Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry:n piti vuosikokoustaan 31.3.2014. Paikalla oli joukko yhdistysten toimijoita arvioimassa mennyttä ja suuntaamassa Majakan tulevaisuuden toimintaa.
Yhdistyksen puheenjohtajana Culture Power Station – Kulttuurivoimala ry:n puheenjohtaja Kari Lunnas. Yhdistyksen hallituksen muita jäseniä ovat:
Jaakko Alamommo Kemin Seudun Kuuloyhdistys ry
Kaisa Lauri Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ry
Kalevi Lampinen Keminseudun Reuma ry
Marjatta Uusitalo Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry
Kaisa Similä Yhden Vanhemman Perheet ry
Jouko Kilpeläinen Kemin Seudun Invalidit ry
Anneli Mattinen Tornion Kuulo ry
Anja Kerttula Länsi-Pohjan Muistiyhdistys ry
Mirja Viskari Kemin Eläkkeensaajat ry.
Meri-Lapin seutuhallituksen vuonna 2014 hyväksymä ”Yhdessä innostuen – Rohkeasti kehittäen” Meri-Lapin Kansalaisjärjestöstrategia 2030 ja siihen liittyvä ”Luovalla kumppanuudella” toimenpide-ohjelma luo pohjan yhdistyksen tulevaisuuden toiminnalle. Majakka toimii yhdistysten edunvalvonta- ja kehittämisorganisaatioa tarjoten yhdistyksille ja muille toimijoille yhteisen kehittämisareenan. Toiminnassa painottuvat yhteistyön edistäminen, järjestöjen toimintaedellytysten vahvistaminen ja vapaaehtoistoiminnan tukeminen. Majakka toimii ruohonjuuritasolla, yhdistysten kanssa ja niiden arjessa.
Alkuvuoden aikana olen ollut muutaman kerran radiossa puhumassa Lankakerä-ryhmästämme, mutta myös keskustelemassa merilappilaisesta vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoistoiminta on herättänyt myös keskustelua siitä, mistä aktiivisten vapaaehtoistoimijoiden uupuminen johtuu. Sanotaan, että ihmiset eivät lähde yhdistystoimintaan eivätkä vapaaehtoisiksi. Toisaalta taas puhutaan, että yhdistystoiminnan byrokraattisuus ja uudenlaisten, kiinnostavien vapaaehtoistoiminnan muotojen puuttuminen karkottaa kiinnostuneet. Tiedonpuute puolin ja toisin ei myöskään helpota tilannetta. Syitä on useita, joita voidaan pitää seurauksina ja seurauksia puolestaan syinä. Lopputulos on kuitenkin sama: vapaaehtoistoimijoita ei ole tarpeeksi.
Pirkko Hakkarainen kertoi artikkelissaan ”Vapaaehtoistoiminta Suomessa”, että tilastoihin perustuen eniten vapaaehtoistyötä tehdään kulttuurin ja liikunnan parissa. Samaisessa artikkelissa viitattiin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry tekemään tutkimukseen, jonka mukaan joka kolmas 15–74- vuotiaista oli osallistunut vapaaehtoistoimintaan vuosina 2001 ja 2000. Vapaaehtoistoimintaa siis tehdään ja suomalaiset ovat kiinnostuneita vapaaehtoisuudesta. Vapaaehtoistoiminta perustuu haluun tehdä hyvää itseä kiinnostavien asioiden puitteissa. Vapaaehtoistoimintaa on niin monen erilaista kuin on tekijääkin, sillä jokainen toimii vapaaehtoisena omalla persoonallaan ja sellaisissa tehtävissä, jotka kiinnostavat.
Miten saisimme merilappilaiset kiinnostumaan alueemme vapaaehtoistoiminnasta ja kokeilemaan toimintaa yhdistyksissä? Mitä yhdistykset voisivat tarjota alueemme ihmisille, jotka kiinnostuvat yhdistystoiminnasta? Entä, miten vastaamme ihmisille, jotka haluavat tehdä vapaaehtoistyötä, mutta eivät sitoutua yhdistykseen? Meillä on vielä vapaaehtoistoiminnassa paljon pohdittavaa ja kehitettävää, mutta yhdessä yhdistystoimijoiden, vapaaehtoisten ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden kanssa voimme viedä asioita eteenpäin.
Järjestämme Järjestöbrunsseja Meri-Lapin kunnissa maalis-huhtikuun aikana. Pohditaan yhdessä, mitä voisimme tehdä merilappilaisen järjestökentän ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Jos nämä asiat kiinnostavat, olet yhdistystoimija tai yhteistyökumppani, olet tervetullut keskustelemaan! Meri-Lapin VALIKKO-verkosto aloittaa toimintansa myös kevään aikana. Verkostoon ovat tervetulleita kaikki vapaaehtoistoimintaa ohjaavat ja koordinoivat. VALIKOn kokoontumisajat tiedotetaan myöhemmin!
Yhteiskunnassa on meneillään useita rakenteisiin liittyviä uudistuksia, jotka edellyttävät järjestöjen arviointia omasta roolistaan ja tehtävästään muuttuvassa toimintaympäristössä. Toimintaympäristön muutos merkitsee kasvavaa haastetta, mutta myös uusia mahdollisuuksia eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Järjestöjen ja vapaaehtoisten kansalaisten tekemä työ on merkittävä voimavara, joka kanavoi kansalaisten ääntä kunnassa.
Tätä taustaa vasten Pohjoisen yhteisöjen Tuki – Majakka ry käynnisti kansalaisjärjestöjen yhteiseen strategiaan tähtäävän kirjoitusprosessin Meri-Lapissa. Strategiakirjoitus sai tukea Raha-automaattiyhdistykseltä ja Meri-Lapin kehittämiskeskukselta. Strategian kirjoittamiseen osallistui lähes 300 järjestöissä ja niiden yhteistyökumppaneina toimivaa henkilöä.
Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategian ydinviesteiksi muotoutuivat luova kumppanuus ja uudistuminen. Strategian toteutuksessa ja jalkautumisessa ne merkitsevät yhteisöllistä ja tasa-arvoista vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. Luova kumppanuus on avointa ja läpinäkyvää, ja sen edellytyksenä on kunnioitus ja luottamus. Kaikilla on mahdollisuus tulla mukaan. Yhteistyö ja ajatus työstä yhteisen hyvän eteen ovat kantavia asioita luovan kumppanuuden saavuttamiseksi. Luova kumppanuus toimii raja-aitoja madaltavasti ja lisää avointa yhteistyötä, innovatiivisuutta, uutta ajattelua ja rohkeaa haasteisiin vastaamista ja ennakoivaa uudistumista.
Strategisiksi tavoitteiksi nousivat yhteistyörakenteiden ja prosessien vahvistaminen, yhdistysten tunnettuuden ja vaikuttamisen lisääminen, yhdistysten toimintaedellytysten vahvistaminen sekä kaiken läpäisevänä sosiaalisten innovaatioiden ja osaaminen kehittäminen.
Kansalaisjärjestöstrategian on saatu konkreettiseksi ja toiminnalliseksi kirjoittamalla siihen toimenpideosa, jossa on yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma strategian toteuttamiseksi. Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategian kirjoitusprosessi on kirjoitettu vuorovaikutuksessa Lapin järjestöstrategian kanssa ja muodostaa alueellisen strategiaosion, joka huomioi alueen toimijoiden ilmaisemat erityistarpeet.
Strategian tiedotustilaisuus järjestetään maanantaina 26.5. klo 10 Meri-Lapin kehittämiskeskuksessa, Sairaalakatu 2, Kemi.
Meri-Lapin kehittämiskeskus ja Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry käynnistivät Raha-automaattiyhdistyksen ja Meri-Lapin kuntien rahoittamana Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategian laatimisen huhtikuussa 2013. Työtä on tehty rinnakkain Lapin liiton järjestöstrategiatyön kanssa ja Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategia toteuttaa Lapin järjestöstrategiaa alueellisesti Meri-Lapissa.Strategian laadinnan tärkeimpinä periaatteina on pidetty toiminnallisuutta, jalkautumista ja yhteisen ymmärryksen rakentamista alhaalta ylöspäin kumpuavana yhteistyönä. Yhdistysten nykytilaa ja tarpeita kartoitettiin yhteistyössä Lapin liiton järjestöstrategiahankkeen kanssa toteutetulla kyselyllä syys-joulukuussa 2013. Sidosryhmähaastatteluiden yhteydessä kartoitettiin kuntatoimijoiden ja keskeisten yhdistysyhteistyötahojen, työvoimahallinnon, sairaanhoitopiirin, oppilaitosten ja yrittäjien edustajien odotuksia ja näkemyksiä kansalaisjärjestöstrategiatyölle. Kuntakohtaiset tulevaisuustyöpajat toteutettiin loka-marraskuussa 2013.
Pyydämme Teitä kommentoimaan Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategialuonnosta 22.-30.4. välisenä aikana. Kommentointikierroksen jälkeen strategialuonnos viedään Meri-Lapin seutuhallituksen hyväksyttäväksi 16.5.
Alla olevien linkkien kautta pääset tutustumaan strategialuonnokseen ja kommentoimaan sitä.
Lisäksi toivomme Teidän ilmoittavan samassa yhteydessä jos yhdistyksellä on meneillään tai suunnitteilla yhteistyöhankkeita Meri-Lapissa. Voitte käyttää myös tähän tarkoitukseen strategian kommentointilinkkiä.
Torniossa hankepäivien teemana oli järjestöt hyvinvoinnin voimavarana Meri-Lapissa.
Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry:n järjestämät järjestöjen hankekehityspäivät aloittivat kierroksensa Torniosta torstaina 20.3. Päivän keskustelutilaisuudessa pureuduttiin teemaan järjestöt hyvinvoinnin voimavarana Meri-Lapissa. Tiiviinä ryhmätyöskentelynä läpi viety kehitystilaisuus nosti esille mahdollisuuksia joilla yhdistykset voivat olla tukemassa arjessaan apua tarvitsevia eri ikäryhmissä.
Aluksi pohdittiin nuorten hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisyä. Paikalle saapuneilla järjestöillä oli näkemys, ja osittain jopa kokemustakin, toimintamalleista joilla nuorisoa voidaan tukea, mutta laajemman toimintamallin luominen tuntui haasteelliselta. Samoihin ongelmatilanteisiin törmättiin kun tilaisuudessa pohdittiin ikäihmisten yksinäisyyteen ja turvattomuuteen kohdistuvia tukitoimintamuotoja, sekä lapsiperheiden ennaltaehkäisevään apuun.
Tilaisuuden aikana todettiin useaan otteeseen, että työkaluja hyvinvoinnin edistämiseksi on olemassa jo useita ja niitä voidaan hyödyntää lapsiperheistä ikäihmisiin. Ongelmaksi tuntui muodostuvan usein järjestöjen välisen yhteistyön puute. Erityisesti kaivattaisiin sektorirajat ylittävää yhteistyötä, jossa esimerkiksi liikuntajärjestö avustaisi ja tukisi ikääntyvien palveluissa terveysalan yhdistystä tai seniorijärjestöt lapisperheiden järjestöjä ennaltaehkäisevän perhetyön muodossa.
Keskustelu yhteistyön mahdollisuuksista kävi vilkkaana ja ideoita toimintamuodoista jaettiin runsaasti. Valmiita ratkaisuja tuntuu olevan, osittain jo käytössäkin, mutta toimintamallin monistaminen laaja-alaisemmaksi on vielä ongelma.
Seuraavaksi järjestöjen hankekehityspäivät pysähtyvät kolmas huhtikuuta Keminmaassa, jossa pohditaan järjestötyöllistämisen mahdollisuuksia ja ongelmakohtia. Kenties tilaisuuden aikana löydetään ratkaisuja myös terveyden ja hyvinvoinin edistämisen hankekehityspäivänä nousseisiin ongelmakohtiin.
Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry järjestää kevään aikana kolme alueellista hankekehityspäivää eri teemoilla, jotka ovat nousseet esille järjestöjen ja julkisen sektorin yhteisistä tarpeista Meri-Lapissa.Pääteemoina kevään työpajoissa ovat hyvinvoinnin edistäminen järjestölähtöisesti, järjestötyöllistäminen ja järjestöt avoimina oppimisympäristöinä.Kutsumme nyt koolle eri alojen järjestöjä ja muita toimijoita suunnittelemaan yhdessä sisältöjä hankkeisiin, jotka toteutetaan yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa.
Nyt SINULLA on tilaisuus vaikuttaa alueemme kolmannen sektorin tulevaisuuteen. Tule ja tuo tarpeesi ja ajatuksesi, niin voimme luoda suunnitelmallisesti yhtenäistä alueellista toimintaa ja kehittää järjestöyhteistyötä laajemmissa kokonaisuuksissa osana alueemme muuta toimintaa.
Ilmoittaudu haluamaasi kehityspäivään ilmoittautumislomakkeella, alla olevan linkin kautta, ja tule mukaamme kehitystyöhön, yhdessä luomme paremman tulevaisuuden.
Järjestöjen hankekehityspäivien aikataulut ja ohjelmat:
20.3.2014, klo 13-16, Tornio, kaupungintalon valtuustosali
Järjestöt hyvinvoinnin voimavarana Meri-Lapissa
Ohjelma:
klo 13.00 – 13.30 Hyvinvointia järjestöistä
klo 13.30 – 15.00 Työpajakierros (kahvi työskentelyn lomassa)
klo 15.00 – 16.00 Loppuyhteenveto ja jatkosta sopiminen
Kehittämisalueet työryhmissä:
– Työikäiset: Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen
– Ikäihmiset: Yksinäisyyden ja turvattomuuden vähentäminen
– Lapset ja lapsiperheet: Ennalta ehkäisevä perhetyö
– Terveyden edistämisen yhteistyön kehittämisen tarpeet
3.4.2014, klo 13–16, Keminmaa, kunnanviraston valtuustosali
Järjestötyöllistämisen hankekehityspäivä
Ohjelma:
klo 13.00 – 13.30 Resursseja järjestöjen työllistämiseen
klo 13.30 – 15.00 Työpajakierros (kahvi työskentelyn lomassa)
klo 15.00 – 16.00 Loppuyhteenveto ja jatkosta sopiminen
Pitkin syksyä Meri-Lapissa on järjestetty seutukunnallisia työpajoja joissa on kartoitettu alueen yhdistysten kehitystoiveita. Torstai-iltana yhdistyksillä oli viimeinen mahdollisuus pyrkiä vaikuttamaan asioihin Meri-Lapin alueellisen ja Lapin maakunnallisen järjestöstrategian kautta Tornion kaupungintalon valtuustosalissa. Paikalle oli saapunut useita tuttuja naamoja aiemmista työpajoista ja mukana oli myös ilahduttavan monta uutta pajalaista kantamassa kortensa kekoon yhdistysten paremman huomisen eteen. Yhdistystoimijoita oli saapunut niin lähikunnista kuin kauempaakin.
Vaikka työpajassa oli runsas osallistujajoukko, niin siitä huolimatta toivottiin, että paikalle olisi löytänyt useampikin yhdistys. Esittelyiden aikana peräänkuulutettiin järjestöjen osallistumista kehitysfoorumeihin. Ilman osallistumista on vaikea vaikuttaa kehityssisältöön. Olipa tilaisuuden osallistujamäärästä mitä mieltä tahansa, niin ei voinut olla huomaamatta sitä positiivista asennetta, jolla työpajalaiset olivat varustautuneet. Alkuhetkistä lähtien työpajassa syntyi uutta yhdistysten välistä yhteistyötä.
Tornion Tehemä pois -työpajassa pohdittiin yhdistyskentän ongelmakohtia ja yhteistä tulevaisuutta.
Ongelmakohdat ovat tiedossa
Illan tärkeimmiksi teemoiksi kehityskeskusteluissa nousivat yhteistyö, viestintä, nuoriso ja työllistäminen. Nämä olivat asioita joihin paikalle saapuneet järjestöihmiset hakivat muutosta sekä omassa toiminnassaan että alueellisesti.
Useat paikalle saapuneista edustajista olivat sitä mieltä, että yhteistyön myötä saadaan järjestötoimintaan uutta virtaa ja samalla jaetaan työmäärää joka yhdistyksissä painottuu usein muutaman henkilön harteille. Moni paikalla olleista käyttikin tilaisuuden hyväksi ja tutustui vierustoverinsa järjestötoimintaan selvittäen josko naapurin kanssa syntyisi mielekästä yhteistyötä tulevaisuudessa.
Viestintä koettiin myös haasteelliseksi järjestötoiminnassa. Useat järjestötoimijat kokevat sosiaalisenmedian vieraaksi, eikä ikääntyvissä yhdistyksissä aina löydy tietojärjestelmien taitajaa, jonka vastuulle viestinnälliset asiat voisi asettaa. Useissa järjestöissä luotetaan vanhoihin hyviksi todettuihin menetelmiin, paikalliseen mediaan, sekä puskaradioon, kun halutaan lisätä tietoutta. Rohkeimmat uskalsivat haluta viestintäkoulutusta ratkaisuksi ongelmiinsa.
Yhdistyskentällä oli huoli myös järjestöjen ikääntymisestä. Toimintaan otettaisiin mielellään mukaan nuorisoa, mutta heitä ei tavoiteta. Tiedostetaan, että järjestön pitäisi näkyä siellä missä nuoret ovat, mutta ei tiedetä miten. Todettiin kuitenkin, että nuorisolle pitää löytyä yhdistyksestä mielekästä tekemistä, sisältöä joka koskettaa heidän arkeaan, muuten heidän tavoittamisensa ei tule onnistumaan.
Keskustelun edetessä järjestöjen työllistämismahdollisuudet olivat myös vahvasti tapetilla. Yhdistyksissä otettaisiin mieluusti palkkalistoille avustajia, mutta samaan hengenvetoon todetaan, että sellaiseen ei ole mahdollisuutta pienten resurssien vuoksi. Osa järjestöistä onnistuu työllistämisessä yleisten tukien turvin, toisilla taas on vahvat rahoituspohjat. Suurella osalla yhdistyskentän toimijoista ei kuitenkaan ole mahdollisuutta palkkauksen järjestämiseen edes tukivaroin sillä kaikki yhdistyksen varat menevät arkitoiminnan pyörittämiseen.
Ratkaisuja etsimään
Lapin maakunnallisen ja Meri-Lapin alueellisen järjestöstrategian luomisen seuraavassa vaiheessa pureudutaan järjestöjen esille nostamiin ongelmiin ja pyritään löytämään niihin sopivia ratkaisumalleja. Valmista toimenpide-ehdotusta yhdistyskenttä pääsee tutkimaan keväällä.
Ratkaisut ovat harvoin yksinkertaisia, mutta miltä kuulostaisi seuraava visio? Järjestöt työllistävät yhteistyössä nuoren hoitamaan heidän viestintäänsä.
Järjestöblogi 