lankakerä

Kaikki tuotokset

Lankakerä-ryhmässä vapaaehtoiset tekevät torkkupeittoja, villasukkia ja pieniä lämpimiä asusteita. Ryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran joulukuussa 2013 ja tehnyt reilun puolen vuoden aikana 13 villasukkaparia, kolmet tossut, 6 myssyä ja yhden peiton. Vaikka ryhmä on pieni, se on saanut aikaan paljon.  Nämä ihanat tuotokset lahjoitetaan vuoden lopussa.

Muutamien vuosien aikana on uutisoitu useammista paketeista, jotka on lahjoitettu vastasyntyneiden osastoille eri puolilla Suomea. YLE uutisoi vuonna 2012 Espoon Jorvin synnytysosastosta, jossa henkilökunta oli alkanut tekemään pipoja vauvoille ja saanut myös paljon lahjoituksia. Muutama viikko sitten Aamulehdessä oli kirjoitus, jonka mukaan SPR:n vapaaehtoiset olivat tehneet ja lahjoittaneet suuren paketillisen pieniä lämpimiä asusteita ja peittoja TAYS:n synnytysosastolle. On hienoa nähdä, kuinka Suomessa yhteisöllisyys ja hyväntekeväisyys tulee esille tällaisella tavalla.

töppöset

Töppöset

Syksyllä ryhmällä on tarkoitus tehtailla töppösiä vauvoille ja paljon muutakin. Lankakerä kokoontuu tiistaisin parillisilla viikoilla 5.8. alkaen lähtien aina joulukuuhun asti. Mukaan saa tulla, vaikkei harrastaisikaan käsitöitä! Ota mukaan omat koukut ja puikot, sillä langat löytyvät meiltä. Kerrytetään yhdessä lahjoituspakettia, jotta mahdollisimman moni pieni ihminen saisi lämmintä päälleen.

Otamme vastaan kaikenlaisia lankalahjoituksia Majakkataloon os. Pohjoisrantakatu 5, Kemi. Soittaa ja viestiäkin voi laittaa puh. 050-4408969 tai sini.holtta @ majakkatalo.fi.


Jätä kommentti

Meri-Lapin ensimmäiset Kulttuurikaverit ovat täällä!

Pohjoisen Yhteisöjen tuki – Majakka ry sekä Länsi-Pohjan Mielenterveysseura järjestivät Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana Kulttuurikaveri-vapaaehtoiskoulutuksen. Myös Kemin kaupungin kulttuuritoimi on aktiivisesti toiminnan taustatukena.

Kulttuurikaverit ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka opastavat, avustavat ja ovat seurana henkilöille, jotka kokevat lähtemisen kulttuuritapahtumaan hankalaksi. Syynä voi olla vaikkapa liikkumisen vaikeus, ikääntymisen tuomat esteet tai se, ettei ole kaveria kenen kanssa jakaa osallistumisen ilo.

Koulutus sisälsi luentojen ja vapaaehtoistoiminnan eettisten pelisääntöjen lisäksi opastetun kierroksen Kemin kulttuurikeskuksessa, jonka aikana tutuksi tuli mm. uusiin tiloihin siirtynyt historiallinen museo, sekä teatterin puvustamo, josta löytyikin rekvisiittaa moneen tarpeeseen.

Koulutukseen oli hakeutunut eri-ikäisiä vapaaehtoisia, jotka ovat myös itse kiinnostuneet kulttuurista.

Nyt odottelevat uunituoreet Kulttuurikaverit yhteydenottoja Majakkaan!547345_10152064052182865_319137304_n


Jätä kommentti

Torniossa peräänkuulutettiin järjestöjen yhteistyötä

20140320_kehityspäivä_Tornio_2

Torniossa hankepäivien teemana oli järjestöt hyvinvoinnin voimavarana Meri-Lapissa.

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry:n järjestämät järjestöjen hankekehityspäivät aloittivat kierroksensa Torniosta torstaina 20.3. Päivän keskustelutilaisuudessa pureuduttiin teemaan järjestöt hyvinvoinnin voimavarana Meri-Lapissa. Tiiviinä ryhmätyöskentelynä läpi viety kehitystilaisuus nosti esille mahdollisuuksia joilla yhdistykset voivat olla tukemassa arjessaan apua tarvitsevia eri ikäryhmissä.

Aluksi pohdittiin nuorten hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisyä. Paikalle saapuneilla järjestöillä oli näkemys, ja osittain jopa kokemustakin, toimintamalleista joilla nuorisoa voidaan tukea, mutta laajemman toimintamallin luominen tuntui haasteelliselta. Samoihin ongelmatilanteisiin törmättiin kun tilaisuudessa pohdittiin ikäihmisten yksinäisyyteen ja turvattomuuteen kohdistuvia tukitoimintamuotoja, sekä lapsiperheiden ennaltaehkäisevään apuun.

Tilaisuuden aikana todettiin useaan otteeseen, että työkaluja hyvinvoinnin edistämiseksi on olemassa jo useita ja niitä voidaan hyödyntää lapsiperheistä ikäihmisiin. Ongelmaksi tuntui muodostuvan usein järjestöjen välisen yhteistyön puute. Erityisesti kaivattaisiin sektorirajat ylittävää yhteistyötä, jossa esimerkiksi liikuntajärjestö avustaisi ja tukisi ikääntyvien palveluissa terveysalan yhdistystä tai seniorijärjestöt lapisperheiden järjestöjä ennaltaehkäisevän perhetyön muodossa.

Keskustelu yhteistyön mahdollisuuksista kävi vilkkaana ja ideoita toimintamuodoista jaettiin runsaasti. Valmiita ratkaisuja tuntuu olevan, osittain jo käytössäkin, mutta toimintamallin monistaminen laaja-alaisemmaksi on vielä ongelma.

Seuraavaksi järjestöjen hankekehityspäivät pysähtyvät kolmas huhtikuuta Keminmaassa, jossa pohditaan järjestötyöllistämisen mahdollisuuksia ja ongelmakohtia. Kenties tilaisuuden aikana löydetään ratkaisuja myös terveyden ja hyvinvoinin edistämisen hankekehityspäivänä nousseisiin ongelmakohtiin.


Jätä kommentti

Selkäkuntoutujat toistensa tukena

Tänä keväänä Majakassa on aloitettu vertaistukiryhmä selkäkuntoutujille. Idean äiti Annikki Tytärniemi on itse käynyt läpi useamman suuren selkäleikkauksen, ja tietää, kuinka tärkeää tuki on toipumisessa.

Ryhmän ensimmäinen kokoontuminen oli 4.3. Majakkatalossa, ja paikalle saapui pieni joukko kuulijoita. Paikalla oli puhumassa selän kuntoutuksesta ja lihashuollosta fysioterapeutti Tero Laitila, joka työskentelee tmi Arja Korrensalon kirjoilla. Ryhmä sai paljon hyödyllisiä vinkkejä lihaskunnon ylläpitämiseen, venyttelyyn ja liikkumisen tärkeyteen.

Paikalla olleet kuulijat kokivat saaneensa paljon apua ja uutta tietoa, ja seuraava ryhmä kokoontuukin 18.3. klo 15-17. Silloin aiheena on periksiantamattomuus sairauden kohdatessa. Ryhmälle on tuolloin puhumassa neurologinen sairaanhoitaja Pirkko Haapaniemi.

alaselan-kipu


Jätä kommentti

Kokemuskouluttajat suosittuja Lähihoitajapäivillä

Minä – Lähihoitaja- messut järjestettiin Kemissä Lapin AMK:n tiloissa 18.2., ja mukana messuilla oli myös Lapin kokemuskouluttajia. Kokemuskouluttajat olivat ns. elävä kirjasto, josta opiskelijat pystyivät lainaamaan kirjan ja saamaan lisätietoa esimerkiksi keliaakikon, CP- vammaisen tai mielenterveyskuntoutujan elämästä. Päivän aikana kirjat eivät ehtineet hyllyssä pölyttyä, ja kokemuskouluttajia lainattiin todella ahkerasti. Palaute niin kokemuskouluttajien kuin lainaajienkin osalta oli positiivista, ja jatkosuunnitelmia oli jo ilmassa.

Samassa tilassa kirjaston kanssa oli myös Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry:n esittelypiste, missä myös kävi kiitettävästi väkeä. Pöydässämme oli paljon materiaalia Yksi Elämä- hankkeelta, joka on Suomen Diabetesliiton, Aivoliiton ja Suomen Sydänliiton yhteinen projekti. Se tarkoituksena on valtimoterveyden tukeminen läpi elämän, valtimosairauksien ehkäisyn ja varhaisen diagnosoinnin edistäminen ja kuntoutuksen ja vertaistuen sisällyttäminen kiinteäksi osaksi sairauksien hyvää hoitoa.KoKot


Jätä kommentti

Torniossa suunniteltiin yhteistä tulevaisuutta

Pitkin syksyä Meri-Lapissa on järjestetty seutukunnallisia työpajoja joissa on kartoitettu alueen yhdistysten kehitystoiveita. Torstai-iltana yhdistyksillä oli viimeinen mahdollisuus pyrkiä vaikuttamaan asioihin Meri-Lapin alueellisen ja Lapin maakunnallisen järjestöstrategian kautta Tornion kaupungintalon valtuustosalissa. Paikalle oli saapunut useita tuttuja naamoja aiemmista työpajoista ja mukana oli myös ilahduttavan monta uutta pajalaista kantamassa kortensa kekoon yhdistysten paremman huomisen eteen. Yhdistystoimijoita oli saapunut niin lähikunnista kuin kauempaakin.

Vaikka työpajassa oli runsas osallistujajoukko, niin siitä huolimatta toivottiin, että paikalle olisi löytänyt useampikin yhdistys. Esittelyiden aikana peräänkuulutettiin järjestöjen osallistumista kehitysfoorumeihin. Ilman osallistumista on vaikea vaikuttaa kehityssisältöön. Olipa tilaisuuden osallistujamäärästä mitä mieltä tahansa, niin ei voinut olla huomaamatta sitä positiivista asennetta, jolla työpajalaiset olivat varustautuneet. Alkuhetkistä lähtien työpajassa syntyi uutta yhdistysten välistä yhteistyötä.

Tornion Tehemä pois -työpajassa pohdittiin yhdistyskentän ongelmakohtia ja yhteistä tulevaisuutta.

Tornion Tehemä pois -työpajassa pohdittiin yhdistyskentän ongelmakohtia ja yhteistä tulevaisuutta.

Ongelmakohdat ovat tiedossa

Illan tärkeimmiksi teemoiksi kehityskeskusteluissa nousivat yhteistyö, viestintä, nuoriso ja työllistäminen. Nämä olivat asioita joihin paikalle saapuneet järjestöihmiset hakivat muutosta sekä omassa toiminnassaan että alueellisesti.

Useat paikalle saapuneista edustajista olivat sitä mieltä, että yhteistyön myötä saadaan järjestötoimintaan uutta virtaa ja samalla jaetaan työmäärää joka yhdistyksissä painottuu usein muutaman henkilön harteille. Moni paikalla olleista käyttikin tilaisuuden hyväksi ja tutustui vierustoverinsa järjestötoimintaan selvittäen josko naapurin kanssa syntyisi mielekästä yhteistyötä tulevaisuudessa.

Viestintä koettiin myös haasteelliseksi järjestötoiminnassa. Useat järjestötoimijat kokevat sosiaalisenmedian vieraaksi, eikä ikääntyvissä yhdistyksissä aina löydy tietojärjestelmien taitajaa, jonka vastuulle viestinnälliset asiat voisi asettaa. Useissa järjestöissä luotetaan vanhoihin hyviksi todettuihin menetelmiin, paikalliseen mediaan, sekä puskaradioon, kun halutaan lisätä tietoutta. Rohkeimmat uskalsivat haluta viestintäkoulutusta ratkaisuksi ongelmiinsa.

Yhdistyskentällä oli huoli myös järjestöjen ikääntymisestä. Toimintaan otettaisiin mielellään mukaan nuorisoa, mutta heitä ei tavoiteta. Tiedostetaan, että järjestön pitäisi näkyä siellä missä nuoret ovat, mutta ei tiedetä miten. Todettiin kuitenkin, että nuorisolle pitää löytyä yhdistyksestä mielekästä tekemistä, sisältöä joka koskettaa heidän arkeaan, muuten heidän tavoittamisensa ei tule onnistumaan.

Keskustelun edetessä järjestöjen työllistämismahdollisuudet olivat myös vahvasti tapetilla. Yhdistyksissä otettaisiin mieluusti palkkalistoille avustajia, mutta samaan hengenvetoon todetaan, että sellaiseen ei ole mahdollisuutta pienten resurssien vuoksi. Osa järjestöistä onnistuu työllistämisessä yleisten tukien turvin, toisilla taas on vahvat rahoituspohjat. Suurella osalla yhdistyskentän toimijoista ei kuitenkaan ole mahdollisuutta palkkauksen järjestämiseen edes tukivaroin sillä kaikki yhdistyksen varat menevät arkitoiminnan pyörittämiseen.

Ratkaisuja etsimään

Lapin maakunnallisen ja Meri-Lapin alueellisen järjestöstrategian luomisen seuraavassa vaiheessa pureudutaan järjestöjen esille nostamiin ongelmiin ja pyritään löytämään niihin sopivia ratkaisumalleja. Valmista toimenpide-ehdotusta yhdistyskenttä pääsee tutkimaan keväällä.

Ratkaisut ovat harvoin yksinkertaisia, mutta miltä kuulostaisi seuraava visio?
Järjestöt työllistävät yhteistyössä nuoren hoitamaan heidän viestintäänsä.