Järjestöblogi

Sosiaalinen kuntoutus järjestötoimijan näkökulmasta

Jätä kommentti

Uusitun sosiaalihuoltolain myötä palveluiden painopiste siirtyy korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen. Uudistamisen myötä painopistettä siirretään erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä sekä tiivistetään viranomaisyhteistyötä. Näiden toimenpiteiden toteuttamisessa myös järjestöjen rooli palveluiden tarjoajana vahvistuu. Näin me järjestökentällä ainakin toivotaan.

 
Uuden sosiaalihuoltolain hengen mukaan palveluista tiedottamisen näkyvyyttä tulee kehittää, sillä kuntalaisten on saatava helposti tietoa, millaisia palveluja on mahdollista saada ja miten niitä haetaan. Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa hankkeen tavoitteena on luoda sähköinen alusta, joka on käytössä kuntalaisilla ja viranomaisilla. Alustan avulla järjestöjen tuottamat palvelut nuorille ovat löydettävissä helposti ja yhdestä paikkaa. Alusta mahdollistaa järjestöjen toimintojen esiin nostamisen ja tiedottamisen, joka myös lisää palvelujen käyttöä ja vahvistaa järjestötoimijoiden roolia julkisen palvelurakenteen täydentäjänä.

 
Sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuudet avaavat erilaisia toimintatapoja vahvistaa kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyötä. Näiden hyödyntäminen edellyttää riittävää rohkeutta huomioida ympärillä olevat toimijat ja tiedostaa niiden palvelutarjonta. Otetaampa esimerkiksi kotipalvelun sisältämä arkisen avun tukitoimet. Perheen tilanne huomioiden ja arvioiden olisiko tarvetta esimerkiksi lapsiperheiden kuljetuspalvelulle, jossa vähävarainen ja autoton perhe voisi hyödyntää lapsen harrastamisessa järjestötoimijoiden tuottamaa kuljetusapua. Näin lapsi voisi osallistua harrastustoimintaan, kun matka omatoimisesti on haasteellinen. Järjestötoimija hakisi lapsen sovitusti ja veisi hänet harrastuksen pariin, joka muuten jäisi vain haaveeksi. Kuka maksaisi tämän palvelun? Ennaltaehkäisevän työn ja vaikuttavuuden näkökulmasta maksaminen ei saisi olla este. Tässä esimerkissä kunta voisi ostaa palvelun järjestöltä, joka hankkisi luotettavat vapaaehtoiset asiaa toteuttamaan. Toinen esimerkki voisi toimia samalla tavalla. Perheen tilanne huomioiden olisiko käyttöä palvelulle, jossa pyykkihuolto toteutettaisiin järjestön toimesta? Kotipalvelu arvioisi tarpeen ja heidän työpanos sijoitettaisiin akuutimpaan perhetyöhön.

 
Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan prosessia, jolla pyritään parantamaan sosiaalista toimintakykyä. Ihmiselle on tärkeää selviytyä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista. Osallisuus on sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta tärkeää. Olla mukana ja osallisena tuovat sisältöä kaiken ikäiselle väestölle. Erityisesti nuorten sosiaaliseen kuntoutukseen tulee jatkossa kiinnittää vahvempaa huomiota, sillä yhteiskunnan kustannukset korjaavan työn muodossa ovat moninkertaiset jos ennaltaehkäisevän työn merkitys sivutetaan. Sosiaalinen kuntoutus alkaa jo varhaisessa vaiheessa. Vaiheessa, jolloin ei edes tiedetä millaisia haasteita tulevaisuus toisi tullessaan ilman näitä kokemuksia, toimenpiteitä tai tapahtumaketjuja lapsen elämässä. Turvallisen ja virikkeellisen kasvuympäristön luominen on kaikkien aikuisten vastuulla ja nämä elämän peruspilarit luovat kivijalan lapsen ja nuoren sosiaalisille toiminnalle ja kasvulle.

 
Kuinka järjestöt voivat laaja-alaisesti olla mukana tässä merkittävässä työssä? Useat järjestöt ovat jo toteuttaneet lasten ja nuorten parissa omaa perustehtäväänsä. Tämä on muistettava, että ilman kolmannen sektorin tarjoamia harrastus- ja toimintamahdollisuuksia eläminen olisi varsin toimetonta ja tylsää. Aika moni meistä osallistuu järjestöjen tarjoamiin palveluihin ja saa sitä kautta elämäänsä sisältöä monin eri tavoin. Miten voisimme kiinnittää näihin toimintoihin sellaisia nuoria, joiden elämässä arki ei kulje, sosiaaliset verkostot ovat hatarat ja elämänhallinta yleensäkin vaatisi korjausliikettä?

 
Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta kolmannen sektorin tarjoama toiminta voisi olla pelastus ja apu monelle nuorelle, kunhan vaan kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Monet järjestöt toivovat lisää toimijoita ja osallistujia erilaisiin tapahtumiin, osalla järjestöistä olisi resursseja auttaa ja tukea apua tarvitsevaa nuorta. Tarjonta on kirjavaa ja tieto on etsittävä ns. oikeasta paikasta. Tänä päivänä järjestöt tarjoavat vertaistukiryhmiä, säännöllistä harrastustoimintaa, vapaaehtoistyötä, koulutuksia, tuettua ryhmätoimintaa, tapahtumia ja retkiä, ihan vain joitain mainitakseni. Sosiaalista kuntoutusta on siis tarjolla laajasti myös järjestökentällä, kunhan vain osaisimme ohjata nuoria toimintaan.

 
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa hankkeen tahtotila on kehittää, uudistaa ja ajanmukaistaa olemassa olevaa palvelurakennetta sekä kerätä kokemuspohjasta tietoa, jolla yhteen sovittaa olemassa olevat ja kehitteillä olevat nuorten palvelut. Tällaisia toimenpiteitä ei pystytä tekemään yksin, vaan mukaan tarvitaan laaja osaajajoukko ja motivoituneet järjestötoimijat. Kaikilla on yhteinen tavoite ehkäistä syrjäytymistä ja edistää osallisuutta, joten mietitään keinot toteuttamiselle yhdessä…olkoon siinä vain taivas rajana….

 

Maarit Pulkkinen
projektipäällikkö
Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa
Aktiivinen järjestötoimija itsekin

Tähtitaivas ja jalat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s