Pitkin syksyä Meri-Lapissa on järjestetty seutukunnallisia työpajoja joissa on kartoitettu alueen yhdistysten kehitystoiveita. Torstai-iltana yhdistyksillä oli viimeinen mahdollisuus pyrkiä vaikuttamaan asioihin Meri-Lapin alueellisen ja Lapin maakunnallisen järjestöstrategian kautta Tornion kaupungintalon valtuustosalissa. Paikalle oli saapunut useita tuttuja naamoja aiemmista työpajoista ja mukana oli myös ilahduttavan monta uutta pajalaista kantamassa kortensa kekoon yhdistysten paremman huomisen eteen. Yhdistystoimijoita oli saapunut niin lähikunnista kuin kauempaakin.
Vaikka työpajassa oli runsas osallistujajoukko, niin siitä huolimatta toivottiin, että paikalle olisi löytänyt useampikin yhdistys. Esittelyiden aikana peräänkuulutettiin järjestöjen osallistumista kehitysfoorumeihin. Ilman osallistumista on vaikea vaikuttaa kehityssisältöön. Olipa tilaisuuden osallistujamäärästä mitä mieltä tahansa, niin ei voinut olla huomaamatta sitä positiivista asennetta, jolla työpajalaiset olivat varustautuneet. Alkuhetkistä lähtien työpajassa syntyi uutta yhdistysten välistä yhteistyötä.
Tornion Tehemä pois -työpajassa pohdittiin yhdistyskentän ongelmakohtia ja yhteistä tulevaisuutta.
Ongelmakohdat ovat tiedossa
Illan tärkeimmiksi teemoiksi kehityskeskusteluissa nousivat yhteistyö, viestintä, nuoriso ja työllistäminen. Nämä olivat asioita joihin paikalle saapuneet järjestöihmiset hakivat muutosta sekä omassa toiminnassaan että alueellisesti.
Useat paikalle saapuneista edustajista olivat sitä mieltä, että yhteistyön myötä saadaan järjestötoimintaan uutta virtaa ja samalla jaetaan työmäärää joka yhdistyksissä painottuu usein muutaman henkilön harteille. Moni paikalla olleista käyttikin tilaisuuden hyväksi ja tutustui vierustoverinsa järjestötoimintaan selvittäen josko naapurin kanssa syntyisi mielekästä yhteistyötä tulevaisuudessa.
Viestintä koettiin myös haasteelliseksi järjestötoiminnassa. Useat järjestötoimijat kokevat sosiaalisenmedian vieraaksi, eikä ikääntyvissä yhdistyksissä aina löydy tietojärjestelmien taitajaa, jonka vastuulle viestinnälliset asiat voisi asettaa. Useissa järjestöissä luotetaan vanhoihin hyviksi todettuihin menetelmiin, paikalliseen mediaan, sekä puskaradioon, kun halutaan lisätä tietoutta. Rohkeimmat uskalsivat haluta viestintäkoulutusta ratkaisuksi ongelmiinsa.
Yhdistyskentällä oli huoli myös järjestöjen ikääntymisestä. Toimintaan otettaisiin mielellään mukaan nuorisoa, mutta heitä ei tavoiteta. Tiedostetaan, että järjestön pitäisi näkyä siellä missä nuoret ovat, mutta ei tiedetä miten. Todettiin kuitenkin, että nuorisolle pitää löytyä yhdistyksestä mielekästä tekemistä, sisältöä joka koskettaa heidän arkeaan, muuten heidän tavoittamisensa ei tule onnistumaan.
Keskustelun edetessä järjestöjen työllistämismahdollisuudet olivat myös vahvasti tapetilla. Yhdistyksissä otettaisiin mieluusti palkkalistoille avustajia, mutta samaan hengenvetoon todetaan, että sellaiseen ei ole mahdollisuutta pienten resurssien vuoksi. Osa järjestöistä onnistuu työllistämisessä yleisten tukien turvin, toisilla taas on vahvat rahoituspohjat. Suurella osalla yhdistyskentän toimijoista ei kuitenkaan ole mahdollisuutta palkkauksen järjestämiseen edes tukivaroin sillä kaikki yhdistyksen varat menevät arkitoiminnan pyörittämiseen.
Ratkaisuja etsimään
Lapin maakunnallisen ja Meri-Lapin alueellisen järjestöstrategian luomisen seuraavassa vaiheessa pureudutaan järjestöjen esille nostamiin ongelmiin ja pyritään löytämään niihin sopivia ratkaisumalleja. Valmista toimenpide-ehdotusta yhdistyskenttä pääsee tutkimaan keväällä.
Ratkaisut ovat harvoin yksinkertaisia, mutta miltä kuulostaisi seuraava visio?
Järjestöt työllistävät yhteistyössä nuoren hoitamaan heidän viestintäänsä.
Järjestöblogi 