Järjestöblogi


Jätä kommentti

Nyt kysellään ja osallistetaan!

Koska viimeksi olet vastannut asiakastyytyväisyyskyselyyn tai palautekyselyyn? Onko kännykkäsi piipannut vain hitusen sen jälkeen, kun olet sulkenut liikkeen oven tai sulkenut puhelun, ilmoittaakseen käyttäjäkyselyn saapuneen? Jep, jep meistä ja mielipiteistämme ollaan kiinnostuneita ja yritykset ja muut palveluntuottajat haluavat kehittää palvelujaan. Tottahan toki, näinhän sen pitää ollakin –asiakaskehittäjä, on päivän sana ja varsin tuttu muuallakin, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä.

Helsingissä on meneillään Keskustakirjasto 2018 hanke, jossa rakentamisessa sekä palveluiden ja toiminnan suunnittelussa hyödynnetään merkittävästi kuntalaisia. Miten kirjasto voisi olla vielä parempi palvelu meille kaikille? Millaisena näet kirjaston kymmenen vuoden päästä? Tällaisia asioita pohtii kirjaston kaverit –kehittäjäyhteisö, joka starttasi toimintansa kesäkuussa 2016. Kirjaston kavereiksi ryhtyi yhteensä 300 kaupunkilaista. Kavereiden toiminta on avointa yhdessä tekemistä, jonka tavoitteena on synnyttää uusia kokeiluja, tuotteita ja palveluita, eli parempi kirjasto.

Hyviä vaihtoehtoja on paljon ja entistä enemmän näille uusille avauksille tulee olemaan kysyntää ja mahdollisuuksia. Hyvis-hankkeessa pilotoidaan myös uutta syksyn 2016 aikana. Haluamme kokeilla ja kokeilemmekin kokemuksellisen tiedon keräämistä yhdessä Lapin AMK:n sosionomiopiskelijoiden kanssa. He jalkautuvat 11 eri yhdistykseen ottamaan selvää miten yhdistystoiminta vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja osallisuuden tunteeseen. Pilotointia toteutetaan kolmen eri kohderyhmän näkökulmasta, jotka ovat järjestöjen palveluiden käyttäjät (asiakkaat), järjestöjen vapaaehtoiset, jotka tuottavat palvelut sekä järjestökentän ammattilaiset. Vapaaehtoisiin kuuluvat mm. ohjaajat, valmentajat, hallituksen jäsenet ja muut järjestön aktiivit.

Nyt kokemuksellisen tiedonkeruun pilotissa haetaan vastauksia mitä järjestötoiminta ja siinä mukana oleminen merkitsee yksilön hyvinvoinnille, miten toiminnassa mukana oleminen tunnetasolla merkitsee yksilölle ja mitä sen antaa omaan arkeen. Miten yhdistystoimijat kokevat oman osallisuutensa ja vaikuttamismahdollisuudet yhdistyksen toimintaan ja sitä kautta yhteiskuntaan. Haluamme kuvauksia tunteesta, merkityksestä ja ihan oikeaa tietoa asioista, jota voi antaa vain sellainen, joka on kokenut sen.

Kokeilun avulla arvioimme myös tiedonkeruun tuloksia ja tulosten hyödynnettävyyttä kunta tasolla mm. sähköisen hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Oppia ikä kaikki ja nyt tuntuu, että olemme vasta ensi metreillä tällaisen tiedonkeruun polulla. Kokemus on aina yksilöllinen ja henkilökohtainen. Kukaan muu ei osaa sitä paremmin sanoittaa, kun hän, joka on sen itse kokenut.

Jos haluat jakaa oman kokemuksen yhdistystoiminnan merkittävyydestä sinulle, niin ole ystävällinen avaa linkki ja jaa meidän kanssa kokemuksesi.

https://fi.surveymonkey.com/r/7X9QJTL

Pidetäänhän yhteyttä vai oliko se, että ”pysy kanavalla”, tästä voi tulla vielä hyvin mielenkiintoista!

Kuva Tervolan Terveyden edistämisen työryhmän toteuttamilta messuilta  28.9.2016, joissa myös Hyvis-hanke oli esillä ja toteutti kokemusksellisen tiedon keräämistä.

Hyvis -tiimiläiset

Maarit & Marika


Jätä kommentti

Järjestötoiminta nuoren silmin

Sosionomiopintoihini kuuluva yhdeksän viikon harjoittelu on kulunut vauhdilla. Näiden viikkojen aikana ihastuin Ylitornioon ja järjestöistä nousevaan me-henkeen, ja Meri-Lapin järjestökenttä näyttäytyi minulle aivan uudella tavalla kaiken touhuamisen keskellä. Parhaiten järjestöissä toimiviin ihmisiin tutustui tapahtumia järjestettäessä, sillä yhdessä tekeminen oli mitä parhain tapa tulla tutuiksi toistensa kanssa. Innostuin niin herkästi kaikesta siitä, missä sain olla mukana. Majakalla töitä tehdessään saa olla oikea jokapaikanhöylä, mikä on kaltaiselleni tarmokkaalle ihmiselle mieluisin tapa toimia. Kerkesin olla mukana toteuttamassa Unelmien liikuntapäivää, matkaa Kumppanuuskeskukseen sekä erinäisiä messuja ja esittelytilaisuuksia Majakalla. Parhaimpia hetkiä harjoittelun aikana olivatkin ne, kun pääsin kohtaamaan kymmenittäin alueen kahdesta tuhannesta järjestöistä. Ihmisiä kohdatessa paljastuu kaikkea sellaista uutta, mitä ei koskaan tulisi itse edes ajatelleeksi. Siinä piilee yhteistyön voiman salaisuus.

Suomalaiset ovat omalla tavallaan järjestökansaa. Lähes jokainen tuntee jonkun, joka toimii vapaaehtoisena tai on ainakin jonkin järjestön kannatusjäsen. Useimmilla järjestötoimijoilla, kuten myös minulla, on tapana olla mukana monenlaisessa toiminnassa yhtä aikaisesti. Vapaaehtoistoimintaa tehdessä ei lasketa minuutteja, ja vaikka järjestökentällä toimiessa kuluukin helposti aikaa, ei se ole koskaan hukkaan heitettyä. Jokainen järjestötoimintaan käytetty minuutti on arvokas niin myös itsensä kuin kaikkien muidenkin kansalaisten kannalta. Mielestäni hyvinvoinnin kannalta merkityksellisintä onkin se, että on mahdollisuus käyttää aikaansa mielekkäällä tavalla ja tehdä juuri sitä, missä kokee olevansa hyvä ja tarpeellinen. Hyvinvointia Meri-Lapissa yhteistyöllä -hankkeeseen osallistuessani sainkin olla mukana luomassa mahdollisuuksia niin yksilöille kuin yhteisöillekin osallistua heille mielekkääseen toimintaan. Mahdollisuudet toimintaan ovat jo olemassa, mutta enää tarvitaan sillanrakentajia toimijoiden välille. Sitä varten Majakka on olemassa.

Nykyhetken kartoittaminen on tärkeää, jotta tiedetään millä tavalla ihmisiä voidaan saattaa järjestöjen pariin. Toimiminen ihmisten parissa vaatiikin kuulevia korvia ja näkeviä silmiä, jotta pystytään tunnistamaan ihmisten aitoja tarpeita. Vapaaehtoisuus tai järjestötoiminta ei ole enää samanlaista kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten. Toimintaa luonnehtii usein projektinomaisuus ja lyhytaikainen sitoutuminen tekemiseen, mikä vaatii myös järjestökentältä kykyä reagoida uudenlaiseen jäsenyyteen. Kuinka helppoa on tänä päivänä lähteä mukaan toimintaan? Kynnys osallistumiseen kasvaa sitä myötä, mitä enemmän sitoutumista ja vastuuta toiminta edellyttää.  Toisaalta sitoutuminen toimintaan voi toimia eräänlaisena juurruttamisen keinona. Muuttaessani paikkakunnalle opiskelujen perässä olin heti etsimässä itselleni yhteisöä, johon kuulua. Kaikkeen toimintaan ei pääse noin vain mukaan, vaan tieltä on joskus raivattava paljonkin esteitä. Kaikilla ihmisillä ei ole samanlaista tahtoa ja halua lähteä mukaan järjestötoimintaan, vaan hetkellinen motivaatio voi olla pian tiessään välillisen tai välittömän torjumisen jälkeen. Sen vuoksi järjestöissä toimiessaan onkin kysyttävä kaikilta ja erityisesti itseltään, että kuinka helppoa olisi jonkin ulkopuolisen tulla mukaan toimintaan. Onko meille varmasti jokainen halukas tervetullut? Miten uudet ihmiset otetaan vastaan? Mikä muuttuu, kun riveihin astuu uusi jäsen?

Monesti järjestöihin kaivataankin uusia jäseniä toiminnan uudistamiseksi. Meissä kuitenkin herkästi herää vastarinta silloin, kun vanhan ja vakiintuneen toimintatavan tilalle ehdotetaan jotain uutta. Innostuminen ja uusin silmin näkeminen ovat kuitenkin taitoja, joita on mahdollista oppia. Eihän koko järjestöä tarvitse pistää saman tien uusiksi, vaikka päätettäisiinkin tehdä asioita toisin. Ja mikäli vanhassa vara parempi on aina mahdollista palata tekemään asioita tutulla ja turvallisella tavalla. Toimintaan voi kuitenkin saada nostetta kun päättää tehdä asioita totutusta poiketen. Sen sijaan, että pyrkisi toimimaan kaiken kattavasti, voikin välillä keskittyä katsomaan sitä, mitä tapahtuu juuri tällä hetkellä ympärillä. Ehkäpä voisi pyytää jotain tuttuaan tutustumaan omaan toimintaansa tai kysyä, haluaisiko kaverin edustama järjestö lähteä mukaan seuraavaksi järjestettävään tapahtumaan. Kokeilemalla ainoastaan voidaan löytää ne toiminnan muodot, jotka palvelevat järjestötoimijoita parhaiten. Ja mikäli järjestöt eivät ole ennestään tuttuja ei ole edes mahdollista haaveilla kaikesta siitä, mitä yhdessä voitaisiin saada aikaiseksi. Uutta mietittäessä ei voida kulkea samoilla vanhoilla urilla, vaan joskus onkin poikettava totutusta ja kokeiltava asioita uudella tavalla. Aina ei välttämättä onnistuta, mutta monenlaisia kokemuksia tarvitaan ideoiden jalostamiseen.

Ennen kesälomalle siirtymistä haluan kiittää kaikkia niitä, joiden kanssa sain tehdä arvokasta työtä yhdessä. Majakalta lähden vahvuuteni tuntien ja rohkeampana kuin koskaan. Omat verkostoni ovat vahvistuneet ja koen, että pystyn myös jatkossa tarjoamaan paljon järjestökentälle. Tulkaamme siis tutuiksi myös jatkossa ja toivon mukaan jatkamme yhdessä tekemistä myös tästä lähtien!

Helena Jaakola


Jätä kommentti

Kuntakierroksella upeita kohtaamisia – Hyvis kiittää!

Olimme Hyvis (Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa) hankkeen työntekijöinä maakuntamatkailulla Meri-Lapin kunnissa. Tapasimme kevään valostuessa Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion kuntalaisia. Päällimmäisenä kuntakierroksen Road Tripiltä jäi syvä kunnioitus alueen järjestötoimijoita kohtaan ja kuntien oma halukkuus lisätä kunta-järjestöyhteistyötä. Näihin asioihin siis kannattaa tarttua heti, eikä odotella parempaa huomista, sillä huomisestahan vastaamme me itse.

Se toimintojen määrä, joita eri järjestöt tuottavat omalle kunnalle ja kuntalaisille on paljon suurempaa, mitä me ”ulkopuoliset” voimme nähdä tai kuulla.  Se on paljon suurempaa, mitä kuvittelemme, sillä järjestöt toimivat ns. omiensa joukoissa ja heillä on oma pelikenttä sitä varten. Tämä pelikenttä voi jäädä paitsioon, jos emme tunnista kolmannen sektorin ilmeikkyyttä ja sille tunnusomaisia piirteitä tai jos emme mahdollista kohtaamista heidän kanssa. Hyviksen kuntakierros mahdollisti kunnan edustajien ja järjestökentän kohtaamisen, jossa näistä asioista puhuttiin ja tietoa jaettiin puolin ja toisin. Näille foorumeille koettiin myös jatkossa olevan tarvetta.

Yhtenä Hyvis-hankkeen tavoitteena on tuoda järjestöissä tehtävä työ näkyväksi, mutta siihen tarvitsemme järjestöjen omatoimisuutta ja rohkeutta mm. tiedottamisen näkökulmasta. Viestintäpäivään Majakassa saatiinkin monet järjestötoimijat osallistumaan huhtikuussa ja toivotaan, että nämä opit tuovat kolmannen sektorin toimijuutta yhä enemmän esille erilaisen viestinnän keinoin.

Järjestötoimija tekee mittaamattoman arvokasta työtä oman kuntansa kehittämisen ja kuntalaisten hyvinvoinnin eteen. Tavalla tai toisella tehty työ lisää hyvinvointia ja kunnan elinvoimaisuutta. Näistä esimerkkeinä voitaneen nostaa lasten ja nuorten kerhotoiminta sekä laaja urheilutoiminta. Lisäksi kylätoimikunnat aktivoivat eri-ikäisiä kuntalaisia ja kohtaavat omassa arjessaan myös ikääntyvät ja osin myös yksinäiset kyläläiset. Huomioimatta ei voi myöskään jättää esimerkiksi kuuloyhdistysten tekemään merkittävää palvelua ikäihmisten keskuudessa. Kyllä vain erilaista ja erinomaista toimintaa on kunnissa järjestötoimijoiden kautta, sillä tässä oli vain muutama pieni poiminta niistä.

Moni kunta on solminut järjestöjen kanssa osto- tai palvelusopimuksen, jonka sisältö vaihtelee kunnittain. Esimerkkejä löytyy mm. Kemistä, jossa järjestöt tuottavat liikuntapaikkojen valvontaa, nuorisotilatoimintaa sekä puistoalueiden siivousta tai Simosta, jossa eri järjestöt ovat mukana nuorisotilojen avoimen ovien tuottamisessa ja erilaisten kokousten tai juhlien kahvituksen toteuttajana. Näin toimitaan osittain myös Tervolassa. Keminmaa toteuttaa erilaiset tapahtumat vahvasti järjestöjen kanssa yhteistyönä ja Ylitorniolla kyläpuulaakin asema on kiistaton palvelujen kehittämisen kannalta. Uutena asiana mm. Tornion kaupunki on ostanut kesän 2016 Liikennepuiston ylläpidon Tornion 4H-yhdistykseltä ja nyt vain tuntuu siltä, että tämä on vasta alkua. Kunta-järjestöyhteistyö tulee jatkossa vain kasvamaan ja sille tullaan löytämään monenlaisia toteuttamistapoja. On selvää, että asukasosallisuutta voidaan osin toteuttaa järjestökentän avulla ja järjestöjen avulla saatava kokemuksellinen tieto on arvokas lisä julkisten palvelujen kehittämiselle. Kunnissa toimivat jo aktiivisesti nuorten, ikääntyvien ja erityisryhmien vaikuttajaryhmät, joilla on lausunto-oikeus ja jopa velvollisuus asiantuntijaelimenä ottaa kantaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon sekä tehdä aloitteita, jotka liittyvät edustamansa kohdeväestön asioihin.

Tapasimme Road Tripin aikana satakunta järjestötoimijaa Me ”Hyvisläiset” saimme arvokasta tietoa eri kuntien toimintatavoista ja yhteistyöstä järjestöjen kanssa. Tätä kokemusta tulemme jatkossa hyödyntämään hankkeen edetessä ja luomme edelleen kontakteja järjestökenttään ja tulemme vierailemaan eri toimijoiden pelikentillä. Kiitos kohtaamisesta ja kiitos keskusteluista, joiden avulla viemme hanketta eteenpäin. Tapaamisiin!

 

Hymyillen hyvää kesää toivottaen Maarit ja Marika


Jätä kommentti

Tehdäänkö tästä vuodesta 2016 muutoksen vuosi?

Kuten rap-artisti ja megaluokan stara Cheek tv-mainoksessa sanoo: ”Mieluummin muuttunut, kuin juuttunut.” Tämä on kyllä hyvin sanottu ja itsekin olen valmis allekirjoittamaan tuon. Kuulostaako seuraavat lausahdukset tutuilta, minusta kuulostaa… ”Me olemme aina tehneet näin”. ”Tämä on ihan sama juttu, kuin viis vuotta sitten”. ”Mitä se kannattaa, eihän ennenkään ole kukaan tullut”. ”Ihan hyvä idea, mutta kuka sen tekee”. ”Voisiko joku tehdä sen”.

Monet asiat kariutuvat jo ennen kuin niitä ehditään kunnolla edes pohtia. Vedotaan aikaisempaan kokemukseen ja suojellaan itseä. Ei haluta epäonnistumista. Ei ehkä jakseta ponnistella tai uskalleta tulla oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Tehdään asioita turvallisesti, jotka koetaan mielekkääksi ja jotka osataan. Toisaalta tämänkin ymmärtää. Kokemuksessa on monen yhdistyksen vahvuus ja pitkäjänteinen työ on antanut yhdistykselle kasvot. Uusien asioiden haltuun ottaminen vie aikansa ja vaatii oman kompuroinnin. Tuntuu, ettei juuri nyt ole siihen aikaa. On helpompaa antaa syntyneen ajatuksen ja idean vaipua unholaan, kun pähkäillä sen toteuttamista yksinään tai pienessä piirissä. Kuitenkin lähes kaikki tietävät sananlaskun ” Jos teen vain sen minkä osaan, tulen aina olemaan sitä, mitä olen tänään”. Vuosi 2016 on yhdistystoimijoiden mahdollisuuksien vuosi, jolloin käännetään katseet eteenpäin ja mietitään mitä uutta voisimme tehdä entisen rinnalla. Miten se tehdään ja kenen kanssa sen teemme. Mukana ja osallisena oleminen kehityksessä ja muutoksessa on hyvä päätös.

Nyt, kun yhteiskunta kutsuu yhdistyksiä mukaan palvelemaan ja osallistamaan kuntalaisia, integroimaan yksinäisiä ja kotouttamaan turvapaikanhakijoita, on yhdistysten toiminnalle syntynyt aivan uudenlainen yhteiskunnallinen merkitys. Samalla kuin julkinen sektori vähentää ja säästää itsensä hengiltä on jonkun otettava koppi ja kompensoitava köyhtyneitä ja saavuttamattomiin liukuvia palveluja tai tukimuotoja. Kolmannen sektorin olemassaolo muistetaan entistä varmemmin myös jatkossa ja yhteistyöpyyntöjä tullaan esittämään entistä enemmän. Valtio ja sen ”haarakonttorit” ovat tarjonneet projektirahoitusta yhdistyksille, jotta ne ottaisivat vastuuta turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta eri tavoin. Rahis etsii yhdistysten avulla voimavaroja ja ideoita yksinäisyyden torjuntaan. Lakiuudistukset vahvistavat yhdistysten toimijuutta ja roolia nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Kaiken tämän keskellä huomaammeko me, että juuri nyt kolmannen sektorin rooli voi muuttua. Se voi muuttua pysyväksi, kehittyä vuoropuhumaan paremmin julkisen sektorin toimijoiden kanssa, löytää uusia yhteistyökumppaneita ja olla kehittämässä yhteiskunnan rakenteita. Kaiken kaikkiaan kolmannen sektorin toiminnat saavat enemmän sitä arvostusta, joka sille kuuluukin.

Nyt, jos koskaan pitää yhdistystoimijoiden uskaltaa ottaa ne kehityksen askeleet, jonka avulla toimintaan saadaan jatkuvuutta, uusia näkökulmia, tuoreutta, yhteistyötä ja kullekin sitä riittävää muutosta, joka pitää mielen vireänä. Miten tämä sitten tapahtuu ja miten me täällä Majakassa voimme olla tämän kehityksen tukena? Majakka neuvoo, rohkaisee ja tukee yhdistyksiä uusien haasteiden edessä. Majakka haluaa kouluttaa yhdistyksiä sekä yhdistää eri toimijoita ja näin edistää yhdistysten keskinäisiä verkostoja. Majakan rooli on vahvistaa Meri-Lapin yhdistyksiä, luoda mahdollisuuksia ja tukea heidän toimijuuttaan. Jos tuntuu, että Majakalla olisi juuri teille annettavaa, niin kohdataan! Kohtaaminen kuuluu ihmisten ja toimijoiden perustarpeeseen, eikä mikään ole parempaa, kuin ihmisten kohtaaminen.

Majakka toteuttaa kevään 2016 aikana eri kunnissa verkostotapaamisia, joihin ovat tervetulleita alueen yhdistystoimijat, kuntien työntekijät sekä kaikki, joita edellä mainitut asiat kiinnostavat. Kevään aikataulut tapaamisista ilmoitetaan tammikuun aikana. Olisi erittäin miellyttävää nähdä teitä kasvotusten ja keskustella yhteisistä asioista ja luoda yhteisiä foorumeita, joissa keskinäistä verkostoitumista tapahtuu. Yhdessä myös yhdistykset ja yhdistystoimijat voimaantuvat ja ovat entisestään vahvempia!

Esiteeseen

 

Maarit Pulkkinen
projektipäällikkö
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa (ESR)


Jätä kommentti

Jouluvalot syttyivät Majakkaan

Joulukuu häämöttää, joten Majakan tontut päättivät aloittaa jouluvalmistelut. Valmistelut aloitettiin Joulukuusen koristelulla, kynttelikköjen penkomisella salaisista piilopaikoista sekä piparkakkutalon rakentamisella. Jokainen osallistui kuusen koristeluun ja vuoron perään yksi koriste löysi oman paikkansa. Taustalla soi rauhallinen joulumusiikki ja iloinen rupattelu täytti Majakan Poijun.

Joulukuusi Joulukuva_Lucia
Nähtiimpä koristelun yhteydessä myös vilaus Majakan omasta Luciasta. Joulumieli täytti tonttujen ajatukset ja siitähän sitten päästiinkin pikkujoulun suunnitteluun. Mukavaa pikkujoulujen aikaa!


Jätä kommentti

Järjestöjen tekemä työ näkyväksi

Lapin maakunnan alueella toimii lähes 7 000 yhdistystä, joista kotipaikkanaan Meri-Lapin alueella pitää noin 2 150. Näistä kaikista Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysnetissä olevista yhdistyksistä arvioidaan 50 % olevan aktiivisia toimijoita. Kaiken kaikkiaan erittäin merkittävä joukko toimijoita, jotka liikuttavat ja aktivoivat monin tavoin eri-ikäisiä ihmisiä.

Syksy on järjestöille uuden toimintakauden aloitusaikaa. Osalla järjestöistä on tarjolla jo tutut kuviot ja osa kokeillee uusia toimintoja. On tärkeää, että kohderyhmälle voidaan viestiä tarjolla olevista palveluista, harrastusryhmistä, aktiviteeteista ja huomioida myös asiakaslähtöisyys. Miten tavoittaa oman kohderyhmän, jotta harrasteryhmät saavat riittävästi osallistujia? Miten tavoittaa vapaaehtoisia, ohjaajia ja ryhmäjohtajia, jotta kaikki saadaan pyörimään? Alueellamme on tuhansia vapaaehtoistyöntekijöitä, mutta edelleen järjestöt kaipaavat lisää aktiivisia toimijoita, jotta yhdistysten toiminnan jatkuvuus ja kehitys voidaan taata.

Alueen järjestötoimijat tarvitsevat näkyvyyttä. Meri-Lapin alueella on useita eri mahdollisuuksia, joissa järjestöjen kannattaa olla esillä ja monet ovat olleetkin. Alueella on ollut erilaisia messuja, joissa yhdistykset ovat voineet olla tiedottamassa toiminnastaan. Tarjolla on ollut mm. Tervolassa Maaseudulta Käsin –Messut, Kemissä Harrastemessut, Järjestömessut ja Seniorimessut sekä Torniossa RajaSpotted. Erinomaisia paikkoja järjestöille tiedottaa omasta toiminnasta, hankkia vapaaehtoisia ja kertoa tarjolla olevista vapaa-ajankäyttömahdollisuuksista.

Yhdistykset tuottavat alueen asukkaille valtavan määrän eri harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Asiakkaiden on kuitenkin ensin löydettävä ne, jotta osallistuminen mahdollistuu. Tässä apuna on hyvinkin kirjava tiedotusrepertuaari. Käytettävissä ovat perinteinen seurapalsta, kirje/sähköposti, flyeri, juliste, tekstiviesti, radio ja paikallislehdet, internetin ja sosiaalisen median luomat mahdollisuudet. Kaikille varmasti on oma tilansa ja tarpeensa, mutta unohtamatta ei kannata jättää kohtaamista ja puskaradiota. Usein ihmiset tulevat toimintaan jonkun kanssa tai jonkun kautta. Näissä tilanteessa ihmisten väliset kohtaamiset ovat erittäin tärkeitä tiedottamisenpaikkoja. Toimijoiden kannattaa myös miettiä omaa kohderyhmää ja pohtia sen avulla, miten viesti parhaiten tavoittaa.

Yhtä tärkeää, kuin tiedottaminen omalle kohderyhmälle on myös se, että järjestön toiminnasta on tietoa myös muilla yhdistystoimijoilla, päättäjillä ja alueen asukkailla. Yhdistysten keskinäinen verkostoituminen on myös hedelmällistä ja toivottavaa, näin päällekkäisyyksiltä vältytään ja pystytään myös hyödyntämään mahdolliset synergiaedut. Järjestöjen panos Meri-Lapin alueen harrastetarjonnassa on merkittävin olipa kyseessä lapset, nuoret, työikäiset tai seniorit. Kaikille ikäryhmille löytyy jokaisella paikkakunnalla järjestöjen tuottamia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Tästä järjestökentässä ollaan erittäin ylpeitä ja sempä vuoksi me täällä Majakassa kannustamme järjestöjä tiedottamaan toiminnastaan monipuolisesti ja eri viestimiä hyödyntäen.

Tiedottaminen on varmaankin kaikille sektoreille haaste. Usein tapahtumista ja esim. työyhteisöviestinnästä saadaan palautetta, ettei tieto kulkenut tai, että tiedotus ei ole tavoittanut riittävästi. Aina on joku, joka ei tiedä ja sekin pitää sietää, ettei tiedottamista pysty toteuttamaan kaikkia tyydyttävällä tavalla. Tiedottamista voi kuitenkin kehittää ja oppia. Tähän tiedottamisen haasteeseen Majakka tarjoaa yhdistyksille sekä sisällöllistä että teknillistä tukea, opastusta ja koulutusta. Ota yhteyttä Majakan tietotiimiin ja pyydä apua, jos haluat tavoittaa kohdeyleisöäsi laajemmin, hyödyntää eri välineitä monipuolisemmin ja toteuttaa tiedottamisen entistä tehokkaammin. Uuden viestinnän avualla toiminta voi lähteä uuteen lentoon, kannattaa kokeilla.

Järjestöt ovat mittaamattoman arvokas yhteistyökumppani kunnille ja erityisen tärkeä toiminnantuottaja kuntalaisille. Annetaan järjestöjen tekemän työn näkyä, tehdään yhdessä se näkyväksi!

 

Tiedottamisiin
Maarit
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-LapissaEsiteeseen


Jätä kommentti

Sosiaalinen kuntoutus järjestötoimijan näkökulmasta

Uusitun sosiaalihuoltolain myötä palveluiden painopiste siirtyy korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen. Uudistamisen myötä painopistettä siirretään erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä sekä tiivistetään viranomaisyhteistyötä. Näiden toimenpiteiden toteuttamisessa myös järjestöjen rooli palveluiden tarjoajana vahvistuu. Näin me järjestökentällä ainakin toivotaan.

 
Uuden sosiaalihuoltolain hengen mukaan palveluista tiedottamisen näkyvyyttä tulee kehittää, sillä kuntalaisten on saatava helposti tietoa, millaisia palveluja on mahdollista saada ja miten niitä haetaan. Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa hankkeen tavoitteena on luoda sähköinen alusta, joka on käytössä kuntalaisilla ja viranomaisilla. Alustan avulla järjestöjen tuottamat palvelut nuorille ovat löydettävissä helposti ja yhdestä paikkaa. Alusta mahdollistaa järjestöjen toimintojen esiin nostamisen ja tiedottamisen, joka myös lisää palvelujen käyttöä ja vahvistaa järjestötoimijoiden roolia julkisen palvelurakenteen täydentäjänä.

 
Sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuudet avaavat erilaisia toimintatapoja vahvistaa kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyötä. Näiden hyödyntäminen edellyttää riittävää rohkeutta huomioida ympärillä olevat toimijat ja tiedostaa niiden palvelutarjonta. Otetaampa esimerkiksi kotipalvelun sisältämä arkisen avun tukitoimet. Perheen tilanne huomioiden ja arvioiden olisiko tarvetta esimerkiksi lapsiperheiden kuljetuspalvelulle, jossa vähävarainen ja autoton perhe voisi hyödyntää lapsen harrastamisessa järjestötoimijoiden tuottamaa kuljetusapua. Näin lapsi voisi osallistua harrastustoimintaan, kun matka omatoimisesti on haasteellinen. Järjestötoimija hakisi lapsen sovitusti ja veisi hänet harrastuksen pariin, joka muuten jäisi vain haaveeksi. Kuka maksaisi tämän palvelun? Ennaltaehkäisevän työn ja vaikuttavuuden näkökulmasta maksaminen ei saisi olla este. Tässä esimerkissä kunta voisi ostaa palvelun järjestöltä, joka hankkisi luotettavat vapaaehtoiset asiaa toteuttamaan. Toinen esimerkki voisi toimia samalla tavalla. Perheen tilanne huomioiden olisiko käyttöä palvelulle, jossa pyykkihuolto toteutettaisiin järjestön toimesta? Kotipalvelu arvioisi tarpeen ja heidän työpanos sijoitettaisiin akuutimpaan perhetyöhön.

 
Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan prosessia, jolla pyritään parantamaan sosiaalista toimintakykyä. Ihmiselle on tärkeää selviytyä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista. Osallisuus on sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta tärkeää. Olla mukana ja osallisena tuovat sisältöä kaiken ikäiselle väestölle. Erityisesti nuorten sosiaaliseen kuntoutukseen tulee jatkossa kiinnittää vahvempaa huomiota, sillä yhteiskunnan kustannukset korjaavan työn muodossa ovat moninkertaiset jos ennaltaehkäisevän työn merkitys sivutetaan. Sosiaalinen kuntoutus alkaa jo varhaisessa vaiheessa. Vaiheessa, jolloin ei edes tiedetä millaisia haasteita tulevaisuus toisi tullessaan ilman näitä kokemuksia, toimenpiteitä tai tapahtumaketjuja lapsen elämässä. Turvallisen ja virikkeellisen kasvuympäristön luominen on kaikkien aikuisten vastuulla ja nämä elämän peruspilarit luovat kivijalan lapsen ja nuoren sosiaalisille toiminnalle ja kasvulle.

 
Kuinka järjestöt voivat laaja-alaisesti olla mukana tässä merkittävässä työssä? Useat järjestöt ovat jo toteuttaneet lasten ja nuorten parissa omaa perustehtäväänsä. Tämä on muistettava, että ilman kolmannen sektorin tarjoamia harrastus- ja toimintamahdollisuuksia eläminen olisi varsin toimetonta ja tylsää. Aika moni meistä osallistuu järjestöjen tarjoamiin palveluihin ja saa sitä kautta elämäänsä sisältöä monin eri tavoin. Miten voisimme kiinnittää näihin toimintoihin sellaisia nuoria, joiden elämässä arki ei kulje, sosiaaliset verkostot ovat hatarat ja elämänhallinta yleensäkin vaatisi korjausliikettä?

 
Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta kolmannen sektorin tarjoama toiminta voisi olla pelastus ja apu monelle nuorelle, kunhan vaan kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Monet järjestöt toivovat lisää toimijoita ja osallistujia erilaisiin tapahtumiin, osalla järjestöistä olisi resursseja auttaa ja tukea apua tarvitsevaa nuorta. Tarjonta on kirjavaa ja tieto on etsittävä ns. oikeasta paikasta. Tänä päivänä järjestöt tarjoavat vertaistukiryhmiä, säännöllistä harrastustoimintaa, vapaaehtoistyötä, koulutuksia, tuettua ryhmätoimintaa, tapahtumia ja retkiä, ihan vain joitain mainitakseni. Sosiaalista kuntoutusta on siis tarjolla laajasti myös järjestökentällä, kunhan vain osaisimme ohjata nuoria toimintaan.

 
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa hankkeen tahtotila on kehittää, uudistaa ja ajanmukaistaa olemassa olevaa palvelurakennetta sekä kerätä kokemuspohjasta tietoa, jolla yhteen sovittaa olemassa olevat ja kehitteillä olevat nuorten palvelut. Tällaisia toimenpiteitä ei pystytä tekemään yksin, vaan mukaan tarvitaan laaja osaajajoukko ja motivoituneet järjestötoimijat. Kaikilla on yhteinen tavoite ehkäistä syrjäytymistä ja edistää osallisuutta, joten mietitään keinot toteuttamiselle yhdessä…olkoon siinä vain taivas rajana….

 

Maarit Pulkkinen
projektipäällikkö
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa
Aktiivinen järjestötoimija itsekin

Tähtitaivas ja jalat