Järjestöblogi


Jätä kommentti

Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategian julkaisu

YHDESSÄ INNOSTUEN – ROHKEASTI KEHITTÄEN

Yhteiskunnassa on meneillään useita rakenteisiin liittyviä uudistuksia, jotka edellyttävät järjestöjen arviointia omasta roolistaan ja tehtävästään muuttuvassa toimintaympäristössä. Toimintaympäristön muutos merkitsee kasvavaa haastetta, mutta myös uusia mahdollisuuksia eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Järjestöjen ja vapaaehtoisten kansalaisten tekemä työ on merkittävä voimavara, joka kanavoi kansalaisten ääntä kunnassa.

Tätä taustaa vasten Pohjoisen yhteisöjen Tuki – Majakka ry käynnisti kansalaisjärjestöjen yhteiseen strategiaan tähtäävän kirjoitusprosessin Meri-Lapissa. Strategiakirjoitus sai tukea Raha-automaattiyhdistykseltä ja Meri-Lapin kehittämiskeskukselta. Strategian kirjoittamiseen osallistui lähes 300 järjestöissä ja niiden yhteistyökumppaneina toimivaa henkilöä.

Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategian ydinviesteiksi muotoutuivat luova kumppanuus ja uudistuminen. Strategian toteutuksessa ja jalkautumisessa ne merkitsevät yhteisöllistä ja tasa-arvoista vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. Luova kumppanuus on avointa ja läpinäkyvää, ja sen edellytyksenä on kunnioitus ja luottamus. Kaikilla on mahdollisuus tulla mukaan. Yhteistyö ja ajatus työstä yhteisen hyvän eteen ovat kantavia asioita luovan kumppanuuden saavuttamiseksi. Luova kumppanuus toimii raja-aitoja madaltavasti ja lisää avointa yhteistyötä, innovatiivisuutta, uutta ajattelua ja rohkeaa haasteisiin vastaamista ja ennakoivaa uudistumista.

Strategisiksi tavoitteiksi nousivat yhteistyörakenteiden ja prosessien vahvistaminen, yhdistysten tunnettuuden ja vaikuttamisen lisääminen, yhdistysten toimintaedellytysten vahvistaminen sekä kaiken läpäisevänä sosiaalisten innovaatioiden ja osaaminen kehittäminen.

Kansalaisjärjestöstrategian on saatu konkreettiseksi ja toiminnalliseksi kirjoittamalla siihen toimenpideosa, jossa on yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma strategian toteuttamiseksi. Meri-Lapin kansalaisjärjestöstrategian kirjoitusprosessi on kirjoitettu vuorovaikutuksessa Lapin järjestöstrategian kanssa ja muodostaa alueellisen strategiaosion, joka huomioi alueen toimijoiden ilmaisemat erityistarpeet.

Strategian tiedotustilaisuus järjestetään maanantaina 26.5. klo 10 Meri-Lapin kehittämiskeskuksessa, Sairaalakatu 2, Kemi.

 

majakka_logo_25


Jätä kommentti

Yhdistyskentän suunnannäyttäjä vahvistaa rivejään!

tyota_kiitos_logo

Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry hakee riveihinsä nuorta moniosaajaa Raha-automaattiyhdistyksen Paikka auki – nuoret työelämään – avustusohjelman rahoituksella.

Toivomme, että olet alle 29-vuotias ja valmis osoittamaan taitosi sekä järjestöviestinnän että vapaaehtoistoiminnan kehittämisen saralla kolmannen sektorin organisaatiossa. Oletamme, että tietotekniset laitteet ovat sinulle tuttuja etkä mene lukkoon niitä kohtaavien ongelmatilanteiden edessäkään. Pääset mukaan rakentamaan järjestökentän viestintää, sekä kehittämään vapaaehtoistoimintaan uusia toimintamuotoja. Majakassa olet alati muuttuvan yhdistyskentän aallonharjalla!

Yhdistyksemme kaipaa avoimia, iloisia, positiivisia ja ulospäinsuuntautuneita toimijoita, jotka eivät säikähdä haasteita eikä sormi mene suuhun tiukassa tilanteessa. Arvostamme innostunutta työotetta, pilkettä silmäkulmassa sekä halua ja kykyä kääriä hihat ja pistää toimeksi. Emme edellytä aiempaa järjestötyökokemusta, mutta kolmannen sektorin tietoutesi katsotaan eduksi. Koulutamme sinut monipuoliseen tehtävään ja valmennamme sinua koko työsuhteesi ajan.  Toivomme, että oma-aloitteisuus ja ideointi ovat vahvuuksiasi.

Tarjoamme koko osaajajoukkomme tuen työsi onnistumiseksi. Lisäksi lupaamme innovatiivisen ja viihtyisän työympäristön. Tunnistamme kyllä hyvän tekijän sellaisen osuessa kohdallemme, joten tärkeämpää on positiivinen asenne, kehittymishalu ja tahto olla osa työyhteisöä, jossa kaikilla on ilo tehdä töitä yhdessä.

Nuorelle moniosaajalle on tarjolla töitä ainakin vuoden loppuu asti.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 21.3.2014 mennessä sähköpostitse osoitteeseen tuula.huttunen@majakkatalo.fi. Otsikoi hakemuksesi ”Paikka auki nuorelle” ja liitä mukaan CV:si. Tämä voi olla tilaisuutesi! Haastatteluja käydään koko ajan ja työ alkaa mahdollisimman pian, kuitenkin sopimuksen mukaan.

Lisätietoja tehtävästä antaa Toiminnanjohtaja Tuula Huttunen-Koivumaa puh: 040 580 1654, tuula.huttunen@majakkatalo.fi.

Lisätietoa RAY:n Paikka auki -avustusohjelmasta.


Jätä kommentti

Yhdistys osana yhteiskuntaa

Yhdistykset tekevät yhteiskunnassamme tärkeää työtä, jonka tulokset näkyvät ihmisten elämässä, mutta eivät bruttokansantuotteessa. Kokonaisvaltaisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa pitää näkyä sen kaikkien toimijoiden vaikutus yhteisen hyvän eteen. Perinteisesti hyvinvoinnin tukipilareina on nähty valtio, kunta ja yritystoiminta. Suomalaisen yhteiskunnan keskeisenä arvona on nähty palkkatyö. Teollisen murroksen historialliset seuraukset ovat laskeneet palkkatyön merkitystä, mutta eivät sen arvostusta.

Yhdistykset toimivat alueella, jossa työn merkitys on säilynyt. Työ on suurelta osalta vapaaehtoistyötä, joka ei tarjoa elinkeinoa ja toimeentuloa. Tämän vapaaehtoistyön arvostus on lisääntymään päin ja erityisesti kuntien ja valtion hallinnon parissa. Erityisesti valtion ja kuntien taloustilanteen heiketessä nostetaan vapaaehtoistyö erityiseen arvoon.
Järjestöt ovatkin tilanteessa, jossa niiden täytyy pohtia oman vapaaehtoistyönsä vaikutuksia työmarkkinoilla. Viranomaisilla on edelleen velvoitteensa kansalaistensa hyvinvoinnin edistäjinä. Houkutus vapaaehtoisen ilmaistyövoiman käyttämiseen korvaamaan yhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä on suuri. Järjestöjen on syytä olla tarkkana.

Yhdistykset – niin pienet kuin suuretkin – saavat taloudelliset voimavaransa yhteiskunnan pussista. Lainsäädäntö ja verotuskäytännöt ohjaavat järjestöjä entistä enemmän yhteiskunnan tukien piiriin. Yhdistykset ovat usein viranomaisten ohjauksessa rahoituksen kautta. Miten tämä ohjaus vaikuttaa järjestöjen omaehtoiseen ja itsenäiseen toimintaan pitkällä aikavälillä?

Suomessa on puhuttu viime aikoina paljon demokratiavajeesta. Osittain syy keskusteluun lienee viranomaisten asiantuntijavallan kasvulla sekä valtion että kuntien päätöksenteossa. Osittain syyksi on nähty heikko politiikan arvostus. Väestön äänestysaktiivisuuden heikkous vähentää poliittisten päättäjien uskottavuutta ja arvostusta.

Suomalaisessa keskustelussa demokratialla useimmiten tarkoitetaan konsensuspolitiikkaa, jossa pyritään kompromisseihin. Kriittisen demokratian filosofisena lähtökohtana on se, että demokratia on eri näkemysten välistä taistelua. Kaikkien ajatusten tulee päästä kuuluviin.
Valtio ja kunta ovat hallintoyksiköitä. Niiden edustamaa demokratianäkemystä voidaankin pitää ensisijaisesti hallintodemokratiana, jossa tavoitteena on jäsentää ja hallita kansalaisten elämää kaikilla elämän aloilla.

Löytyykö kansalaisjärjestöjen kirjosta potentiaalia alhaalta ylöspäin kehittyvään, sisältöihin liittyvään kriittiseen demokratiakehykseen, jossa tavoitteena ei ole valta vaan ihmisen elämän sisältöjen kehittyminen. Tämäntapaista ihannetta kohden me järjestöihmiset voisimme ponnistella.

Kari Lunnas
puheenjohtaja
Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry